Nostalgiaa / kehitys kehittyy

[Sundo]

Ei se vaadi mitään erillistä vertailukohdan määrittelyä eikä nähdäkseni ole mitenkään epäselvää. Jos väität että 4,5-108 mm f/2,8 objektiivi on yhtäkkiä "600 millinen" koska kenno on pienempi, tuot samalla ilmi vertailukohteen (joka on siis täyskennoinen). Tällöin vastaavasti kerätyn valon määrä ja syväterävyysalueen vertailu tehdään samalla lailla täyskennoiseen, jolloin aukoksi saadaan "f/15.6".

Valon intensiteetti kennolla ei tietysti muutu mihinkään, f/2.8 on aina f/2.8. Samalla sen kennon alueelta kerätyn valon kokonaismäärä on kuitenkin tuon kroppikertoimella lasketun aukon suuruinen ja syväterävyysalue vastaavalla tavalla suurempi. Lienee varsin ilmiselvää että tämä vaikuttaa kuvanlaatuun, eli jos halutaan vastaava resoluutio kuin täyskennoisella verrokkipolttovälillä sen yksittäisen pikselin keräämä valomäärä on mainitussa suhteessa pienempi.

Eli joko saat lisää kohinaa (pienemmät pikselit) tai vähemmän resoluutiota (pikseleiden koko pysyy samana kuin täyskennoisella). Ja juurikin siinä suhteessa missä SuperDrive mainitsi. Luultavasti. En siis jaksanut laskea ja tarkistaa.

[tonskulus]

Tuli mieleen tuosta kennojen kehittymisestä yhä paremmiksi korkeilla herkkyyksillä, jossainkohti kyllä tulee raja vastaan. Jos ei ole jo osittain tullutkin.
Tähtitaivaan valossa tms. hyvin pimeässä ei varmaan onnistu millään joku 1/8000s valotus siten että maisema näyttäisikin valoisalta. Valon, eli fotoneiden tiheys on niin vähäinen ettei noin lyhyen valotuksen aikana kennon jokaiselle pikselille pääse edes yhtä fotonia.
Tarttis hiukan matematiikkaa jotta tuon voisi laskea tarkemmin..

[Jovala]

Tähtitaivaan valossa tms. hyvin pimeässä ei varmaan onnistu millään joku 1/8000s valotus siten että maisema näyttäisikin valoisalta. Valon, eli fotoneiden tiheys on niin vähäinen ettei noin lyhyen valotuksen aikana kennon jokaiselle pikselille pääse edes yhtä fotonia.

Fotoneitahan täytyy tulla sen verran, että signaali erottuu kohinasta, kun kuvaa aletaan tekemään (etsimään kohinan seasta).
Ainakaan kuluttajaluokan kameroilla ei pysty ilmaisemaan yhden fotonin vastaanottoa / per senseli:)). Riittääkö edes yhden elektronin irtoaminen varaukseen, jonka pystyy erottamaan.

Mutta jos käytetään pinoamista, niin kohinan vaikutus pienenee kuvamäärän kasvaessa. Tosin täytyyhän senseleihin fotonejakin saada per/kuva sen verran, että elektroni irtoaa ja syntyy varausta. Ainakin pinon joissain ruuduissa.
Lopputulemana, kun on miljoonan kuvan pino, niin merkitsevää mihin on päästy kohinassa ja paljonko on vastaanotettu yhteensä fotoneja.

[jopisalo]

arvon digikansalaiset taitavat lähentyä ajatuslinjalla pikselin koko ratkaisee eikä kennon koko. Onko täällä joskus laajemmin väännetty peistä mitä kennon koko vaikuttaa lämmönkehitykseen. Äkkiseltään ajatellen isossa kennossa on pitkemmästä kytkentälinjoja säteilemässä lämpöä/magneettikenttiä- lisää kohinaa, toisaalta isommassa on jäähdytyspintaa enemmän. Sitten peiliräpsyissä on se peili huuhtelemassa kuuminta kerrosta kennon pinnasta. Meikäläisen peilittömässä ei ole muuta tuuletusta kuin kennon väristys, toisaalta se kennovakainkin kehittää lämpöä. Magnesiumrunko johtaa lämpöä huomattavasti paremmin pois kuin muovirunko.
Tässä siis yritän sanoa muuttujia olevan keskustelussa esilläolleita huomattavasti useampia.

[Rockford]

Sitten peiliräpsyissä on se peili huuhtelemassa kuuminta kerrosta kennon pinnasta.

Paljonkohan tuo peili oikeasti tuulettaa kennoa kun välissä on kuitenkin verhosuljin, joka on yleensä kiinni kun peili liikkuu?

[hkoskenv]

Tuli mieleen tuosta kennojen kehittymisestä yhä paremmiksi korkeilla herkkyyksillä, jossainkohti kyllä tulee raja vastaan. Jos ei ole jo osittain tullutkin.

Raja on se, että pikseli rekisteröi jokaisen fotonin. Todennäköisyyttä, jolla fotoni tuottaa laskettavissa olevan elektroni-aukkoparin sanotaan kvanttihyötysuhteeksi ja se on parhaimmillaan varsin lähellä 100 % (detektoridiodeilla yli 80 %, kennoilla se lienee hieman alle).

Hyötysuhteessa on odotettavissa merkittävä parannus, joka saadaan kun heitetään paljon valoa hukkaava värisuodatin metsään ja jaetaan eri värit eri kennoille, mutta muuten se tie alkaa olla loppuun kuljettu.

[niffe]

Takaisin CCD-kennoon ja ratkaisemaan piippujen sekä signaalin jäkikäsittelyn ongelmia siinä konstruktiossa?

[jopisalo]

Peilillisissä siis on suljin pääsääntöisesti kiinni, paitsi takatöllöltä kuvatessa? Asiat selkenevät pikkuhiljaa... Itsellä ainoa peilikamera on ollut EXA II . kauan sitten. Nyt olympuksilla mennään eikä osallistuta kohinataistoon. Kuvaustesti on silti suunnitelmissa: Iso 6400 runkotulppaa sarjalla puskuri täyteen, lämpimässä ja vertailusarja pakkasessa, sitten vertaamaan ekaa ja viimestä ruutua.
On tosin jonossa monta muutakin suunitelmaa...
-Tough nelosen ja em- ykkösen raweja kun vertaa niin onhan siinä huikea ero jo iso 800:lla.En halua nähdä onko ero sama 4/3 vastaan ns keskiformaatti...

[Rockford]

Peilillisissä siis on suljin pääsääntöisesti kiinni, paitsi takatöllöltä kuvatessa?

https://www.youtube.com/watch?v=CmjeCchGRQo#t=1m9s

[tonskulus]

Takaruudulta kuvatessa kenno lämpenee sitäpaitsi selvästi enemmän kuin optisella etsimellä koska se ikäänkuin on "päällä" kokoajan.

Normi verhosuljin on kuitenkin käytössä myös liveview tilassa, poislukien jotkut kamerat/poikkeukset joissa käytetään ns. elektronista suljinta.