Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Morjensta.

Ricoh GR IIIx testikuvia kattelin . En ole oikein vakuuttunut vielä hinta–laatu-suhde.

Kaapin perukoilta löytyy Nikon Z6. Mietin siihen jotain DX-objektiivia. Mahtaakohan olla mitään järkeä?

Kuvauskohteet tulisi kuvattua melko lyhyellä tarkennusetäisyydellä, niin bokehkin on siis merkityksellinen.

Ehdotuksia otetaan vastaan.

Elä hyvä mies laita kroppilinssiä täyskennoseen kameraan.

No Nikkor Z35/1.8 ny vaikka alkuun.

janne. kirjoitti: ↑Helmi 28, 2025 23 : 50 Elä hyvä mies laita kroppilinssiä täyskennoseen kameraan.

Ensin mietiskelin Fujifilm X-M5 + Fujinon XF 27mm f/2.8 R WR. Siinä olis melkoisen pieni paketti. Sitten mietin tuota jo olemassa olevaa em. Z6-vaihtoehtoa, vaikka hieman isompihan siitä tulisi. No, tällaisia mietintöjä täällä.

Maffer kirjoitti: ↑Maalis 01, 2025 0 : 38 No Nikkor Z35/1.8 ny vaikka alkuun.

Varmasti hyvä objektiivi, vaan on mokoma turhan iso fyysisiltä mitoiltaan.

Mites Lumix S9 uuden kittizoomin kanssa?

Se Nikon Z6 vaihdossa Fujeihin?

Mikä se malli sitten olisi, riippuu täysin siitä, mikä kenenkin mielestä on pieni.

Olin eilen eräässä tapahtumassa, jossa kokeilin Olympus OM-D E-M1:stä. Se oli kuin sateessa kutistunut isompi runko, ergonomia periaatteessa ok, mutta käsittämättömän pieni.

saloma-3 kirjoitti: ↑Maalis 01, 2025 7 : 50 Mites Lumix S9 uuden kittizoomin kanssa?

Nopeasti vilkaistuna runko näytti hyvältä vaihtoehdolta. Siihen kun vielä löytää (fyysisiltä mitoiltaan) lyhyen objektiivin, jossa olis siedettävä bokeh.

https://camerasize.com/compare/#935,482
Tuommotteen sivun bongasin. Kun ei täällä peräkylän takamettässä ole mitään kamerakauppoja, joissa pääsis livenä hypistelemään kameroita.

OM System julkaisi juuri pari viikkoa sitten uutuusmallin, OM-3. Retrotyyppinen ulkonäkö, kuitenkin kaikki nykyaika sisällä, ja pieni koko. Ensimmäiset asiakastoimitukset saatiin kait eilen tai toissapäivänä?

Pieniä objektiivejä on m43 bajonettiin tarjolla runsaasti. Kenno on kumpaankin suuntaan puolet ns. täyskennosta. Pienempi kenno lisää syväterävyyttä reippaasti verrattuna täyskennoon, eli samalla kuvakulmalla - siihen riittää puolet milleistä - saman matkan päästä kuvatessa tarvit kaksi aukkoväliä suuremman aukon päästäksesi samaan teoreettiseen bokehiin. Taas bokehin laatu riippuu aina myös linssien rakenteesta. M43 bajonettiin on tarjolla 17mm, 25mm ja 45mm 1.2 reikäiset linssit, joissa on erinomaisen pehmeä bokeh, mutta nuo linssit eivät kyllä ole erityisen pieniä eivätkä erityisen huokeitakaan. 1.8 aukkoisina löytyy taas linssit, jotka ovat erittäin pieniä, keveitä, huokeita ja varsin laadukkaitakin, jos bokeh vain riittää.

Aikaisempia OM System ja vanhalla nimella Olympus kameroita löytyy markkinoilta, samoin kuin Panasonicin m43-bajonetin runkoja. Molemmilla valmistajilla on taskukokoisia järjestelmäkameroita, mihin käy samat objektiivit, mutta joistain ominaisuuksista noilla pienillä joutuu hieman tinkimään. Itselläni on kamera-kamerana OM System OM-1, fiilistelyyn Olympus Pen F, ja taskuun sopivana Olympus Pen E-PL 6, kaikkiin käy samat linssit. Nuo Pen mallit eivät kumpikaan ole enää tuotannossa, malli Pen E-PL 10 taitaa olla, jos pieni koko on äärimmäinen tavoite.

