Tulevat vuodet tekoälyn kanssa

[Maffer]

No siinä on kyll autonmyyjä pihalla ny. Pitkä tovi niitä on jouduttu päivittämään jos ei suoraan ole joku pilvikarttaviritys.

[jaava]

Asiantuntijoiden allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä toivotaan tiukempaa säätelyä tekoälyn kehitykselle.

VAATIMUKSET tekoälyn kehittämisen keskeyttämisestä eivät ”ratkaise haasteita”, jotka ovat edessä, sanoo Microsoftin perustaja Bill Gates uutistoimisto Reutersille.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009500874.html

Myöskään professori Paavo Ritala ei pidä realistisena, että edistyksellisen tekoälyn kehittäminen keskeytettäisiin kuudeksi kuukaudeksi.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009488065.html

Kun kehitysharppausta ollaan ottamassa, eikä tiedetä ”Ollaanko avattu aarrearkku vai Pandoran lipas”, niin herättäähän se huolta. Ja pitääkin herättää.
Tilanne on kuitenkin jo se, että pyörät pyörii, eikä niitä voi pysäyttää. Vaikka Suomessa päätettäisiin hidastustoimenpiteitä, tai puoli maailmaa päättäisi niistä, niin toinen puoli jatkaa. Aivan varmasti.
Vaikka nyt alkaa olla konsepti "tekoälylle", niin en usko meneillään olevan harppauksen tuottavan sitä, mitä oikeaan älyyn vaaditaan, sellaiseen joka päihittää ihmisen tai minkä tahansa eläimen joka suhteessa.

[jaava]

Tuli vastaan passeli johdatus tekoälyn perusteoriaan ja käyttöön (pdf) suomeksi kirjoitettuna.
Pistän tännekin jos joku haluaa syventää ymmärrystään TÄ:stä:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y

Paperi on Marita Riskun Pro gradu -tutkielma vuodelta 2020, otsikoltaan "Johdatus älykkään data-analyysin prosessimalliin, luonnollisen kielen käsittelyyn, koneoppimiseen sekä niihin perustuvien käyttötapausten kehittämiseen Valtorin hallinnoiman tekoälyalustan päälle".

Opinnäytetyö sisältää johdatuksen älykkään data-analyysiin prosessimalliin, luonnollisen kielen käsittelyyn, koneoppimiseen ja neuroverkkoihin. Näiden teoriapainotteisten lukujen jälkeen esittelen konkreettisen esimerkin avulla tekstidokumenttien luokitteluun käytettävien ennustemallien kehittämistä tutkivana prosessina. Valtorin tekoälyalustasta kerron sillä tarkkuudella, mikä on julkisessa dokumentissa mahdollista.

Paperi ei sisällä suoraan kuvankäsittelyyn liittyvää tietoa, jos sellaiseksi ei lasketa yleistä TÄ-teoriaa.

Muutama lainaus tutkielmasta:

Tekoälylle tyypillisiä ominaisuuksia ovat autonomisuus ja adaptiivisuus. Tekoälysovellukset pystyvät suorittamaan tehtäviä monimutkaisessakin ympäristössä autonomisesti, ilman jatkuvaa ohjausta. Ne pystyvät myös parantamaan suoritustaan oppimalla kokemuksesta.

Tekoälysovellukset käyttävät oppimiseen koneoppimismalleja. Koneoppimisalgoritmit pystyvät oppimaan datasta funktioita, joita olisi liian vaikeaa tai kallista ohjelmoida käsin. Neuroverkot ovat yhdentyyppisiä koneoppimismalleja. Useita kerroksia sisältävien eli niin sanottujen syvien neuroverkkojen yhteydessä koneoppimista kutsutaan syväoppimiseksi.

Koneoppimisen perinpohjainen ymmärtäminen vaatisi muun muassa lineaarialgebran, todennäköisyyslaskennan, informaatioteorian ja numeerisen laskennan osaamista. Yritän kuitenkin välttää liian matemaattista lähestymistä ja pysyä IT-ammattilaisten mukavuusalueella. Koska kyseessä on perehdytysmateriaali, käytän eksaktin akateemisen kirjoitustyylin rinnalla myös vapaammin kuvailevaa ilmaisutapaa. Jotta eri lukuja voisi opiskella myös itsenäisinä kokonaisuuksina, luvuissa on jonkin verran toistoa.

