Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Hei,

parikymmentä vuotta kuvaustaukoa "järkkäreillä" välissä, ja nyt sitten aikanen joululahja tuli hommattua ittelle reilu kuukausi sitten. Eli Canon 600D rungoksi. Hinta/ominaisuus/laatu -suhteelthan katoin sen tässä vaiheessa riittäväksi. Ajatuksena, että keräthän sopivasti sitten tuohon erilaisia "putkia", jotka mahollisesti kattaisivat omat kuvaustarphet.

Nyt sitten alakaa homma karkaamhan käsistä...eli mitä enemmän itte kuvaa, lukee, kattelee toisten kuvia, lukee foorumeita (kuten tätä), seikkailee "myynti-ilmoitusten" parissa (argh, liikaa aikaa noissa!!!)...pitäs vishin pysähtyä miettimhän enemmän, eikä innostua koko ajan uusista sopivan hintaisista vaihtoehoista.

Niin, ja varsinaiseen kysymykseen, tai ehkä paremminki kommentointianne varten, arvon ammattilaiset, tai ainaki vakavammat harrastajat:

- mitä alla olevasta listauksesta "puuttuu"
- mihin kannattaisi muutama satanen pistää lisää
- mitä myydä pois ja ostaa vastaavaa "parempaa" tilalle

Runkona siis EOS 600D (en videokuvaa, ainakhan ole tarkotus, siihen mulla on mp-action kamera, sekä normi videokamera), runkoon
- Canon EF-S 18-55 III f/4-5,6 (ilman kuvanvakaajaa, tämä rungon mukana tullut kitti yllättäny positiivisesti!)
- Tokina AT-X 116 PRO DX 11-16mm f/2.8 (tämmöstä ei kyllä ollu tarkotus hankkia, mutta kun sopivasti tuli tarjolle...tykkään tästä kyllä paljon, joskin mahollisuuksia en vielä osaa käyttää...)
- Canon 70-200 L USM f/4 (ei tämmöstäkhän pitäny ostaa...itte asiassa "vaihoin" tämän, kun alla olevan myin, jota tosin ostaja ei vielä ole hakenu pois...)
- Canon EF-S 55-250 IS f/4-5,6 (ehkä käytetyin eka kuukauen aikana, joskin tämän tilalle siis hommasin tuon 70-200L, kun aittelin, että on laadukkaampaa yms yms mitä sitä nyt sitten ittellensä aina perustellee, kun satasia mennee...)

Salamana myös sopivasti saatu 430EX II, tosin siinä myös hieman opiskelua, joskin pirun hyvä se on, mitä nyt sitä käyttäny niin ulkona kuin sisälläkin.

On myös Tamronin extenderi 1,4x (en muista mikä oli tarkempi mallimerkintä), testattu, en tykänny ainakhan rajallisella valolla.

Nyt sitten tuli kateltua (ei pitäs mennä tuonne myynti -osastolle...) mm. 50mm/1.8 mkI -versiota (mitähän silläki tekis, valovoima kait tuossa alako kiinnostamhan). Maholliseen (huomaa sanavalinta) luontokuvaukseen joku pitempi polttoväli myös kiinnostaa.

Sinänsä olen kuitenki oikialla polulla, että kyllä noita kaikkia objektiivejä käytän, ne on aina mukana, vaihtelen tilanthen mukhan sopivaa kulloshenki kuvaustilanteeshen. Mutta kuitenki sen verran vielä nämä "hienouet" hakusessa, että mihin kannattaisi keskittyä jatkossa? Muutampi ajatus siitä, mitä ja miten haluan kuvata:

