Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Hei!
Mitä asetuksia kannattaisi käyttää lentävää lintua kuvatessa. Kamerana canon 70d ja 150-600MM F5-6.3.

rannisas kirjoitti:Hei!
Mitä asetuksia kannattaisi käyttää lentävää lintua kuvatessa. Kamerana canon 70d ja 150-600MM F5-6.3.

Suljinaika riittävän lyhyt esim 1/2000-1/2500. Aukko levällään ja ISO niin pieni kuin mahdollista. Valovoimainen tele auttaa mutta ne taas on kalliita

Ovatko linnut loppuneet taivaalta? meinaan, jos eivät, niin ota se kamerasi ja ala kokeilla. Siitä sen oppii.

Ei ole mitään "asetan kamerani asentoon "lentävät linnut" " juttua, vaan niin linnut kuin valaistus kuin sekin mitä haluat saada aikaan ovat erilaisia.

Sitten ymmärtäisin kysymyksesi, jos kuvaisit yksisarvisia ja haluaisit olla varma että saat edes jonkinlaisen kuvan kun sellainen eteen pölähtää.

Lintuja on vielä onneksi taivaat täynnään, joten sinne ulos vaan ja kokeilemaan ja katsomaan millaisia kuvia tulee milläkin asetuksella. Tuo Kohanin vastaus on hyvä lähtökohta, josta voi alkaa kokeilemaan. Sillä siivet pysähtyvät kuvaan useimmilla linnuilla jos sellaisen kuvan haluat, mutta jos et halua, niin asetukset ovat toisenlaiset. Digikuva ei maksa mitään vaikka menisikin "pieleen".

Aukon esivalinta, ISO800-1600, +1-+2EV, jatkuva tarkennus, ei siinä muuta tarvita.

Aloittelija oon itekin, kirjotan kuitenkin jotain, vähän syitäkin vaikka pyysit vain säätöjä.

Lintu liikkuu, valotusaika olis syytä saaha melko nopeaksi. Räpyttelevälle vielä nopeammaksi kuin liitävälle. Valosta tulee pula. Eli aukko aina niin suurelle kuin mahdollista (pienin numero). Jossain objektiivissa voi valmistaja olla hieman liioitellut suurimman aukon kanssa, eli lasi ei piirrä terävää edes keskelle suurimmalla aukolla, mutta käsittääkseni tuolla mainitsemallasi aina aukko täysin auki. Lentävän linnun kohdalla syväterävyys riittää melkein aina suurimmallakin aukolla, vaikka olisi vähän kirkkaampikin opiska käytössä. Täyskennolla ja miljoonan hintaisella putkella suuria lintuja kuvatessa voi joutua himmentämään, että saa nokan ja pyrstön samaan kuvaan teräväksi.

Kameran valotusmittari mittaa joltakin alalta, siihen voi yleensä vaikuttaa. Jos olet niin lähellä, että lintu täyttää aika suuren osan kuvasta, laitat valotuksen pelkälle keskipisteelle, voi valotus olla aika kohdallaan ilman korjaustakin. Jos valotusta mittaa suurelta alalta, ja lintu on vain piste kuvan keskellä taivasta vasten, muuttuu lokkikin mustaksi. Valotusta on korjattava plussalle, kuten xsorsa tuossa edellä esitti, aukko tai jopa pari. Jos taustana ei ole taivas vaan metsä, ei tuota plussaa välttämättä tarvi, mutta silloin ei myöskään ylivalotuksesta ole niin haittaa, ainakaan jos käsittelet kuvia jollain kuvankäsittelyohjelmalla.

Valotusaikaa saa nopeammaksi, kun herkkyysarvoa eli ISO-arvoa nostaa. Hinta on kohinaa kuviin. Tässä löytyy rajat kokeilemalla, kuinka paljon ISO-arvoa voi nostaa niin, että itse vielä sietää kuvaan tulevan kohinan. Sitäkin voi käsittelyssä poistaa, jos jaksaa sinne syventyä.