PS1. Sivulla 41 on lyhyesti: kuvantunnistus syväoppimisen hierarkisesta etenemisessä neuroverkon eri tasoilla.

PS2. Sivulla 42 Värikuvien laskentaan käytetään tensorisuorittimia (Esim Googlella Tensor Processing Unit l. TPU). Tensorit on neuroverkkojen käyttämiä monidimensioisia datamalleja. Esimerkikisi RGB värikuva voidaan esittää kolmiulotteisena tensorina. Kuvan pikselit (R, G, B) muodostavat matriisin, ja kun siihen lisätään pikseleiden värikanavat, on tuloksena kolmiulotteinen tensori.
Useita kuvia sisältävästä datasta muodostuu nelidimensioisia tensoreita. Videosta saa siis nelidimensioisen tensorin.

[jaava]

Helsingin yliopiston tietotekniikan professori Teemu Roos on kommentoinut tilannetta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suh ... sa/8670994

GPT-4-tekoälysovellus on herättänyt huolta tekoälyn luomista uhista
Teemu Roos pitää tekoälyn aiheuttamaa keskustelua suhteettomana. Sinällään ei ole tapahtunut mitään mullistavaa tai tieteellistä läpimurtoa, mitä ei aikaisemmin oltaisi osattu lainkaan tehdä.

Suomessa Roos epäilee tekoälyn herättäneen kiinnostusta, koska sen kanssa voi keskustella myös suomeksi.

Todellisia tämän hetken ongelmia ja riskejä, joita tekoälyyn liittyy:

• Ihmisten epätasavertaisen kohtelu, kun heitä koskevia päätöksiä automatisoidaan.
• Sosiaalisessa mediassa käytettävät suosittelu- ja filtterialgoritmit voivat aiheuttaa polarisaatiota ja siten niillä voi olla yhteiskunnallisia vaikutuksia

Roos pitää hyvänä asiana, että myös tekoälyn pidemmän aikavälin haitoista keskustellaan. Sehän on hyvä, että meillä on eri aikavälin skenaarioita.

[jaava]

Essee, Tommi Melender
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/ihm ... 966afb-500

Tekoäly ehkä tietää, mikä ihminen on, mutta ei sitä, millaista on olla ihminen.

Kirjailija Martin Amis on luonnehtinut kaunokirjalli­suutta sodaksi kliseitä vastaan.

Melender antoi ohjeet ChatGPT:lle, joka teki hänen uuteen kirjaansa epilogin "tuossa tuokiossa":

Lopputuloksessa ei ollut kehumista. Tekoäly kirjoitti kuin harrastelija, jolta puuttuu tyylin ja lauseen taju.
Se kasasi päällekkäin pahimman luokan proosakliseitä sen sijaan, että olisi etsinyt tuoreita tai omaperäisiä ilmaisuja.
Toistaiseksi tekoäly ei kykene puhaltamaan lauseisiinsa mitään "sielua" muistuttavaa, koska se ei kykene tuntemaan iloa ja lämpöä tai kipua ja tuskaa. Se ehkä tietää, mikä ihminen on, mutta ei sitä, millaista on olla ihminen.

Se ei siis osannut toteuttaa Martin Amis:n ihannetta käytännössä.

Onko tilanne sama kuvien "luonnissa". Onko tuloksena fragmenttien sillisalaatti, joiden yhdistelmästä puuttuu tuore ajatus, eikä se välitä tunnetta.

Esseessä on väite:

Verkkomaailma on jo valmiiksi täynnä erilaisia väärän tiedon ja valheellisten uutisten levittäjiä, eikä ole julkisen keskustelun kannalta hyvä, jos tähän synkkään sakkiin liittyvät puppugeneraattoreina kunnostautuneet tekoälychatit.

Tästä olen aivan vastakkaista mieltä. On oikein hyvä jos netti ja erityisesti some leimaantuu kunnolla pupputietopesäksi, ja jokainen netin käyttäjä osaa olla varuillaan, sekä opetella turvallisia toimintatapoja. Erityisesti vältellä kanavia, joissa valheellisesta tiedosta voi saada salakavalasti tartunnan ... mitä enemmän altistat itseäsi pupulle, sen helpommin sen hyväksyt (tämä on tutkittua tietoa, ja sitä käytetään hyväksi mm. aivopesussa).