- tykkään tiukasti rajatuista kuvista (henkilöt), bokeh on mulle tässä vaiheessa silmää miellyttävä uus tuttavuus (nyt kun on digiaikana mahollista kokkeilla ja testata)
- maisema- yms luontokuvat on haluttua tavaraa, siinä vielä ei ole oikein löytyny semmosta "omaa" kuvausmallia, tosin suurena syynä tietysti tuon kamera/objektiarsenaalin opiskelu, eli mahollisuuet ei vielä täysin tievossa
- mp- kuvaus tietysti alan harrastajana tullee varmasti olemhan lähellä sydäntä, niin itte moottoripyörien kuvaamisena, kuin esimerksiksi ratapäivillä ajelun tauoilla kanssakiertäjien ajamista taltioiden
- kamera on "aina" mukana, joskaan en välttämättä koko laukullista romuja roudaa mukana, vaan otan ehkä jonkun putken mukkaan (useimmiten oli tuo 55-250, jatkossa ehkä tuo uusin hankinta eli 70-200L)

Kiitos kun jaksoit lukea lophun saakka, kommenttejasi ootellen...ja kuvia saa arvostella, olen kovahipiäinen :D

edit: toimisko tuo linkki picasa -albumiini --> https://picasaweb.google.com/111483832123055304479/ (huomaa, että nämä lähinnä kalustontestausta/-harjoittelua, sen kummemmin mihinkhän taiteellishen vaikutelmhan ole panostanu...)

No kyllähän tuossa vaiheessa kuvausharrastusta alkaa varmasti jo se täyskennoinen poltteleen!! :D

t. toinen lappilainen

TiRy kirjoitti:No kyllähän tuossa vaiheessa kuvausharrastusta alkaa varmasti jo se täyskennoinen poltteleen!! :D

t. toinen lappilainen

Eli nyt täyskennoinen kun kaveri kuukausi sitten oli hommannut kroppikameran?

...ymmärsin tuon ensimmäisen vastauksen sarkastiseksi heitoksi hyvällä lappilaisella huumorilla...tai semmoseksi ainaki sen oletin.

Itte asiassa tuo oli hyvä kommentti nomadilta; mitä etua noilla antamillani "spekseillä", eli ajatuksillani tästä valokuvausharrastuksesta, saavuttaisin ns. täyskennosella? (sevverran voin valottaa, että mietin jo jossain vaiheessa, että pitiki ostaa tuo 600D, olisko sittenki pitäny sijottaa pikkasen enemmän ja ostaa käytetty täyskennonen...ymmärtänette tuskani, johon tuossa alotusviestissä haluanki kommentteja :D )

...ja sen verran lisäkommentteja/täydennystä alotusviestiini:

- halu olisi ollu tuon 70-200L ostaa valovoimasempana (1:2.8), mutta hinta olisi ollut triplat tuohon, tai tuplat jos olisin ostanu 1:4 IS:nä (polttovälialuetta halusin myös testata, että jos on ommiin tarpeishin käyttökeleponen, niin sen voi myöhemmin vaihtaa noihin kalliimpiin versioihin...)

- nyt jo vuorokauen kokkeilulla tullu seleväksi, että 70-200L ei sovellu sisäkuvauksiin, ainakhan minulla (liian pitkä tuo lyhinki polttoväli ns. yleiskuvaukseen sisällä), mutta ulkona toimii

- sisätilakuvauksissa (perhetapahtumat, juhlat jne, ei mithän hää- tms kuvausajatuksia kuitenkhan ole) toimii tuo 18-55 mulla tarkotuksenmukasesti, mutta siihen luultavasti jossain vaiheessa jottain laadukkaampaa (lue: valovoimasempaa) kaipaan/tulen vaihtamhan

Lisäsin tuohon alotusviestin lophun picasa -linkkiä...toivottavasti toimii.

toimeve kirjoitti: - mitä alla olevasta listauksesta "puuttuu"
- mihin kannattaisi muutama satanen pistää lisää
- mitä myydä pois ja ostaa vastaavaa "parempaa" tilalle

Valokuvavälineistön hankkiminen on kuin vaimon valinta. Ei sitä kannata kavereilta kysellä. Noin yleisesti, jos pitää kysyä mitä haluat lisää, ei kannata ostaa mitään. Jos nyt kuitenkin raha polttaa näpeissä, niin ehdotan seuraavia:

1. Ota vapaa-aikaa, vaikka palkatonta, ja käytä se kuvaamiseen.

2. Osta kirjoja.

3. Se salamakenkään tuleva vempele, jolla voi kauko-ohjata salamaa. Uusi maksaa mansikoita, mutta käytettynä noita liikkuu satasella.

