Mitä keinoja saada tarkempia kuvia?

[valo505]

Olen kuvannut kymmenen vuotta kompakti kameralla Canon PowerShot SX1 IS tavanomaisia kuvia. Nyt pitäisi saada tarkkoja seuranta kuvia melanoomaisesta ihosta, vartalokuvia seisten ja lähikuvia paikallisesti, joista näkyisi pienetkin iho muutokset. Kokeilin automaatti asetuksilla ja erikoishienolla kuvakoolla, sekä kuvankäsittelyssä lisäsin kontrastia, mutta ei tullut tarpeeksi tarkkoja kuvia, varsinkaan kokovartalo kuvista. Olisi hyvä saada paljon tarkkaa pintaa samaan kuvaan, ettei tulisi niin montaa kuvaa.

Käytössä on jalusta, kauko-ohjain ja pari loisteputkea sekä ledi työvaloja tarpeen mukaan.
- olisiko parempi käytää suoraa 500W halogeenivaloa, 7500 lumenia?
- onko omalla kiinteällä salamalla tässä merkitystä?
- haitaako zoomin käyttö?
- onko RAW kuvat parempi vaihtoehto?
- tuleeko kunnon puhelimella parempia kuvia
- onko puhelimen lux-mittarilla käyttöä tässä?
- mitä manuaali säätöjä kannattaisi käyttää?
- onko tämä oikea foorumi kysyä tätä?

En tiedä mitä vielä kysyisi, antakaa jotain neuvoja.

[jaava]

The Canon Powershot SX1 IS has a tiny little, although not the smallest, 1/2.3-inch size, 10-megapixel resolution CMOS sensor.

Tuo 10 megapikseliä vaikuttaa kokovartalokuviin alamittaiselta, jos kuvista pitää saada tarkkoja yksityiskohtia.

Käytössä on jalusta, kauko-ohjain ja pari loisteputkea sekä ledi työvaloja tarpeen mukaan.
- olisiko parempi käytää suoraa 500W halogeenivaloa, 7500 lumenia?

Loisteputket ja LED:t ei ole hyviä. Halogeenissä on kokonainen spektri vaikkakin melkoisen sahalaitainen. Sillä saa kyllä tarkkoja kuvia.
Jos haluat myös ihon muotoja näkyviin, niin ehkä parikin halogeenia.
Salamavaloilla saa myös hyvää valoa kuviin, vaikkakin tuo kameran oma salama tahtoo paistaa kuvaa helposti puhki ja litistää muotoja.

Jaluata ja kauko-ohjain ovat tärkeitä kun haluaa tarkkoja kuvia.

haitaako zoomin käyttö?

Jos zoomisi ei aiheuta suttua ja se ei ole digitaalinen zoomi, niin ei toki haittaa. Digitaalinen zoomi on sama asia kuin kuvankäsittelyssä kroppaaminen.

onko RAW kuvat parempi vaihtoehto?

raw-kuvista voi saada jälkikäsittelyssä esiin yksityiskohtia, jotka jpg-kuvista on kamera hävittänyt.

[Sakke_K]

Pari vinkkiä:

Käytä voimakasta valoa, mutta varo kuvaa otettaessa ettei kuva ylivalotu. Noinkin vanhalla malli kyseessä, niin säädä kamera käyttämään alhaisinta herkkyyttä ISO 80. Käytä manuaalitarkennusta, kohtuuetäisyydellä kamera jalustalla. Käytä zoomissa 50 mm polttoväliä.

10 megapikselin kennolla tyytyisin puolivartalokuviin maksimissaan, silloin varmaan pienetkin ihomuutokset pitäisi näkyä.

RAW ei tuo merkittävää hyötyä resoluution suhteen, mutta muuten kannattaa käyttää.

[Olaus]

Läheltä, jalustalla, riittävästi valoa. Laita kuvaan näkyviin myös jonkinlainen mittatikku, viivotin tms ja pvm.

[mjuhani]

Kyllä tärkeintä on, että tarkentaa oikein. Se on hyvä lähtökohta tarkempien kuvien aikaansaamiseksi.

