Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Mietiskelen tässä seuraavaa kameraa.
Joko eos-350d/300d tai panasonic FZ-30
fz-30 olisi ehkä parempi koska kuvaan ihan kaikkea,
ja aika paljon, eikä oikein olisi varaa ostella objektiivejä.
Mutta mitä huomattavia etuja järkkärissä on, jos erilaisia objektiivejä ei lasketa? (niihin ei ole kuitenkaan rahaa)
Kiitos.

Silmäänpistävimpänä erona on varmasti järkkärin huomattavasti pienemmät kohinatasot.
Myös tarkennusnopeus, salamatuki ja säätömahdollisuudet ovat järkkärin etuja.
Toisaalta järkkäriin et tule saamaan 35 - 420 mm vastaavaa kuvanvakain optiikkaa(halvalla).

No, jos lasitavaraan ei ole varaa niin tuo on selvä asia. :) Panasonic DMC-FZ30.

ps. vaikka vielä saisikin revittyä järkkärin ja siihen yhden putken niin ottaisin silti tuon.

Järkkärin huomattavin etu on tietysti vaihdettavat objektiivit. Seuraavaksi tärkein etu on etsin. Pokkarien nestekidenäyttö ja EVF-etsin on todella surkea verrattuna järkkärin etsimeen.

Järkkärin pahin ongelma on hinta. Objektiiveja pitää olla monta tai yksi sellainen, jonka hinta on neljä kertaa rungon hinta. Monissa pokkareissa on hyvät makrokuvausmahdollisuudet ja pitkä zoomi. Järkkärillä makroa varten pitää olla oma objektiivinsa.

timpero kirjoitti:Mutta mitä huomattavia etuja järkkärissä on, jos erilaisia objektiivejä ei lasketa?

En ota kantaa kumpi on sulle parempi, mutta järkkärin etuja on:
- tarvittaessa suppeampi syväterävyysalue
- parempi etsin

Ei ne linssit niin kalliita ole, kun miettii vähän ennalta että minkä merkkisen rungon ostaa. Joihinkin runkoihin (Pentax, Nikon...) käy myös vanhemmat objektiivit, joiden hinta käytettynä lähtee muutamasta kympistä... samoin salamalaitteet.

Eikä ne järkkärien etsimet niin hyviä ole. Toki parempia kuin pokkarien mutta huonoja silti tässä hintaluokassa. Mutta ei kai kukaan jääkään tähä hintaluokkaan, vaikka aluksi väittikin? Rehellisellä namalla itselleen valehdellen..

Etsimistä muuten.. piru että siinä Minolta SRt 101:ssä on huippu etsin! Ostin taannoin Pentaxin järjestelmään filmirungon (K-1000, 18 euroa). Kyllä siinäkin etsin on ist D:tä isompi, mutta siis nyt minäkin vasta huomasin, että mikä on hyvän ja huonon etsimen ero. Ja miksi ihmeessä järkkäreissä olikaan niin pienet etsimet ?!

Ja kysyjän kamerahankitoihin --> järkkärissä voi olla myös huomattavia haittoja. Jos sinulla on esimerkiksi tapana pitää kameraa aina mukana, tuntuu 300 grammaa repussa mukavammalta kuin muutama kilo. Järkkärillä tulee myös otettua helposti huonompia kuvia teknisesti kuin pokkarilla, lähinnä jos on esimerkiksi valovoimainen objektiivi ja kuvaa suurella aukolla, niin tarkennus on vaikeaa (en tiedä automaattitarkenteisista..).

Yksi ongelma voi muodostua myös kennolle menevistä roskista. Mutta etkös sinä ollut kuvannut aikaisemmin filmijärkkärillä? Älä suotta sitä menetelmää mene hautaamaan.

mattioksa kirjoitti:Etsimistä muuten.. piru että siinä Minolta SRt 101:ssä on huippu etsin! Ostin taannoin Pentaxin järjestelmään filmirungon (K-1000, 18 euroa). Kyllä siinäkin etsin on ist D:tä isompi, mutta siis nyt minäkin vasta huomasin, että mikä on hyvän ja huonon etsimen ero. Ja miksi ihmeessä järkkäreissä olikaan niin pienet etsimet ?!