4. Valovoimainen normaaliobjektiivi, esim EF 28/1.8 tai Sigman 30/1.4. Valovoima (ja siihen littyvä bokehkikkailu) on juttu, jota jokaisen kuvaajan kannattaa kokeilla. Jos et pidä, saat noista omasi pois, jos ostat käytetyn. Jos pidät, harrastusbudjettisi räjähtää käsistä.

5. EF 50/1.4 tai EF 85/1.8 ovat kanssa valovoimaisia, mutta nämä polttovälit tomivat paremmin niihin tiukasti rajattuihin muotokuviin. Yleiskäyttöön sisätiloissa ne ovat minun mielestäni liian pitkiä. Joskus kuvaan haluaa kuitenkin muutakin kuin pään.

maholliseen (huomaa sanavalinta) luontokuvaukseen joku pitempi polttoväli myös kiinnostaa.

Mieti ensin onko sinulla halua ja mahdollisuutta käyttää mielettömiä tuntimääriä luontokuvausharrastukseen. Jos ei, niin et saa halvoilla pimeillä pitkillä putkilla kovinkaan kiinnostavia kuvia. 70-200 pitäisi riittää kroppikennolla melkein mihin vain. Lajipönöjen kuvaaminen supertelelaseilla on elämäntapa eikä harrastus. Ennen kuin sijoitat senttiäkään lasiin, osta koirankoppi ja kokeile jaksatko kököttää siellä vuorokauden pihallasi pihaustakaan päästämättä. Jos et, unohda se laji.

Mutta kuitenki sen verran vielä nämä "hienouet" hakusessa, että mihin kannattaisi keskittyä jatkossa? Muutampi ajatus siitä, mitä ja miten haluan kuvata:

- tykkään tiukasti rajatuista kuvista (henkilöt), bokeh on mulle tässä vaiheessa silmää miellyttävä uus tuttavuus (nyt kun on digiaikana mahollista kokkeilla ja testata)

Tähän nuo 5. kohdassa mainitsemani. Myös siitä salamakauko-ohjaimesta on suuri hyöty muotokuvissa, jos et panosta oikeisiin studiosalamiin.

- mp- kuvaus tietysti alan harrastajana tullee varmasti olemhan lähellä sydäntä, niin itte moottoripyörien kuvaamisena, kuin esimerksiksi ratapäivillä ajelun tauoilla kanssakiertäjien ajamista taltioiden

Eikö se 70-200, joka sinulla on, kelpaa? Jos minun pitäisi lähteä kuvaamaan moottoripyöriä, ruuvaisin 70-200:sen kiinni ensimmäisiin yrityksiin. Mitä siitä mielestäsi puuttuu?

- kamera on "aina" mukana, joskaan en välttämättä koko laukullista romuja roudaa mukana, vaan otan ehkä jonkun putken mukkaan (useimmiten oli tuo 55-250, jatkossa ehkä tuo uusin hankinta eli 70-200L)

Noin minäkin teen useimmiten. Valitsen kuvauskohteen ja otan siihen sopivan lasin. Mutta valittava lasi riippuu paljon siitä kohteesta ja kuvausfilosofiasta.

1. Ota vapaa-aikaa, vaikka palkatonta, ja käytä se kuvaamiseen.

2. Osta kirjoja.

3. Se salamakenkään tuleva vempele, jolla voi kauko-ohjata salamaa. Uusi maksaa mansikoita, mutta käytettynä noita liikkuu satasella.

4. Valovoimainen normaaliobjektiivi, esim EF 28/1.8 tai Sigman 30/1.4. Valovoima (ja siihen littyvä bokehkikkailu) on juttu, jota jokaisen kuvaajan kannattaa kokeilla. Jos et pidä, saat noista omasi pois, jos ostat käytetyn. Jos pidät, harrastusbudjettisi räjähtää käsistä.