[Maffer]

Minulla on UV-spektriin pystyvä erikoismodifioitu kamera. Sellainen mikä kelpaa ihan vakavaan sairaalakäyttöön tai rikostutkintaan. Ei tarvita kuin yksi isompi UV-valo niin saan ihosta luultavasti tarvittavat kuvat. Sijaintini on Pori jos lähialueilla tarvii jeesiä. Ongelma on vain tuo tarpeeksi iso UV-valonlähde. Kameralla saa heittämällä näkyviin kaiken kuluman, ja sinne kuulumattoman, ihosta. Päivänvalossakin tuo onnistuu. Yksityiskohdat ovat tasoa jäätävä jos kohde pysyy paikallaan puoli sekuntia keskipäivällä.

[valo505]

Hyviä vinkkejä, kiitos.

Siis käytän vähintään yhtä halogeeni valoa, asetan DIN 80, kuvaan enintään puoli vartaloa kerrallaan, mahdollisimman läheltä ja hyvin (manuaalisesti) tarkennettuna.

Manuaalitarkennus on hankalaa, kun työskentelee yksin ja kaukosääätimellä. Tai meneekö se niin, että säädän etäisyyden manuaalisesti esim. 2 metriin ja koetan pysyä siinä etäisyydessä, vaikka muutankin kuvaus asentojani?

Puolivartalo kuvan saa n. metrin päästä, mutta onko eroa jos vaikka zoomaan kahden metrin päästä. Eikö tarkkuuteen saa silloin enemmän pelivaraa, koska keho ei ole tasainen kuin lauta, varsinkaan eri kuvakulmista?

Jostain käyttöohjeesta löysin, ettei I-kontrastia kannata pitää automaattisesti aktiivisena, koska se syö tarkuutta. Onko näin?

[Pan]

En tuota kameraa tunne, mutta laita jokin esine lattialle sen seisomispaikan merkiksi. Itse olen kuvannut psorin kehitystä ohjaamalla kameraa puhelimen wifillä. Ja siis vakiopaikassa seisten.

[AnHa]

Jos tarkoitus on seurata ihomuutoksia ja tehdä seurantakartta luomista, suosittelen hankkimaan kameran riittävällä pikselimäärällä ja riittävällä kuvanlaadulla. Esimerkiksi Nikon D3200/3300/3400/3500 kittitsuumilla 18–55. Investointi on varmasti kannattava, mikäli tarkoitus on esimerkiksi seuloa ihosyöpää. Tiedän varmaksi, että esim. tällaista järjestelmää käytetään.

Sitten vain samanlaisia karttoja ihosta kuvaamaan riittävällä toistolla. Parhaan kuvanlaadun JPEG riittää, kun valaistus on samanlainen kuvaustilanteesta toiseen. Vältä suoraa valoa, että ei tule heijastuksia iholle. Jos haluat seurata jotain tiettyjä kohtia, ympyröi ne vartalostasi sinisellä mustekynällä, jolloin ne on helpompi poimia kuvista.

[Olaus]

Palaan tähän: "Läheltä, jalustalla, riittävästi valoa. Laita kuvaan näkyviin myös jonkinlainen mittatikku, viivotin tms ja pvm."

Ainakin minun ihollani on enemmän kaikenlaista muuta kuin melanoomaa. Sen vuoksi näkisin parhaaksi pyytää jotakuta katsomaan, mitä ylipäätään koko iholta löytyy. Paras olisi, jos katsojalla olisi jonkinlainen käsitys lääketieteestä. On kuitenkin todettava, että lääkärikin on hyväksi nähnyt minusta napsia pois kaikenlaista, mistä laboratoriokaan ei ole osannut sanoa mitään tai sitten pitänyt löytöä vaarattomana. Eräs pois napsittu oli ehkä palanen huopakattoa, joka oli kattoa katonharjalla istuen korjatessa joutunut reiden sisäpinnalle.

Kiinnostavimpia kohtia kuvaisin niin, että kuvassa on selvästi näkyvissä minkä mittainen kuvattava kohde on, mikä kohta ihoa kuvassa on ja milloin on otettu. Kuva olisi hyvä olla mahdollisimman ihon suuntainen, ettei kuva vääristä kohdetta joltain sivulta lyhemmäksi tai pidemmäksi. Sanoisin vielä näkemyksenäni, että pienempikennoisella kameralla saat läheltä paremman kuvan kuin isompikennoisella. Tietenkin laatu maksaa, eli jonkin pullonpohjan läpi ei tule hyvää kuvaa, vaikka taiteellinen vaikutelma voi pullonpohjan läpi olla huikea.