Muistaakseni se oli Minolta XE-1, jossa oli aivan upea etsin )ainoa filmirungoistani, jota "ikävöin"). Mutta jos mielestäsi ist D:n etsin on huono, jätän eriävän mielipiteen. Vaikka Pentax ME:ssäni onkin isompi tähyslasi, leikkoprisma ja valoisampi etsin, DS:n (sama prisma ja etsin kuin D:ssä) kanssa tarkentaminen ei häviä ME:lle niin paljon, että tuskastuisin sen takia. Leikko tosin olisi kiva :)

timpero kirjoitti:Mietiskelen tässä seuraavaa kameraa.
Joko eos-350d/300d tai panasonic FZ-30
fz-30 olisi ehkä parempi koska kuvaan ihan kaikkea,
ja aika paljon, eikä oikein olisi varaa ostella objektiivejä.
Mutta mitä huomattavia etuja järkkärissä on, jos erilaisia objektiivejä ei lasketa? (niihin ei ole kuitenkaan rahaa)
Kiitos.

Minun mielestäni, jos tarvii kysyä meiltä ostaako järkkärin vai kompaktin, niin järkkäriä ei kannata ostaa. Jos ei olisi varaa tai halua ostella objektiiveja, niin järkkäriä ei kannata ostaa.
Minun mielestä järkkäriä on mukavampi käyttää ja se toimii pikkusen nopeammin ja silleen. Itse siirtyessäni kompaktista järkkäriin, oli ensimmäinen havaittava ero kuvanlaadussa että järkkärinkuva ei palanut puhki niin helposti ja siinä oli vähemmän ca:ta (nämä myös mielestäni merkittävimmät seikat) kohinat Joista niin loputtoman paljon täälläkin kohistaan, on mielestäni jo aika päiviä sitten painuneet sille tasolle, ettei niillä ole kerrassaan mitään merkitystä (varmasti on olemassa vaikkapa teknisen dokumentoinnin lajeja joissa kohinalla voi olla merkitystä). Omassa kuvauksessani kohinan puolesta on aivan se ja sama kuvaanko Sony dscf 828:la vai Nikon D70:lä kohina ei näy enää "suurennuslasilla", vaan se pitää etsiä "mikroskoopilla" (kuka sillä tavoin kuvia normaalisti katsoo?). Niin järkkärissä näyttäisi olevan myös selvästi parempi akkuteho. Lyhyesti voisi sanoa, että järkkäri on melkein joka suhteessa kompaktia parempi, mutta sillä ei saa videota, se on kallis, se ei mahdu taskuun, lcd:tä ei voi käyttää etsimenä (siitä olisi apua silloin kun näyttö on mallia kääntyvä) jolloin pitää itse taipua kun kamera ei taivu.

Minulla on Panasonic FZ-20 ja ostin hiljattain Nikonin D50 järkkärin. Kun ennestään oli Nikonin 75-240 zoomi, niin nyt polttovälialue on lähes sama, enemmän laajakulmaa ja vähemmän telettä.

FZ 20 on kyllä kelpo kamera ja FZ 30 on varmaan vielä parempi, mm. zoom rengas ja parempi etsin. En ole Nikonilla vielä ehtinyt ihmeitä kuvaamaan, mutta tähänastiset vaikutelmat järkkärin eduista ovat paremman etsimen ja nopeamman käynnistyksen ja tarkennuksen lisäksi peili, mikä käytänössä mahdollistaa mm. sen, että laukaisun jälkeen näet välittömästi etsimestä sen mihin tähtäät. Esim. pannauksessa ja muussa nopeassa kuvauksessa tämä on hyvä juttu. Peilistä johtuu kyllä se, että LCD:llä ei voi tähdätä ja laukaisu on äännekäs verrattuna pokkariin.
Tossa aikaisemmin onkin mainittu syväterävyyden hallinta. Pokkarilla ei oikein tahdo saada mitenkään kapeaa syväterävyysaluetta ja toisaalta pienin aukko on 8, joka asettaa rajotteita jo mm. maisemakuvauksessa.
Varsinkin FZ30:n kanssa ongelmaksi saattaa muodostua se, että siinä ei oikeasti ole laajakulmaa (35mm). Esim. D50:n kittiputki on jo paljon parempi (27mm).
Panan valovoimaisuus hupenee kyllä kohinaan eli lähes aina pitää käyttää ISO 80 tai ISO 100 asetusta, kun D50:llä ISO 800 arvolla kohina on pienempi.