5. EF 50/1.4 tai EF 85/1.8 ovat kanssa valovoimaisia, mutta nämä polttovälit tomivat paremmin niihin tiukasti rajattuihin muotokuviin. Yleiskäyttöön sisätiloissa ne ovat minun mielestäni liian pitkiä. Joskus kuvaan haluaa kuitenkin muutakin kuin pään.

1. no tuo on justhin menossa...muutenkos tässä olisi aikaa, eli entinen elämä (työ-) jätetty taakse, tässä kun miettii, mitä haluais/olis mahollista tehä vielä isompana, niin nyt on antanu mahollisuuen tähän vanahan harrastuksen uuelleenherättelhyn

2. perusjuttuja lueskellukki, mutta palastelen pikkuhilijaa hommaa etiepäin (yrityksen ja erehyksen kautta lähinnä...)

3. tuo 600D/420EX II toimiiko kait tuolla tavalla, josko tarkotit sitä, että salama voi olla esim. kuvattavan vieressä ja kamera jossain edessä?

4. tuo on hyvä huomio, ja noita olen miettinykki (kaiken muun ohella...). Saa tarjota ;)

5. en näe tässä vaiheessa tuommoselle tarvetta, nämä zoomit kattaa tässä vaiheessa tuon tarpeen

Luontokuvauskommenttisi oli enemmän ku kohilhan; skippasin juuri tuon ajatuksen päästäni pois ;)

Muotokuvauksella en ajatellu ihan "puhasta" muotokuvausta, vaan yleensä ihmisten kuvaamista toimissaan, kuten mm. noissa picasan kuvissa nyt joitain sen suuntasia onkin.

MP-kuvaukseen en tarkottanukhan mithän sen erikoisempaa uutta putkea ostettavaksi, vaan olikin sitä taustatietoa, mitä kuvaan/tulen kuvaamhan. Tuo 70-200 on varmasti tuohon erinomanen! Tuosta putkesta minulla n. vuorokauen kokemus, eli en siitä mithän syväanalyysejä voi vielä tehä :D

Ja raha ei polttele näpeissä: itte asiassa nyt on jo menny yli sen minun alunperin tälle ajatellun budjetin (1000 euroa). Mutta toishaalta ajattelen tätä kuten tuota mp-harrastustakin: ajan myötä hinta tasaantuu, kun käyttöikä ei ole päiviä tai viikkoja vaan pikemminkin vuosia.

Kiitos hkoskenv näistä huomioistasi.

Fakta on, että vaikkei alussa listattu kalusto mitenkään loistokas ole, niin sillä ottaa jo aika monenmoista kuvaa. Ok kompromissi harrasteessa aika pitkällekin etenemiseen.

Eikä ilmaisia lounaita ole. Esimerkiksi se himoitsemasi täyskenno aiheuttaisi paitsi kustannuksia, niin myös lyhentäisi 70-200mm telezoomin ulottuvuutta. Toisaalta laajispäässä zoomi olisi tuolloin avarampi... Kumpi on tärkeämpää sinulle?

Kannattaa jättää spekulaatiot vähemmälle niin elämä tuntuu helpommalta. Jos nyt ahkerasti kuvaat esim ensi kesään saakka, ja silloin sanot, että on oltava täyskennoinen kamera, niin ehkäpä siinä mielipiteessä ollaan jo lähempänä totuutta. Tai sitten ei.

Ja onhan sekin mahdollista, että kun olet aikasi raahannut peilikameraromppeita mukanasi, niin saat valaistuksen, että m43 tai keskioon filmi on se minun juttuni. Sitä ei koskaan tiedä ;-)

...olen myös realisti siinä mielessä, että jos jonku "ammattilaisen" kanssa vaihamma välineitä päiväksi: hän antaa minulle 10-15.000 euron kamerakaluston, ottaa tilalle tuon nyt minulla olevan, ja iltasella sitten vertaillaan otoksia, niin ei noilla paremmilla vehkeillä meikäläinen taia saaha sen kummempia aikaseksi. Ja toishaalta taas tuolla minun laukullisella kuvat olisivat satakertaa parempia kuin itte ottamani :D

Enkä spekuloi ainakhan vakavasti tässä, lähinnä kiinnostaa kaamoksen painaessa päälle, että minkälaisia ajatuksia pitemmälle harrastuksessa ehtineissä herättää nuo omat pohdintani.