Olisiko tekoälysovellukset mahdollista virittää niin manipulatiivisiksi, että ne pystyvät oikeasti uimaan kuluttajien tajunnan syövereihin ja usuttamaan heidät osta­maan halutun merkkistä pakastepizzaa, virvoitusjuomaa tai pesuainetta?

Ensimmäinen tekoälytesti:

Tekoälyn varhainen pioneeri Alan Turing hahmotteli testin, jossa ihmiselle ja koneelle esitetään samat kysymykset. Jos vastauksia ei erota toisistaan, ei voida väittää, että kone ei ole älykäs.

[Maffer]

Synteettiset AI-kuvat eivät itseä ole kovin vakuuttaneet. Niitä jaksaa katsella aina se minuutin päivässä ja sitten on kiintiö täynnä. Jokaisella tuntemallani graafikolla on aina ollut jokin oma pensselinjälki työssään mikä erottaa heidät toisistaan vaikka toimeksianto voi olla sama. Eikä nyt auta että kehottaa generaattoria piirtämään jonkun henkilön tyyliin jos opetusmateriaalina on vain muutaman tunnetun "picasson" jälki.

[MattiH]

Periaatteessa olen samaa mieltä Mafferin kanssa. Jotenkin en ole innostunut lukemattomien vähän samanlaisten kuvien selaamisesta. Kaikki on jotenkin tuntunut tyhjänpäiväiseltä. Eikä oikein omatkaan kokeilut ole innostaneet. Kun se tärkein ihmetyksen aihe on se, että tekstiprompteista syntyy kuvia. Entäs sitten. Ja se, että kuvasta ei voi poistaa eikä siihen lisätä mitään. (Kuten Adoben Firefly, äsken tuli ilmoitus, että betaan pääsee, kaipa siihen pääsee kun ns. hakee...).

Vaimo sattui jo useita viikkoja sitten pyytämään muotikuvia. Tyyliä 1920-luvun Chanel tai Dior. Ei tullut oikein sellaisia kuin olisi pitänyt. Antoi sitten minulle lisää avainsanoja. Etsin sopivaa promptia. Tai siis sopivia MJ-kuvia. Muutama löytyikin. Ja sitten rupesi yhtäkkiä tulemaan niitä haluttuja muoti- ja kuvapukuja.

Midjourneyn maksullisen tilauksen jätän lähipäivien aikana uudistamatta. Kun ei oikein keksinyt sille alkuinnoituksen jälkeen oikein mitään käyttöä. Paitsi tietenkin leikkiminen. Joka sekin on kiehtovaa.

Laitoin DCN:n FB-sivuille ensimmäisen 20 kuvan erän. Olkaatten hyvät!!!!
https://www.facebook.com/permalink.php? ... 3988695055

(kuvan klikkaaminen ei vie yhtään mihinkään, paitsi mustalle taustalle, jossa FB:n ruutukaappaus DCN:n tuoreimman päivityksen kuvista.)

[Maffer]

Kysymys on erinomainen - Entä sitten? Jokunen viikko sitten otti hieman pannuun kun kamala ChatGPT-buumi enkä kirveelläkään keksinyt miksi käyttäisin sitä johonkin muuhun kun umpimähkäiseen testaamiseen onko opetusmateriaalissa ollut jotain epätriviaalia nippelitietoa vai ei.

[mattimi]

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly on harpannut viimeisen viiden vuoden valtavan loikan. Nämä viimeiset julkitulot ovat lähinnä keskustelun herättämistä varten ja tekijäin kehittyneisyyden mainostamista. Näillä ei oikeasti ole vielä mitään käyttöä tosielämässä - paitsi kiusata opettajia, jos vaaditaan kirjoittamaan esseitä. Tätäkin on voinut harrastaa jo helpolla googlella.

On jo aikaisemmin ollut kapeilla alueilla selvästi kehittyneitä ja hyödyllisiä ratkaisuja. Esim. kohinan poisto, terävöitys ja kuvien suurentaminen. Samoin google-kääntäjä, joka tällä hetkellä on ehkä hyödyllisin tekoälysovellutus vaikkapa keskusteltaessa ukrainalaisten kanssa. Lintujen äänestä tunnistamisessa Merlin on erinomainen apuväline. Onhan näitä.

