Miksi valokuvaat?

[Pat_]

Koska se on hauskaa.

Itse alotin joskus filmipokkareilla räiskimisen, jossain vaiheessa kiinnostus syveni siihen että piti mennä ammattikouluun opiskelemaan media-alaa , koulussa sattui olemaan vahva panostus valo- ja videokuvaamiseen mikä lisäsi sitten innostusta kun pääsi järkkäreiden maailmaan, Fujin Velvia on vieläkin aina silloin tällöin mielessä..tuli otettua diaa, mustavalkoista ja taisi koululla olla jokunen D100 digi nikoni ellen väärin muista. Omat mustavalkofilmit kehitettiin itse ja sepäs vasta hauskaa olikin.
Perintönä sain käyttöön Canon FTB rungon ja siihen 35mm , 50mm, ja 100mm putket.
Digiaikaan siirryttiin hiljalleen silloin ja muistaakseni eka digipokkari oli Sonyn Cybershotti huimalla 2mb kennolla... voi sitä iloa kun kuvat oli heti saatavilla...siitä se sitten tarrautui elämään ja harrastus on kulkenut mukana siitä lähtien kohta 15v joskus tulee kuvattua enemmän ja joskus vähemmän.

Itse kuvaamisen koen jopa tietynlaiseksi terapiaksi, saat olla yksin omissa oloissasi ja miettiä mitä kuvata ja mistä ja millä. Hienointa mielestäni on kun löydät jostain tuikitavallisesta asiasta täysin uuden kulman joka tuo esiin asian eri valossa ( hehe ).

[Maffer]

Sieltä sitä velviaa saa: https://www.macodirect.de/en/film/color ... ures?c=612" onclick="window.open(this.href);return false;

Eikun kuvaamaan.

[Pat_]

Sieltä sitä velviaa saa: https://www.macodirect.de/en/film/color ... ures?c=612" onclick="window.open(this.href);return false;

Eikun kuvaamaan.

Wau, pakko tilata muutama rulla, vaikka juuri päivitin vanhan canonin uuteen Fuji X-T30:seen.

[Maffer]

Siittä se lähtee. Seuraavaksi 4x5" field kassiin ja Fuji myyntiin ;D

[olli R]

Valokuvaamisen syytä miettii oikeastaan lähes joka vuosi. Varsinkin silloin kun onnistuu tai epäonnistuu. Ja pikku hiljaa kuvaamisharrastus on myös keskittynyt sellaisiin osa-alueisiin, mitä juuri haluaa tehdä.

Luulen, että aluksi aloin kuvata, koska en osannut piirtää sitä mitä halusin. Sitä ajatteli, että on helpompi ottaa kohteesta vain valokuva ja esittää se sitten. Kannattaa huomata, että olen siis aloittanut digikameroilla ja oikeastaan alkuongelma oli saada web-sivulle kuvamateriaalia.

Osoittautui, ettei se kuvan ottaminen ollut välttämättä sen helpompi tapa. Joko kameratekniikka tai oma osaaminen oli rajoitteena - suunnilleen vuorotellen jompikumpi. Asiasta tuli enemmänkin haaste, ja opetteleminen oli mukavaa.

Ehkäpä viimeiset kymmenen vuotta olen oikeastaan palannut alkuperäiseen ongelmaan. Haluan muuttaa päässäni näkemäni kuvan (todellisen tai suunnitellun) valokuvaksi. Kuvaavaa on myös se, että olen yrittänyt opetella sitä piirtämistäkin erilaisten kurssien avulla. Ja tämä koskee myös paljon tekemääni katukuvausta. Näet jonkun tilanteen ja sinulla on muutama millisekunti aikaa saada se talteen. Kyse ei ole kuitenkaan teknisestä tasosta tai teknisestä osaamisesta vaan kaikesta siitä, mitä tapahtuu pään sisällä, ennakoimisesta, kohteen tuntemisesta ja vaistomaisesta kameran käytöstä.

Lisäksi aina vaan enemmän kiinnostaa sellaiset kuvat, joita ei näe todellisuudessa. Kuvan "tekeminen" on kiehtovaa, olipa siinä mitä tahansa välineitä käytössä. Kamera on vain yksi väline, joskin se usein vaaditaan, jotta voisi puhua edes jotenkin "valokuvasta". Ja tässäkin näkyy haluni voida "piirtää" kameralla.

[Matero]

Kuulun tähän terapiaryhmään. Auttaa rentoutumaan ja tuo mielihyvää, noin niin kuin suurimman osan aikaa :)

[Kapama]

Sieltä sitä velviaa saa: https://www.macodirect.de/en/film/color ... ures?c=612" onclick="window.open(this.href);return false;

Eikun kuvaamaan.