Tuolla mainitsemallasi nettityökalulla saat kameroiden ja linssien yhdistelmät mittavertailuun. Tietysti omissa käsissä syntyisi parempi kuva.

Toisaalta, jos sinulla on nykyaikainen ja toimiva runko, ja varsinkin, jos se on jo tuttu, käteenkäypäinen, ja namiskat löytyvät sormiin, eikös siihen löydy haluamasi ominaisuudet antava linssi tai linssit?

Kuvia saa kaikilla kameroilla, jopa hyviä kuvia. Minun mielestäni, ainakin jotkut kuvaajat saavat.

Jaakko

Pieni korjaus edelliseen. Ei kenno lisää tai vähennä syväterävyyttä. Syväterävyyteen vaikuttaa ainoastaan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys kohteesta. Tämän voi helposti todentaa leikkaamalla saksilla diasta pois puolet ja samalla huomata että muu ei muutu kuin kuvakulma.
https://youtu.be/zuvpK40lWZE?si=XXY1wbL7ypT_XrC4

Jos oisit villaristi lukenut edellisen viestini ensimmäisen lauseen puolivälistä eteenpäinkin, olisit saattanut huomata, että samaa mieltä ollaan...

Minäpäs vähän konkretisoin, siis alkuperäiselle kysyjälle, en villaristille.

Jos ajatellaan, että kuvaat muotokuvia, ihmisen pään kuvia. Haluat kasvot luonnollisiksi, ja sen mukaan valitset, minkä matkan päästä kuvaat. Kyse on perspektiivistä. Jos kuvaat liian läheltä, nenä nousee esiin, tulee pottunenä. Liian kaukaa, kasvot litistyvät, kasvojen muodot häviävät. Eli kohteen etäisyys kamerasta sanelee perspektiivin. Haluat kameran tarjoamat pikselit kaikki käyttöön, kuvan reunat haluamaasi paikkaan, mutta ei niin, että leikkaat kuvasta reunat pois ja samalla menetät resoluutiota, tarkkuutta.

Jos tallentava väline, digikameralla kenno, on pienempi, sama perspektiivi ja sama rajaus saavutetaan lyhyemmällä polttovälillä. Täyskenno, missä kenno on kinofilmin kokoinen 24 x 36 milliä, ja polttoväli 50 mm voisi olla tuohon kasvokuvaukseen käypä valinta. m43 kameralla, missä kenno on leveydeltään ja korkeudeltaan kummaltakin puolet kinokennosta, saat täsmälleen saman rajauksen ja perspektiivin 25 mm polttovälin objektiivillä.

Saat saman kuvakulman ja saman perspektiivin, kun kuvaat saman matkan päästä kohdetta täyskennolla 50mm linssillä, ja m43 kennolla 25 mm linssillä. Objektiivin milleistä johtuen tarvitset samaan teoreettiseen bokehiin pienempikennoisella silloin suuremman aukon. 50 millin linssi 3.5 aukolla antaa karkeasti saman syväterävyyskäytöksen kuin 25 millin linssi 1.8 aukkoarvolla.

Jos lukitaan perspektiivi ja kuvan rajat, pienemmällä kennolla pärjäät vähemmillä milleillä, ja saat sen johdosta lisää syväterävyyttä. Tai joudut hyväksymään lisää syväterävyyttä, tai tarvit suuremman aukon, jotta pääset samaan syväterävyysalueeseen. Nykytekniikka tarjoaa tosin mahdollisuuksia kuvan käsittelyssä muuttaa asioita, esimerkiksi keinotekoisella bokehilla. Milloin paremmin, milloin huonommin onnistuen. Näitä "apuja" on eniten tarjolla kännyköitten kehittyneimmissä kameroissa; niissähän kennot ovat ainakin vielä m43-kameroitakin pienempiä.

Hait pientä kameraa. Pienempi kenno mahdollistaa pienemmät ulkomitat kameraan, mutta tässä ero ei ole kovin iso; esimerkiksi Sonyn täyskennokamerat eivät ole ulkomitoiltaan suuria. Koon, ulkomittojen ja painon suhteen enemmän vaikuttavat objektiivit. Pienemmällä kennolla saat saman kuvakulman vähemmillä milleillä, ja polttovälin kasvattaminen aina suurentaa objektiivin ulkomittoja. Myös isomman kennon vaatima suurempi piirtoympyrän halkaisija kasvattaa hieman objektiivin ulkomittoja. Mutta taas toisaalta, myös suurimman aukon kasvattaminen niin, että objektiivin piirtokyky säilyy yhtä hyvänä, kasvattaa objektiivin ulkomittoja. Eli osa pienemmän kennon ja sen johdosta pienemmän objektiivin eduista kadotetaan, kun samaan syväterävyyskäytökseen pääsemiseksi tarvitaankin suurempaa aukkoarvoa. Kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa.