Uskon kuitenkin, että tekoälysovellusten kehitys on vielä aivan alkuvaiheessaan ja edistys on ainakin hetken ajan vahvaa. Ehkäpä joku keksii hyvinkin pian jälleen uuden tavan soveltaa tekoälyä. Panostus tekoälyn tutkimiseen kasvaa kuitenkin koko ajan. Suuret ja erittäin varakkaat digitaalisten sovellusten omistajat kilpailevat toisiaan vastaan ja joutuvat pakosta ottamaan tekoälyn tosissaan.

[Maffer]

Mä haluaisin kertoo tommoselle kappaleen mitat ja tarkoituksen (+ehkäpä sovelluskohteen kuvan) ja se antais pihalle CAD-piirroksen 3D-tulostusta varten. Siis sellaista käytännön hyötyä.

[saloma-3]

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly on harpannut viimeisen viiden vuoden valtavan loikan. Nämä viimeiset julkitulot ovat lähinnä keskustelun herättämistä varten ja tekijäin kehittyneisyyden mainostamista. Näillä ei oikeasti ole vielä mitään käyttöä tosielämässä - paitsi kiusata opettajia, jos vaaditaan kirjoittamaan esseitä. Tätäkin on voinut harrastaa jo helpolla googlella.

On jo aikaisemmin ollut kapeilla alueilla selvästi kehittyneitä ja hyödyllisiä ratkaisuja. Esim. kohinan poisto, terävöitys ja kuvien suurentaminen. Samoin google-kääntäjä, joka tällä hetkellä on ehkä hyödyllisin tekoälysovellutus vaikkapa keskusteltaessa ukrainalaisten kanssa. Lintujen äänestä tunnistamisessa Merlin on erinomainen apuväline. Onhan näitä.

Uskon kuitenkin, että tekoälysovellusten kehitys on vielä aivan alkuvaiheessaan ja edistys on ainakin hetken ajan vahvaa. Ehkäpä joku keksii hyvinkin pian jälleen uuden tavan soveltaa tekoälyä. Panostus tekoälyn tutkimiseen kasvaa kuitenkin koko ajan. Suuret ja erittäin varakkaat digitaalisten sovellusten omistajat kilpailevat toisiaan vastaan ja joutuvat pakosta ottamaan tekoälyn tosissaan.

Aivan kelpo kuvia tuo midjourney tekee. Itse olen kokeillut vaatimatonta Brainfever-sovellusta. Helppoa kuin mikä, saa lisättyä elementtejä ja jälkituunattua fotoshopissa halutessaan.
Ainoa huoli minusta on nyt se, mihin näitä käytetään ja ilmaistaanko julkaisussa niiden käyttö.
Jos ei, niin entistä hämärämmäksi käy käsityksemme todellisuudesta.

[jaava]

Tekoälyhypetys on saanut minussa aikaan artikkelien lukemista harvemmalla kammalla - muutamat aivan hirveää puppua. Välillä ihmettelen pohjautuuko ihmisten motiivi kirjoittaa älyttömyyksiä paniikin lietsonnan pelkoon (haluavat rauhoitella massaa), vai onko taustalla oikeaa väärinymmärrystä.

Aamuisessa artikkelissa on (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tek ... ti/8674942) Aalto-yliopiston tekoälytutkija, apulaisprofessori Arno Solinin näkemys:

Aalto-yliopiston Solin pitää ajatusta oikeasti älykkäästä tekoälystä liioiteltuna. Kehitys on päinvastoin hidastunut viime vuosina.
– Tekoäly voi ”esittää älykästä”, mutta sitä se ei ole. Se syöttää ulos ihmisen sille syöttämää tietoa. Se on enemmänkin purkka-automaatti.

Onko artikkelin kirjoittaja (KARI PYRHÖNEN) lainannut suoraan Solinin mielipidettä, vai onko hän stilisoinut sen tuohon muotoon. Siinähän menee nykyhetki ja tulevaisuus sekaisin.
Minusta "oikeasti älykäs tekoäly" on toki vielä tänään liioiteltua ja "kehityksen hidastuminen viime vuosina" on olkiukkoväite. Tekoälyn kehitys etenee hyppäyksittäin (niin kuin kaikki hankalasti ymmärrettävät projektit, kuten myös evoluutio), eikä sille voi asettaa ehtoa kehittyä lineaarisesti muutaman vuoden aikajänteellä.