Suurin vaikeus on saada tarkennus osumaan lintuun. Jos taivaalla ei ole pilven pilveä, ja lintu lentää taivasta vasten, voi tarkennuksen laittaa koko kuvan alalle; eihän siellä ole mitään muuta kuin se lintu, mihin tarkennus voi tarttua. Jos taustana on metsä, ollaankin vaikeamman edessä. Tarkennus yhdelle pisteelle tarkentaa lintuun, jos pystyt tähtäämään siihen lintuun. Kun tähtäys lipsahtaa, lipsahtaa tarkennuskin sinne metsään.

Toimiiko jatkuva tarkennus lentävään lintuun, vai vain kertatarkennus, miten tarkennus lukitaan (laukaisin puoliväliin vai peukalonapille), mikä tarkennusalue toimii mitenkin, ovat kamerakohtaisia ja osin käyttäjäkohtaisia asioita.

Kaupungilla on puluja, kohta rannoilla lokkeja. Sinne vaan harjoittelemaan, ensin vaikka testailet noita tarkennuksia välittämättä valotuksista. Kun alat tuntea oman kamerasi, käsiesi ja silmäsi tarkkuudet ja puutteet, ja kuvien tarkennukset alkavat osua silloin tällöin kohdalleen, sitten alat testata ensin ISO:n maksimiarvoja eri taustoilla, kun löydät ISO:lle ylärajat, sitten testaat valotuksia. Pari kertaa viikossa kun käyt harjoittelemassa, tulee varmasti vielä tänä kesänä hyviä kuvia paljon, ja loppukesästä osumatarkkuus alkaa olla kohdillaan, roskakoriin ei mene enää suurinta osaa kuvista?

Ja vielä olen sitä mieltä, että sijoittamalla kottikärrillisen rahaa parhaaseen nopean liikkeen kamera-objektiivi-yhdistelmään, kuvat lopuksi paranevat, mutta tuo asioiden yhteyden jonkinlaisen ymmärtämisen ja kameran käytön oppimisen proseduuri on silti käytävä läpi.

Lopputulos voi joka tapauksessa olla aika antoisa, vaikka matkalle turhautumisenkin hetkiä tulee mahtumaan.

Kokeneemmat kommentoikoot, oliko tässä mitään tolkkua?

JL Anttola

Taas tyhmä kysymys eli kannattaako lentokuvauksessa objektiivin kuvanvakaaja ottaa pois päältä?

Omia kokemuksia ja kokeiluja osa 1 löytyypi tuolta:
https://www.piilokoju.fi/linnut/ammu-se-lentoon-part-1/" onclick="window.open(this.href);return false;

xorsa kirjoitti:Aukon esivalinta, ISO800-1600, +1-+2EV, jatkuva tarkennus, ei siinä muuta tarvita.

Ja aika on sitten mitä sattuu, ei näin.

rannisas kirjoitti:Taas tyhmä kysymys eli kannattaako lentokuvauksessa objektiivin kuvanvakaaja ottaa pois päältä?

Riippuu objektiivista, Canoneissa ei juurikaan tarvitse, Nikoneissa oli ongelmia joskus 2000-luvulla vakaajan kanssa. Tuosta sun Sigmasta tai Tamronista ei mitään hajua kun ei ole tullut käytettyä. Testaa, sillä se selviää.

rannisas kirjoitti:Taas tyhmä kysymys eli kannattaako lentokuvauksessa objektiivin kuvanvakaaja ottaa pois päältä?

Omassa kalustossani (Olympus) vakain on rungossa, ja peilitön kamera eli elektroninen etsin. Vakaajan päällä ollessa ei kuva etsimessä tärise, vaikka ukko tärisee, eli tirppa on helpompi saada pysymään ruudussa. Jos valoa on niin, että aukon ja ISOn raja-arvoilla valotusaika on vaikka 1/2000 tai vielä nopeampi, ei vakainta ehkä kuvan kannalta enää tarvittaisi? Kokeilemalla sekin selviää sinun kamerasi kohdalla, eli optisen etsimen ja objektiivivakaimen kanssa, luulisin?