Wau, pakko tilata muutama rulla, vaikka juuri päivitin vanhan canonin uuteen Fuji X-T30:seen.

Meikäläinen on enemmän Fotoimpex-miehiä. Vitosen halvempaakin:

https://www.fotoimpex.com/films/35mm-films/" onclick="window.open(this.href);return false;

Kapa

[Maffer]

Kas vaan. Hyvä valikoima. Millaiset toimitusajat tuolta on ollut?

[Kapama]

Toistaiseksi tullut alle viikossa kotiovelle. Lähinnä ostanut tuolta laakaa ja litkuja mv-filmeille.

Kapa

[Maffer]

Loistavaa. Kokeillaan. Macolla on mennyt viikosta kahteen pahimmillaan että mikään liikahtaa.

[mvert]

Kuvaaminen on yleensä mukavaa ajanvietettä ja dokumentoin kameralla sitä mitä vastaan tulee. Se on jotain ihan muuta kuin työ tai muut harrastukset ja laittaa pääkopan tekemään jotain sellaista mitä se ei normaalisti tee. Onnistuneet kuvat tuo hyvänolon tunteen, mikä saa tarttumaan kameraan aina uudestaan ja kokeilemaan, josko taas tänään tarttuisi kameran kennolle jotain mielenkiintoista.

Viimeaikoina on tullut kuvattua paljon tavanomaista vähemmän, joten hieman on inspiraatio ollut hakusessa. Itse kameralla tai tekniikalla ei niin suurta väliä ole, kunhan sen tärkeimmät säädöt on käytettävissä helposti kaikissa olosuhteissa. Aina välillä nuo mainosmiesten ylistykset uusien kameroiden hienouksista saa haikailemaan uutta kameraa, vaikka olen ihan tyytyväinen ~5v vanhan kameran tuottamiin kuviin. Ennakkoon budjetoimalla tietty summa harastukseen, on estänyt rankemmat ylilyönnit hankintojen suhteen (ainakin toistaiseksi).

Kuvien viimeistely koneella jääkin sitten usein tekemättä. Tänä vuonna on koneella tullut kuvia käsiteltyä noin 10 tuntia. Ehkä syksyn pimetessä tulee kone taas aukaistua ja laitettua jotain kuviakin muille katseltavaksi.

[jaeaetee]

Kuvien viimeistely koneella jääkin sitten usein tekemättä. Tänä vuonna on koneella tullut kuvia käsiteltyä noin 10 tuntia. Ehkä syksyn pimetessä tulee kone taas aukaistua ja laitettua jotain kuviakin muille katseltavaksi.

Tahtoo tosiaan usein myös jäädä vain koneelle kuvat, maatumaan kovalevylle. Tosin olen huomannut että tuosta on hyötyäkin, kun kuvat vaan siirtelee koneelle ja katsoo niitä läpi jatkoa varten sitten useamman viikon tai kuukausien kuluttua, niitä osaa katsoa eri silmillä. Niimpä nykyään en stressaa jos ei innosta istua koneella heti, katsotaan onko niistä kuvista mihinkään "sitten syssymmällä" :)

[©pjm]

.......Niimpä nykyään en stressaa jos ei innosta istua koneella heti, katsotaan onko niistä kuvista mihinkään "sitten syssymmällä" :)

Hyväksi havaittu tapa, jää reilusti aikaa muulle toiminnalle. Kuten kuvaamiselle..... :(

[mvert]

Hyväksi havaittu tapa, jää reilusti aikaa muulle toiminnalle. Kuten kuvaamiselle..... :(

Mulla meni lähemmäksi vuosi jossain välissä, ettei kuviin tullut koneella koskettua. Uusia kuvia tuli kyllä koko ajan. Ei tullut tietenkään edes kaikkia epäonnistuneita koneelta poistettua. Nyt kuvalevyllä on vapaana sellaiset 100gigaa tilaa, joten pitänee tehdä levyn siivoustakin sitten syssymmällä :)

(Pitäis varmaan siirtyä kuvaamaan pelkkää jiipeggiä ja laittaa jollain tasolla itseä miellyttävät kuvat sellaisenaan näytille)

[javal]

(Pitäis varmaan siirtyä kuvaamaan pelkkää jiipeggiä ja laittaa jollain tasolla itseä miellyttävät kuvat sellaisenaan näytille)

Mä olen vetänyt viimeset viikot lähes pelkästään jpeg :llä, ihan kokeeksi, ja ei nyt toistaiseksi ole tullut pakottavaa tarvetta siirtyä takaisin raw kuvaamiseen. Raw kuvasta saa toki enemmän irti, jos on aikaa ja jaksaa työstää, jokaisen ISO arvo alueen erikseen, jne, jne, kuten kamerakin tekee. Mutta kun aika ei riitä, ja mieluummin sitä kuvaa kuin istuu koneella väkertämässä. Onko täällä muita jotka kuvaa vain jpegillä?