Samassa artikkelissa eettisen tekoälyn tutkija Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta esittää:

Koodinvääntäjät käyttävät hyväkseen inhimillisiä heikkouksiamme saadaksemme meistä asiakkaita. He sanovat, että on aivan teidän oma asianne, mitä verkossa teette.

Vai olisko tämäkin kirjoittaja KARI PYRHÖSEN näkemys Hallamaan mielipiteestä.
Minusta koodinvääntäjät tekee tietokoneelle hermoverkko-ohjelmiston, mutta ei heillä ole asiantuntemusta valita dataa, jolla hermoverkko opetetaan. Ei ole eettisesti (eikä moraalisesti) oikein laittaa heitä vastuuseen tekoälyn opetus-datan sisällöstä.

[jaava]

Vijay Kanade AI Researcher:
Artificial superintelligence is an AI system that is self-aware and intelligent enough to surpass the cognitive abilities of humans.
https://www.spiceworks.com/tech/artific ... elligence/

Currently, superintelligence is a theoretical possibility rather than a practical reality as most of the development today in computer science, and AI is inclined toward artificial narrow intelligence (ANI). This implies that AI programs are designed to solve only specific problems.

Machine learning and deep learning algorithms are further advancing such programs by utilizing neural networks as the algorithms learn from the results to iterate and improve upon themselves. Thus, such algorithms process data more effectively than previous AI versions. However, despite the advancements in neural nets, these models can only solve problems at hand, unlike human intelligence.

Muutama poiminta sivulta:

Some of the potential threats of superintelligence:

1. Loss of control and understanding
2. The weaponization of super AI
3. Failure to align human and AI goals
4. Malevolent superintelligence
5. The danger of nuclear attacks
6. Ethical implications

Potential Advantages of Super AI:

1. Reduction in human error
2. Replace humans to accomplish risky tasks
3. 24×7 Availability
4. Explore new science frontiers
5. Medical advances

Key Trends for Super AI Advancements in 2022:

1. Development of large language models (LLMs)
2. Advancements in multimodal AI
3. AI-driven programming
4. Vertical integration of AI solutions
5. AI-generated inventions

Today, the future of super AI looks extremely bright, despite the uncertainty and fear revolving around its unpredictable nature and the dire consequences that malevolent superintelligence may throw at us. The coming decades will reveal the true nature of superintelligence and whether it will prove to be a boon or bane to humanity.

Vaikka lopputekstissä sanotaan tulevien vuosikymmenten paljastavan superälyn merkityksen ihmiskunnalle, niin minä antaisin hieman maltillisemman aika-arvion. Jos sadassakin vuodessa saadaan ymmärrys, niin kehitys on ollut hurjan paljon nopeampaa kuin ihmisen evoluutiossa.

[hkoskenv]

Tekoälyhypetys on saanut minussa aikaan artikkelien lukemista harvemmalla kammalla - muutamat aivan hirveää puppua. Välillä ihmettelen pohjautuuko ihmisten motiivi kirjoittaa älyttömyyksiä paniikin lietsonnan pelkoon (haluavat rauhoitella massaa), vai onko taustalla oikeaa väärinymmärrystä.

Varmaan molempia. Ja sitten on paljon myös yltiöoptimismia, johon sortuneet odottavat pikaisia ratkaisuja kaikkiin ongelmiin.

Minusta "oikeasti älykäs tekoäly" on toki vielä tänään liioiteltua ja "kehityksen hidastuminen viime vuosina" on olkiukkoväite.

Äly lienee kanssa asiaa, jolle ei ole yleisesti hyväksyttyä "oikeaa" määritelmää. Luultavasti aina tulee olemaan ihmisiä, joiden mielestä tietokoneohjelma ei voi olla "oikeasti älykäs", vaikka se suoriutuisi paljon paremmin kaikesta objektiivisesti mitattavasta. Teollisuudessa sillä ei ole kuitenkaan väliä suoriutuuko joku laite tai ihminen tehokkaasti annetuista tehtävistä, koska osaa "oikeasti" tai vain näyttelee, kunhan tulosta tulee ja kassakone kilisee.