JL Anttola

PS. Vielä tuli yksi asia mieleen. Joissakin kamera-opiska yhdistelmissä on mahdollisuus rajata automaattitarkennuksen käyttämää aluetta, siis sitä matkaa, mille tarkennusta haetaan. Jos ollaan vaikka vesilintuja ampumassa, ja taustana on meri tai kaukana oleva saari, ja suunnilleen tiedetään, kuinka kaukana ne linnut ovat, on tuosta suuri apu. Jos tarkennus menetetään, eli lintu karkaa tähtäimestä tai koko kuvasta, ei autofokus seilaa aivan ääripäästä toiseen, vaan ainoastaan määrätyn välin, ja löytää tarkennuksen nopeammin uudelleen, kun kuvaaja löytää linnun ruutuun. Kamera- ja opiskakohtainen on tämäkin juttu. Myös siihen on kameroissa säätöjä, että kuinka nopeasti jatkuva tarkennus reakoi muutoksiin. Hitaalla muutoksella esimerkiksi väliin tuleva oksa ei heti muuta tarkennusta siihen, ja samoin hetkeksi hukattu kohde ei heti laita tarkennusta sahaamaan. Kokeiltavia juttuja nekin, jos noita mahdollisuuksia kamerassa on.

rannisas kirjoitti:Taas tyhmä kysymys eli kannattaako lentokuvauksessa objektiivin kuvanvakaaja ottaa pois päältä?

Jos suljinajat on luokkaa 1/2000 ja lyhyemmät niin vakaajasta ei ole hyötyä. Jalustalta kuvatessa se on tietenkin pois päältä.
Paljon tärkeämpää on pannatessa pitää kohteen ja kuvaajan liike-ero mahdollisimman pienenä eli älä hosu.

Kuvaamista kannattaa harjoitella kalasatamassa olevilla lokeilla, niitä on yleensä aina paikalla. Silakoita mukaan, niin saa äksöniä aikaan.

Jos ei ole kalasatama lähellä ni ihan sama vaikka asfaltille heität muikkuja mikäli lokkeja lähellä. :D
Ota heittäjä mukaan ja keskity itse kuvaamiseen!

Ehottomasta vakaaja päälle ellei oo jalustaa (objektiivi tai runkovakain). Valotusta voi korjata. Tarkennus silmään tai sinneppäin. Jatkuva tarkennus .Nikonissa AF-C (ittellä takanapissa). Ja ota sarjaa . Kaikki kuvat ei kummiskaan oo tarkkoja , joten 20 :n sakissa aina teräviäkin. Anna paukkua. Ittellä keskustapainotteinen mittaus ...siis valotus. Reissu ei mee pilalle vaikka unohtuu matriisi. Näin lumien aikaan pitää kuitenki pitää valotuskorjaus +1 pykälän koko ajan. Suurin aukko.

P.S. ja unohda kaikki suotimet ja telejatkeet....niillä pilaa vaan kuvan ja tarkennuksen. Ensin ostetaan 2000 euron linssi ja pilataan se 40:n suttulasilla. Vastavalosuoja suojaa linssiä.

JL Anttola kirjoitti:Täyskennolla ja miljoonan hintaisella putkella suuria lintuja kuvatessa voi joutua himmentämään, että saa nokan ja pyrstön samaan kuvaan teräväksi.

Jos valotusta mittaa suurelta alalta, ja lintu on vain piste kuvan keskellä taivasta vasten, muuttuu lokkikin mustaksi.

Ei kennon koolla ole vaikutusta objektiivin syväterävyyteen, vaan se on optiikan aukon koon määräämä.
Ja 600mm:llä sitä syväterävyyttä ei ole ylenmäärin F6,3:llakaan.
Valoa keräävällä reiällä kun on halkaisija samassa luokassa kuin 100mm:n objektiivillä olisi F1 aukkosuhteen paikkeilla.