Väittäisin, että millä hyvänsä järjestelmällä, minkä hyvänsä merkin kameroilla ja objektiiveilla, löydetään loistava yhdistelmä mihin hyvänsä valokuvauksen genreen. Jossain järjestelmässä on pieniä etuja johonkin tietyn tyyppiseen kuvaukseen, toisessa toiseen.

Pyytäisin alkuperäistä kuvaajaa vähän erittelemään, ihan konkreettisesti, mitä hänen kuvauskohteensa ovat, tai mitä kuvausta varten hän on kalustoa katsomassa, niin voisimme antaa osviittaa, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota valintoja tehdessään. Niinkuin ehkä voit näistä lukea, eivät nämä asiat ihan helppoja ole, eikä yhtä kaiken kattavaa ratkaisua valitettavasti tarjolla ole.

Kameramerkkien kohdalla pyydän huomioimaan, että esimerkiksi itse en pysty kirjoittamaan mitään muista kuin oman merkkini kalustosta, kun en muuta tunne. Kun mainitsen OM System, siinä ei lue, että tämä on ainoa oikea merkki, tämä sinun on ostettava, siinä lukee, että tällaisiakin on tarjolla. Kuten jo kirjoitin, aivan varmasti kaikilla merkeillä löytyy mihin vain kelvollinen kalusto. Jos jotakin jo on, se on aina hyvä lähtökohta. Merkin vaihdossa suurin hyötyjä lienee kamerakauppias? Kannattaa aina harkita kahdesti toiseen merkkiin siirtymistä, etenkin jos on sinut omansa kanssa, minun mielestäni. Monimutkaisia vehkeitä ovat, uuden kanssa joutuu aina oppimaan asioita uudella tavalla.

Jaakko

Ihmettelen tota Ricoh-heittoa. Se niittaa teknisessä kuvanlaadussa tuon Z6:n jollain rupuobjektiivilla varustettuna. Samoin tekee Fuji X100V/VI. Fujissa on akku mikä kestää pidempään eikä tarvi miettiä teknistä kuvanlaatua pätkääkään.

Mut kun se Z ny siel kaapissa on niin 40mm Z-pannarilla ei koko karkaa mihinkään. Säästyy melkoisesti rahaa.

Luin kyllä juttusi kokonaan, mutta silti kennon koko ei vaikuta höläsenpöllähtävää syväterävyyteen eli ei pidä sotkea itsestään selvyyksiä.

Valokuvauksen lähtökohtana on valita kuvan kohde, haluttu perspektiivi, ja kuvan rajat. Kun nämä on lukittu, lähdetään valitsemaan asioita, joilla niihin päästään.

Järkevää on myös funtsia miten hyödyntää omaa sijoittumistaan ja käyttää sitä vehjettä mikä sattuu löytymään.

Juuri näin. Ensin lukitaan kohde, perspektiivi ja rajat. Sitten huomataan, ettei päästä olemassaolevalla kalustolla haluttuun. Nyt on kaksi tietä; tehdään kompromissi, ja sovelletaan olemassaolevaa kalustoa. Annetaan jostain tavoitteesta periksi. Tai marssitaan kamerakauppaan. On huomattava, että jälkimmäisellä tiellä ei ole loppua, joka päivä tulee eteen tilanne, mihin ei päästä, taas on marssittava kamerakauppaan.

Kaluston ostamisen lisäksi tuolla tiellä törmätään koko ajan oman osaamisen rajoihin, jopa jo ennen kaluston rajoja. Aina on tarjolla myös tie, että ottaa vaan sen kuvan kännykällä, ja on tyytyväinen. Oleellista on myös tiedostaa, että kalusto ei vielä avaa yhtään ovea, mitään ei osaa itsestään, on jaksettava perehtyä ja syventyä, nähtävä vaivaa. Manuaalin kerran läpilukeminen ei avaa yhtään ovea kuviin, mitkä tyydyttävät itseään. Oppi menee perille vähän kerrallaan, täydellisyyttä ei ole olemassa. Yrittäminen tulee tarjoamaan pettymyksiä toisensa perään, mutta sitkeys palkitaan jonain satunnaisena onnistumisen ja onnen hetkenä. Eikä ainoastaan valokuvauksessa, vaan kaikissa harrastuksissa, ja elämässä yleensä. Onneakin tarvitaan...