Tuo ihmistä jäljittelevä tekoäly, josta nyt hypetetään, on kehittynyt räjähdysmäisesti juuri viime vuosina. Teollisissa sovelluksissa kehitys on ollut pitkäaikaisempaa ja vakaampaa, mutta siitä ei vain saa revittyä otsikoita, jos joku ammattiohjelmisto toimii hieman fiksummin. Paitsi otsikoita irtisanomisista, kun firmat eivät enää tarvitse niin paljoa asiantuntijoita vaikeakäyttöisten ohjelmien käyttämiseen.

Minusta koodinvääntäjät tekee tietokoneelle hermoverkko-ohjelmiston, mutta ei heillä ole asiantuntemusta valita dataa, jolla hermoverkko opetetaan. Ei ole eettisesti (eikä moraalisesti) oikein laittaa heitä vastuuseen tekoälyn opetus-datan sisällöstä.

Tuossa selvästikin tarkoitettiin "koodinvääntäjillä" kaikkia tekoälyn kehittäjiä, myös systeemien suunnittelijoita ja opetuksen tekijöitä, eikä vain ohjelmoijia. Niin kuin arkikielessä useimmiten tehdään.

[mattimi]

Tuossa selvästikin tarkoitettiin "koodinvääntäjillä" kaikkia tekoälyn kehittäjiä, myös systeemien suunnittelijoita ja opetuksen tekijöitä, eikä vain ohjelmoijia. Niin kuin arkikielessä useimmiten tehdään.

Vai niin. Pitäisikö taas tulkita, mitä sanoja oikeasti tarkoitti tyyliin - en tarkoittanut sitä mitä sanoin, vaan jotain muuta. Lausuja oli kuitenkin tekoälyn tutkija Helsingin Yliopistosta. Luulisi sellaisen jotain ymmärtävän tekoälystä ja sen tuottamisesta.

Hypetystä tämä viimeaikainen on puoleen tai toiseen. On tekoälyllä paljon käytännön sovelluksia (esim. valokuvauksessa), joissa siitä on hyötyä. Mainitsin jo aikaisemmin kuvankäsittelyn, jossa jo nyt on toimivia sovelluksia. Voisi keksiä paljon lisää, johon nykyinen tekoäly pystyy: panoraamat, hdr-kuvat, videon käsittely, taustan sumennus, bokehin parantaminen, dynamiikan laajentaminen, jne...

Kännykät näyttävät tässä menevän paljon kameroiden edellä. Esim Samsungin "kuumoka" oli hyvä esimerkki. Toinen asia on kuinka paljon kuvaajat näitä haluavat käyttää. Harrastuksesta menee aika lailla huvi, jos "kaikki" on mahdollista vaivattomasti. Sitä en myöskään osaa arvioida kuinka pitkälle kameraan sijoitetun prosessorin tehokkuus riittää kohtuullisella virrankulutuksella.

[Maffer]

Se hupi meni jo digin myötä. Jos valokuvausta aattelen huvina, teen kaikki itse. Analogisessa prosessissa on tunnelmaa ja lopputulos ei koskaan ole ihan vakio. Eiks teitä yhtään kiinnosta omin käsin nakertaa menemään?

Taas tulee mieleen yks norjalaisen vaatemerkin mainoskuva missä henkilö meloo menemään sumuisen vuonon pohjalla ja kuvatekstinä on Virtual Reality sillee et Virtual on vedetty yli.

[hkoskenv]

Vai niin. Pitäisikö taas tulkita, mitä sanoja oikeasti tarkoitti tyyliin - en tarkoittanut sitä mitä sanoin, vaan jotain muuta. Lausuja oli kuitenkin tekoälyn tutkija Helsingin Yliopistosta. Luulisi sellaisen jotain ymmärtävän tekoälystä ja sen tuottamisesta.

Varmasti ymmärtää. Mutta tutkijat käyttävät populaarijutuissa populaarikieltä ja toimittajat usein ymmärtävät senkin väärin tai liioittelevat tarkoituksella klikkiotsikoita revitelläkseen. Kaikki normaalien medioiden uutiset pitää tulkita raskaan filtterin kanssa. Tutkijat kirjoittavat vakavasti vain tieteellisiin julkaisuihin. Siellä editorit ja vertaisarvioijat vaativat täsmennykset tulkinnanvaraisuuksiin.