Eli se ei ole mitenkään automaattisesti helppoa saada koko lintua teräväksi syväterävyyden suhteen, jos se täyttää merkittävän osan kuva-alasta. (=pienempi lintu lähempää/isompi lintu etäältä)

Ja se valkea lokkihan on tyhjällä taivaalla kirkas kohde suhteessa taustaan.
Samoin kuin erityisesti joku joutsen kasvillisuutta/metsää vasten.
Tarve valotuksen ohjeistuksen plussalle olisi tarpeen vain pistemittauksella vaalean linnun täyttäessä kyseisen mittausalueen.
Valotuksen mittauksella suurimmasta osasta kuva-alaa se valkea lintu vain palaisi helposti puhki.
Pistemittaus tummasta linnusta auringon valaisemaa pilveä vasten taas sitten polttaisi sen taustan helposti puhki.

Aika vähän oon lentäviä lintuja itte asiassa yrittäny kuvata, että siinä mielessä ei ois pitäny raapustaa tähän otsikkoon mittään. Onneks kirjotin alun perin, että kokeneemmat korjatkoot.

Mutta vielä muutama tarkennus:

Siis syväterävyysalue on sama, jos kuvataan m43 kennolla, 300mm optiikalla ja aukolla 4.0 tai täyskennolla 600mm optiikalla ja aukolla 4.0?

Tuon valkosen linnun taivasta vasten valosana aikana, kun se valo pruukaa tulla ylläältä päin, ja mahanalus on varjossa, näen silmillä kattoen aika tummana. Mutta yli se sitten kait valottuu?

Tieto karttuu, kun sitä malttaa etsiä, tutkia ja kokeilla...

JL Anttola

Lentävän linnun kuvaaminen ja kuvan onnistuminen on tuhannen asian yhtälö johon on selvä vastaus, mee pihalle ja kuvaa itte niin parhaiten tiiät mihin sie ja kalustos taipuu.

Turha verrata romujen hintaa tai millejä kun on käytössä vaan oma kalusto ja kokemus.

Seikka on saletti!

JL Anttola kirjoitti: Mutta vielä muutama tarkennus:

Siis syväterävyysalue on sama, jos kuvataan m43 kennolla, 300mm optiikalla ja aukolla 4.0 tai täyskennolla 600mm optiikalla ja aukolla 4.0?

Kannattaa jättää tuo kennon koko alkuunsa pois. Syväterävyyteen vaikuttavat: Kuvausetäisyys, objektiivin polttoväli ja käytettävä aukko.

Jos sinulla on 300/4 objektiivi ja kuvaat sillä 4m päästä seinälle ripustettua sanomalehteä, niin voit laittaa sinne taakse ihan minkäkokoisen kennon haluat, m43, APSC tai FF. Rajaa sitten ruutu siitä m43:sta, sitten rajaa APSC:stä sen m43:n kokoinen alue ja lopuksi rajaa FF:sta sen m43:n kokoinen alue. Aivan, ne ovat täsmälleen samanlaisia, kaikin puolin. Jokainen kenno vain näyttää siitä lehdestä sen oman alansa, mutta vastaavat rajaukset ovat aina samanlaisia.

Sitten tämä menee vaikeammaksi kun aletaan miettiä esim. västäräkin kuvaamista m43 + 300/4 vs. FF + 600/4. Näistä on keskusteltu, väännetty ja käännetty erityisen paljon makro- ja mikrokuvausfoorumeilla, mutta makrokuvauksessa syväterävyys käyttäytyykin sitten ihan eri tavalla kuin normaalikuvauksessa.

Kannattaa jättää tuo kennon koko alkuunsa pois. Syväterävyyteen vaikuttavat: Kuvausetäisyys, objektiivin polttoväli ja käytettävä aukko.

Eli jos laitat 300/2.8 täyskennoiseen tai kroppikennoiseen ja kuvaat samalla aukolla samalta etäisyydeltä niin syväterävyys on sama? Tarkennatko vähän.

https://www.photopills.com/calculators/dof" onclick="window.open(this.href);return false;