Filminegatiivien numerojärjestys?

[kuvankka]

Meneekö valokuvanegatiivirullien numerointi aina "valotusjärjestyksessä"? Eli ruutu numero 1 on aina ensimmäisenä otettu kuva ja niin edelleen?
Kun useimmissa negatiiveissa numerointi menee vasemmalta oikealle: "1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12" mutta joissain negatiiveissa järjestys onkin käänteinen "12, 11, 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1".
Miten päin valokuvien järjestys siis on? Vasemmalta oikealle päin vai numeroiden mukaan? Vai onko filmikohtaisia eroja?

[Pan]

Joissain kinokoon kameroissa filmikelattiin ensin kasetista "vastaanottopuolalle" ja kuvan ottamisen jälkeen kuva siirtyi takaisin kasettiin. Jos onnistui säheltämään takakannen auki kesken kaiken, niin vain yksi kuva valottui puoliksi ja muuta säilyivät kasetissa. En vaan muista missä kamerassa näin oli.

[Lumikenkä]

Ja muistaakseni 36 kuvan filmille onnistui joskus ottamaan 38-40 kuvaa, jolloin numerointi saattoi hiukan heittää.

[KeijoK]

Fujifilm/Hasselblad XPan -systeemissä ainakin filmi kelautuu aluksi kokonaan ulos ja takaisin kasettiin sitä mukaa kun kuvataan.

[ilmari1970]

Jos kyseessä on 12 kuvan rulla (eli 120 filmi), ja vaikka emulsiopuolta on joskus todella vaikea erottaa wanhasta negasta, niin kyllä nro 1 on aina siellä se ensimmäinen kuvattu ruutu. Eikä se aina ollut niin nokon nuukaa oliko peilikuva vai ei, jos ei sitä kuvasta heti huomaa, jolloin esim. infomerkinnät saatettiin kirjoittaa emulsiopuolelle.

[kuvankka]

Ilfordin HP4 Hypersensitive -filmissä numerointi menee oikealta vasemmalle päin eli länsimaalaisittain "väärinpäin".


AGFAPAN 400 filmissä numerointi on kyllä vasemmalta oikealle päin, mutta ylhäällä menevät nuolet aiheuttavat hämminkiä. Tässä filmissä taitaa kuitenkin järjestys nuolesta huolimatta olla vasemmalta oikealle päin.

[kuvankka]

Jos kyseessä on 12 kuvan rulla (eli 120 filmi), ja vaikka emulsiopuolta on joskus todella vaikea erottaa wanhasta negasta, niin kyllä nro 1 on aina siellä se ensimmäinen kuvattu ruutu. Eikä se aina ollut niin nokon nuukaa oliko peilikuva vai ei, jos ei sitä kuvasta heti huomaa, jolloin esim. infomerkinnät saatettiin kirjoittaa emulsiopuolelle.

Hiljattain digitoin yhden lehtikuvanegatiivin jossa oli todella himmeällä numerointi ja kyseinen valokuva oli vuonnna 1972 julkaistu lehdessä peilikuvana.

[ilmari1970]

Ei tuo peilikuvan käyttö mitenkään tavatonta ole nykyäänkään, joskus taitossa se vain toimii paremmin, esmes henkilökuvissa tai vastaavissa. Eikä niitä kyllä huomaa kukaan ”vääriksi”, edes malli itse.

[SeppoK]

Ainakin Canon EOS 500N -kamerassa filmi kelattiin aluksi ulos kasetista ja valotetut kuvat meni käänteisellä numerolla suojaan kasettiin. 500N oli halvimpia Canonin filmikameroita, joten se lienee ollut yleinen käytäntö ainakin Canonin harrastekameroissa, sen jälkeen kun sähköinen filminsiirto tuli vakioksi. Niillä sai vähemmän kuvia mahtumaan rullalle kuin manuaalisella filminsiirrolla varustetuissa.