Kännykät näyttävät tässä menevän paljon kameroiden edellä. Esim Samsungin "kuumoka" oli hyvä esimerkki. Toinen asia on kuinka paljon kuvaajat näitä haluavat käyttää. Harrastuksesta menee aika lailla huvi, jos "kaikki" on mahdollista vaivattomasti. Sitä en myöskään osaa arvioida kuinka pitkälle kameraan sijoitetun prosessorin tehokkuus riittää kohtuullisella virrankulutuksella.

Yleensä ihmiset haluavat kaikki helpolla tai korkeintaan pienillä näennäisongelmilla, jotka on helposti ratkaistu. Hard core -harrastajat, jotka haluavat nähdä vaivaa kehittyäkseen, ovat pieni vähemmistö. Siksi nämä ovat tulleet juuri puhelimiin. Tosin olen varma, että silläkin on merkityksensä, että puhelimet ovat globaali jättibisnes, jonka tuotekehitysresurssit ovat ihan eri planeetalta kuin kamerafirmoilla, jotka sinnittelevät taantuvilla markkinoilla.

Järkkäriharrastajat lienevät keskimäärin konservatiivisimpia kuvaajia ja jolle on tärkeää tehdä asiat vaikeimman kautta. Se on varmaan firmoille aika ristiriitainen tilanne ohjata panoksia tekoälyjuttuihin. Sillä voi menettää konservatiivikuvaajia, mutta ei kuitenkaan välttämättä saa uusia nuoria tilalle, koska kameroiden tekniset edut eivät ole heille ja heidän kohderyhmilleen kiinnostavia ja/tai myyviä. Se kun ei nykyään onnistu jostain ilmeisesti markkinointiteknisestä syystä, että kameraan tehtäisiin rehellinen kuvausmoodi, joka tallentaa RAW-tiedostoon kennolta luetun datan muuttamatta, ja tekoälyavusteet saisi kytkeä yksitellen päälle tarpeen mukaan. Se ratkaisisi teknisesti ongelman ja mahdollistaisi sekä konservatiivien että edistyksellisten miellyttämisen.

[hkoskenv]

Se hupi meni jo digin myötä. Jos valokuvausta aattelen huvina, teen kaikki itse. Analogisessa prosessissa on tunnelmaa ja lopputulos ei koskaan ole ihan vakio. Eiks teitä yhtään kiinnosta omin käsin nakertaa menemään?

Sitkeästi olet jaksanut haukkua digejä 20 vuotta, jos se on ollut aina vain tervan juontia.

Joo, tykkään tehdä asioita, mutta ennemmin epäsuorasti kuin vetää vapaalla kädellä "luonnollisia" muotoja. Vaikkapa veivata jyrsimen kammesta kymmenesosamillejä ennemmin kuin vuolla puukolla. Tai laskea fotoneja ennemmin kuin fiilistellä kuvan tunnelmaa.

Taas tulee mieleen yks norjalaisen vaatemerkin mainoskuva missä henkilö meloo menemään sumuisen vuonon pohjalla ja kuvatekstinä on Virtual Reality sillee et Virtual on vedetty yli.

Mikä on yliarvostetumpaa kuin todellisuus tässä paskassa maailmassa?

[Maffer]

No tietenkin todellisuus missä olet itse osana. Ei mikään töllöstä tai VR-laseista katsottu oksennus.

[mattimi]

Taidamme olla pahimman luokan kyynikkoja koko jengi. Ehkäpä tuottaa iloa olla kyynikko. Henkilökohtaisesti hyväksyn digihomman. En kaipaa myrkyllisiä litkuja, joilla jotkut fiilistelevät. Ehkä siihen on syynä, että aloitin kuvaamisen harrastusmielessä vasta digiaikana.

Sitä en tiedä kuinka pitkälle tekoäly saa tunkeutua harrastukseeni. Katselin tänne postattuja Midjourneyn tekemiä kuvia. Ne olivat kohtuu hyvin tehtyjä lukuunottamatta luonnottomia sormia ja muuta pientä, mutta tylsiä. Pelkkää muovipintaa. En kuitenkaan usko, että on mikään mahdoton ponnistus päästä noita vivahdekkaisempiin ja mielenkiintoisempiin kuviin, sekä poistaa virheet. Kaikki ainekset siihen ovat jo varmaan käsillä. Uskon että jos niin haluttaisiin, Ukrainan sodasta voitaisiin tehdä uskottavia feikkikuvia propagandatarkoituksiin jo nyt. Ellei ole jo tehty? Kuka tietää.