[DorianBlue]

Onko täällä muita jotka kuvaa vain jpegillä?

Mä kuvaan tällä hetkellä pelkkää jpegiä. RP:n raw ei ole tuettu mun LR:ssä ja kameran jpeg on ihan riittävän nättiä. Tsekkasin kyllä, saiskos DPP:stä jotain lisäarvoa raw-vääntelyllä, mutta LR:n jpeg-jumppa ajaa ihan saman asian. Ja sitten ton pokkarin raw ei anna LR-käsittelyllä yhtään sen enempää kuin kameran jpeg LR:n kautta hienosäädettynä.

[Joe-poika]

Tätä olen miettinyt itsekin. En ole niin taitava tai taiteellisesti lahjakas, että kuvani olisivat mitenkään valokuvauksen historian tai taidemuodon kannalta vähääkään merkityksellisiä.

Ensisijaisesti kuvaan siksi, että kukaan muukaan ei kuvaa minun elämääni. Olen vähän niin kuin oman elämäni valokuvajournalisti. Vaikka en ole kovinkaan hyvä, niin ketään parempaakaan ei paikalle ole vaivautunut, joten minun kuvani ovat tästä aiheesta parhaat mitä koskaan tullaan ottamaan.

Vähän niin kuin sattuisi sattumalta ainoana paikalle kun jotain historiallista tapahtuu ja tajuaisi että ainoa mahdollisuus tämän hetken ikuistamiselle on ottaa itse se kuva. Sitten vaan yrittää tehdä sen niin hyvin kuin osaa.

[Miksus]

Onko täällä muita jotka kuvaa vain jpegillä?

Mä kuvaan tällä hetkellä pelkkää jpegiä. RP:n raw ei ole tuettu mun LR:ssä ja kameran jpeg on ihan riittävän nättiä. Tsekkasin kyllä, saiskos DPP:stä jotain lisäarvoa raw-vääntelyllä, mutta LR:n jpeg-jumppa ajaa ihan saman asian. Ja sitten ton pokkarin raw ei anna LR-käsittelyllä yhtään sen enempää kuin kameran jpeg LR:n kautta hienosäädettynä.

Minä vetelen surutta jiipekkinä, nykyään myös 1DXII:llä vaikka tiedostokoko on maltillinen myös rawina, jollei tiedossa ole jotain haastavaa valotusta yhdistettynä pakko onnistua tilanteisiin.

Ei se ole ajastakaan kiinni, koneen ääressä saa vaan muutenkin ihan tarpeeksi kuvien kanssa tuhertaa.

Joe-pojan ajatus on muuten mielenkiintoinen, että syy kuvata löytyy tavallaan itsestä.

[Räntä]

Ensisijaisesti kuvaan siksi, että kukaan muukaan ei kuvaa minun elämääni. Olen vähän niin kuin oman elämäni valokuvajournalisti. Vaikka en ole kovinkaan hyvä, niin ketään parempaakaan ei paikalle ole vaivautunut, joten minun kuvani ovat tästä aiheesta parhaat mitä koskaan tullaan ottamaan.

"Oman elämän valokuvajournalisti"... pirun hyvin sanottu. Unohtakaa oravat sun muut rantakivet ja kuvatkaa omaa elämää ja läheisiänne. Kukaan muu ei sitä tee ja bonuksena niiden kuvien arvo vain kasvaa ajan myötä.

[Hannu KH]

Ensisijaisesti kuvaan siksi, että kukaan muukaan ei kuvaa minun elämääni. Olen vähän niin kuin oman elämäni valokuvajournalisti. Vaikka en ole kovinkaan hyvä, niin ketään parempaakaan ei paikalle ole vaivautunut, joten minun kuvani ovat tästä aiheesta parhaat mitä koskaan tullaan ottamaan.

"Oman elämän valokuvajournalisti"... pirun hyvin sanottu. Unohtakaa oravat sun muut rantakivet ja kuvatkaa omaa elämää ja läheisiänne. Kukaan muu ei sitä tee ja bonuksena niiden kuvien arvo vain kasvaa ajan myötä.

Kyllä minäkin oon harmitellut kun on leikitty ”luontokuvaajaa” samalla kun omassa ympäristössä olis ollut toosi paljon dokumentoitavaa. Nyt myöhemmin sen huomaa, paljon on asioita joista ei oo yhtäkään kuvaa.
Omilla luontokuvilla ei oo mitään arvoa, täyttä roskaa.

Yllättävän paljon joutuu tekemään ihmisille läheisistä muistokuvaa hautajaispöytään tosi huonoista kuvista, vaikka ”kuvia” otetaan, niin tosi paljon jää vielä läheisistä ottamatta.