Kameran valintahan perustuu käyttötarkoitukseen. Jos harrastat valokuvausta niin, että otat kuvia, kun olet jossakin eli kuvaus on ikäänkuin sivuroolissa, niin silloin esim. FZ30 on oikea valinta. Jos taas harrasta kuvausta siten, että olet jossakin siksi, että otat valokuvia eli kuvaus onkin se pääasia, niin silloin kannattaa valita järkkäri sen monipuolisempien ominaisuuksien ja laajennettavuuden takia. Tällaisia ainakin itse pohdin matkalla Sony V1:stä Pana FZ20:n kautta Nikon D50:een.

Nikon D50:stä puuttu DOF preview, eli toisella suomalaisella: syväterävyydentarkistusnappi, joten se siitä hallinnasta..

OskuK kirjoitti:Nikon D50:stä puuttu DOF preview, eli toisella suomalaisella: syväterävyydentarkistusnappi, joten se siitä hallinnasta..

No sillä napillahan ei syväterävyyttä hallita vaan himmentimellä eli siis aukkoa säätämällä. Digikameroissahan on se hyvä puoli, että syväterävyyttä voi tarkastella kuvan ottamisen jälkeen "on site" näytöllä, mikä on aika näppärää verrattuna siihen mustaan ruutuun, joka näkyy esim. aukolla 11 etsimestä DOF nappi alhaalla ;-).

T_Ni kirjoitti:

OskuK kirjoitti:Nikon D50:stä puuttu DOF preview, eli toisella suomalaisella: syväterävyydentarkistusnappi, joten se siitä hallinnasta..

No sillä napillahan ei syväterävyyttä hallita vaan himmentimellä eli siis aukkoa säätämällä. Digikameroissahan on se hyvä puoli, että syväterävyyttä voi tarkastella kuvan ottamisen jälkeen "on site" näytöllä, mikä on aika näppärää verrattuna siihen mustaan ruutuun, joka näkyy esim. aukolla 11 etsimestä DOF nappi alhaalla ;-).

Auton nopeutta sis hallitaan polkimella, eikä mitarilla? Mielenkiintoista.
Jos etsin on huono, niin kyllä on takaseinän pilipalinäyttökin. Mutta onhan se kätevämpi kuin ilman mitään välinettä halintaan. Se jälkikäteinenkin kuvanotonhallinta. Mittarikin on melko turha tuolla metodilla tosin.

T_Ni kirjoitti:Pokkarilla ei oikein tahdo saada mitenkään kapeaa syväterävyysaluetta ja toisaalta pienin aukko on 8, joka asettaa rajotteita jo mm. maisemakuvauksessa.

Tuo ei nyt jotenkin aukea miulle: kai viimeöiset maltaat syynä...
Jos tarkoitat, ettei pokkarilla saa aukolla 8.0 riittävästi syväterävyyttä...? Ja toisaalta: mitä tarkoitat sillä, että pokkarissa pienin aukko on tuo kasi? Tarkoitat kaiketi Panaa?

IlkkaS. kirjoitti:

T_Ni kirjoitti:Pokkarilla ei oikein tahdo saada mitenkään kapeaa syväterävyysaluetta ja toisaalta pienin aukko on 8, joka asettaa rajotteita jo mm. maisemakuvauksessa.

Tuo ei nyt jotenkin aukea miulle: kai viimeöiset maltaat syynä...
Jos tarkoitat, ettei pokkarilla saa aukolla 8.0 riittävästi syväterävyyttä...? Ja toisaalta: mitä tarkoitat sillä, että pokkarissa pienin aukko on tuo kasi? Tarkoitat kaiketi Panaa?

Pokkareissa saa tuolla f8:lla jo astronomiset määrät syväterävyyttä eikä sen pienemmällä aukolla tekisi enää mitään. Varsinkaan kun kennon yhden pikselin koko on sitä luokkaa että jo ennen f8:ia alkaa difraktio 'valuttamaan' sitä valoa siihen viereiseenkin pikseliin.. Taitaa 'optimi' terävyys tulla jossain f5.6 tuntumassa?