Onnea valitsemallamme tiellä, kaikille yhdessä ja itse kullekin erikseen, myös itselleni, aina toivotan ja toivon!

Jaakko

Villaristi kirjoitti: ↑Maalis 02, 2025 8 : 11 Pieni korjaus edelliseen. Ei kenno lisää tai vähennä syväterävyyttä. Syväterävyyteen vaikuttaa ainoastaan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys kohteesta. Tämän voi helposti todentaa leikkaamalla saksilla diasta pois puolet ja samalla huomata että muu ei muutu kuin kuvakulma.

Siis miten näistä samoista asioista täytyy sekoilla vuodesta toiseen?

Tottakai se kennokoko vaikuttaa syväterävyyteen käytännössä, koska samalla polttovälillä ja samalla aukolla joudut pikkukennoisella ottamaa pidemmän kuvausetäisyyden kohteesta kuin sama objektiivi, polttoväli ja aukko isompi kennoisessa kamerassa!

Miten ihmeessä täytyy vielä vuosienkin päästä puolustaa sitä lilleri m43 kennoa Trumppilaisella sumutuksella?

Otat kyllä ilolla vastaan sen, että m43 kamerassa 300mm objektiivi vastaakin hulppeaa n. 600mm teleä (kinovastaavana), mutta et mainitse halaistua sanaa siitä mikä sen käytännön drawback on.
Sillä 300mm telellä m43 kennoisessa taustan risukot tulee paljon pahemmin esiin kuin vaikkapa samasta kohteesta&paikasta otettu kuva kinokameralla ja aidolla 600mm putkella.

Et voi olla tosissasi vai oletko hieman yksinkertainen? Kennokoko ei todellakaan vaikuta syväterävyyteen. Siihen vaikuttaa vain polttoväli, aukko ja tarkennusetäisyys! Sanonko tämän vielä kolmannen kerran?
Olen kuvannut samalla optiikalla jalustalta sekä ns. FF-kameralla että vaihtanut adapterilla tuon 300 mm f2.8
M4/3 kameraan ja syväterävyys, herkkyys sekä valotusaika ovat aivan identtiset molemmilla kennoilla varustetuilla kameroilla. Vain kuvakulma muuttuu! Vieläkö tästä Trumppilaisten kanssa pitää vuosienkin jälkeen kinata! Katso edes tuo linkittämäni Youtube-video.

Vielä kerran. Kun on kolme tai enemmän tekijöitä, mitkä kaikki vaikuttavat lopputulokseen, ajatuksen tasolla on kyse siitä, mitkä ajatellaan lukituiksi, siis mitkä ovat vakioita, ja mitkä muuttuvat. Tämä on puhdasta matematiikkaa, niinkuin on puhdasta geometriaa terävyyden muutos optiikassakin.

Jos kuvakulma ja perspektiivi lukitaan, eli se mitä kuvaan halutaan, lukitaan, kennon muuttuessa joudut muuttamaan millejä, ja silloin syväterävyys muuttuu. Mikä on taas vaikeaa?

Käytännössä muuten, kun kuvausetäisyys on enemmän kuin 5 metriä, ja millejä on enemmän kuin 200, terävyysaluetta 99% kuvauksista puuttuu; mitä enemmän geometria tarjoaa, sitä parempi...

Samoin, kun kuvausetäisyys on puoli metriä tai vähemmän, millä hyvänsä objektiivilla terävyysalue on 99% tapauksista liian lyhyt; tarttee pinota, että sais ees jotenkin koko kuvattavan teräväksi...

Sutun laatu on toinen asia, kovan mikrokontrastin tarjoava yhdistelmä koskee silmiin...

Ja nyt lupaan pyhästi, etten tähän ketjuun enää kirjoita...

Jaakko

PS. Sen verran vielä lisään, etten tässä, enkä missään muuallakaan, arvioi kenenkään muun älynlahjoja, enkä muitakaan henkilökohtaisia ominaisuuksia tai kykyjä. Se ei kuulu tänne.