Mikä ihmeen f8 ? Tehän puhutte mitä sylki suuhun tuo
Aperture range F2.8 - F3.7 / F11

Josko nyt kuitenkin pidettäisiin ne syljet yhdessä suussa? Ei tuossa kasikuorossa jodlattu ;)

IlkkaS. kirjoitti:

T_Ni kirjoitti:Pokkarilla ei oikein tahdo saada mitenkään kapeaa syväterävyysaluetta ja toisaalta pienin aukko on 8, joka asettaa rajotteita jo mm. maisemakuvauksessa.

Tuo ei nyt jotenkin aukea miulle: kai viimeöiset maltaat syynä...
Jos tarkoitat, ettei pokkarilla saa aukolla 8.0 riittävästi syväterävyyttä...? Ja toisaalta: mitä tarkoitat sillä, että pokkarissa pienin aukko on tuo kasi? Tarkoitat kaiketi Panaa?

Niin sekä FZ20:ssä ja Sony V1:ssä ja varmaan melko monessa muussakin pokkarissa pienin aukko on 8 ja kyllä, sillä ei saa kaikissa tilanteissa riittävästi syväterävyyttä. Saattaa tietysti olla, että terävyyden puute johtuu muustakin :(. Kappaleen alku taas tarkoittaa sitä, että vaikka esim. panassa suurin aukko on 2.8, niin syväterävyysalue ei ole kovinkaan kapea. FZ30:ssä pienin aukko onkin näköjään 11.

Käsittääkseni syväterävyyteen vaikuttaa aukon, polttovälin ja kohteen etäisyyden lisäksi valotettava pinta-ala eli esim. filmin tai kennon koko (ei pikselit vaan fyysinen koko). Koska tyypillisesti pokkareissa on pinta-alaltaan pienempi kenno kuin järkkärissä, on syväterävyyskin isompi muiden tekijöiden ollessa samat. Se riittääkö kuitenkaan f8 pokkareissakaan riippuu varmaan käytöstä. Minun kokemus on yllä. Muilla voi olla erilaisia näkemyksiä.

T_Ni kirjoitti:Se riittääkö kuitenkaan f8 pokkareissakaan riippuu varmaan käytöstä. Minun kokemus on yllä. Muilla voi olla erilaisia näkemyksiä.

Koska pokkarien kennon lävistäjä on neljäs - seitsemäsosa kinofilmiruudun lävistäjästä, syväterävyyttäkin on reilusti enemmän. Tyypillisellä 1/1,8" tuuman kennoa käyttävällä kameralla saa aukolla f/4,5 saman syväterävyyden kuin filmijärkkärillä aukolla f/22 ja digijärkkärillä (1,5x croppi) aukolla f/16. Jos kyse ei ole makrokuvauksesta, niin terävyysaluetta pitäisi piisata yllin kyllin.

Jos "terävyys ei riitä" vaikkapa maisemakuvauksessa aukolla f/8, niin kyseessä taitaa jo olla diffraktio. Mitä olen sivusta erilaisten kameroiden testailua (mm. Dpreview:n foorumeilla) seurannut, niin yleensä optimipiirto on löytynyt aukon f/4,5 tienoilta (f/3,5-6,7 testaajasta, käytetystä kamerasta ja polttovälistä riippuen), mikä osuu aika nätisti yksiin myös teorian kanssa.

http://www.cambridgeincolour.com/tutori ... graphy.htm#

Yo. laskurin mukaan diffraktio alkaa purra 1/1,8 tuuman kennolla jo aukolla f/5,6 ja 2/3 tuuman kennolla jossain f/5,6:n ja f/8:n välimaastossa.

Digijärkkäreillä diffraktiosta tulee riesa vasta f/22:n tienoilla ja optimipiirto lienee yleensä jossain f/8-f/11 tietämillä.

Syväterävyyden hallinnan vuoksi kasia pienemmille aukoille ei kompakteissa juuri ole tarvetta, mutta valotukseen pienet aukot toki antaisivat enemmän pelivaraa (mahdollisuus hitaampiin suljinaikoihin).