Ja varmasti suuri osa teistä pitemmälle harrastaneista saa pokkareilla semmosia kuvia, joista itte voi vain haaveilla...sekun vaatii tekniikan lisäksi sitä taiteellista silimää...

Nyt voisi olla paikallaan katsoa tämä:
http://zackarias.com/uncategorized/sign ... kelby-com/

toimeve kirjoitti:Enkä spekuloi ainakhan vakavasti tässä, lähinnä kiinnostaa kaamoksen painaessa päälle, että minkälaisia ajatuksia pitemmälle harrastuksessa ehtineissä herättää nuo omat pohdintani.

Ihan samat jutut tulee mieleen kuin jo vastanneilla, eli jos jotain haluat ostaa niin yksi kunnolla valovoimainen normaali lasi. Muuten tuossa on jo niin paljon kalustoa että tarvitsee vain kuvata se 10-20k ruutua ja miettiä sen jälkeen uudestaan mitä kaipaa eniten.

Kirjoja. Osta valokuvaukseen liittyviä kirjoja. Lue niitä. Kuvaa.

Loppuviimein valokuvauskalustoa voi hommata vaikka miten, myydä, vaihtaa jne. muiden mielipiteiden mukaan, mutta totuus löytyy itseltäsi. Sen löytäminen vaatii niin paljon kuvaamista nykyisellä kalustolla, että itse tiedät mitä puuttuu, mitkä heikkoudet nykyisissä kamppeissa haittaavat, mitkä välineet loppuviimein ovat ylimääräistä painolastia.


tepa

Toistelen muiden sanomisia vaan. Eli kuvaa lisää. Sitten mietit, että mitkä kuvat olisit halunnut ottaa mutta jäi saamatta. Tämän tiedon kanssa kun tulet uudestaan niin voidaan neuvoa täsmälääke :)

Aikalailla vastaava hommeli kuin minulla joka aloitin 25 vuoden tauon jälkeen uudelleen.

Kuvasin kroppikennolla noin 2 vuotta, sitten vaihdoin täyskennoisen enkä ole katunut.

Optiikkaa, jotka onneksi ostin jo kroppiin täyskennoisina, 16-35 ja 24-120 molemmat ns. pimeitä f:4, josta sinällään on haittaa aika harvoin. Myöhemmin 105 f:28 macro.

Näistä 24-120 on 90% sesti se jolla kuvaan.

Riippuu tietenkin siitä mitä kuvaa, mutta en ainakaan hyvään toviin tule hankkimaan lisää optiikkaa.

Joten tuhoton määrä optiikka ja muuta hilpettä repussa ei, ainakaan omasta mielestäni, tee kuvaajasta sen onnelisempaa tai parempaa kuvaajaa. Siis tavaran määrä ei ole se tärkein vaan se miten kalusto soveltuu omaan kuvaukseen.

Harkintaa ja tutkistelua kehiin, turhan tohkaamisen sijaan.

Jos lähistöllä toimii Kansalaisopisto niin siellä on todennäköisesti myös valokuvauskurssi, josta saattaa saada moneen asiaan lisää selkeyttä. Olen tällä hetkellä ns. "toisen vuosikurssin oppilas" ja eilenkin tuli uutta ja toimivaa tietoa vanhaan nuppiin.

Näillä vinkeillä Ystävällisin terveisin
Effeuno

hkoskenv kirjoitti:Mieti ensin onko sinulla halua ja mahdollisuutta käyttää mielettömiä tuntimääriä luontokuvausharrastukseen. Jos ei, niin et saa halvoilla pimeillä pitkillä putkilla kovinkaan kiinnostavia kuvia. 70-200 pitäisi riittää kroppikennolla melkein mihin vain. Lajipönöjen kuvaaminen supertelelaseilla on elämäntapa eikä harrastus. Ennen kuin sijoitat senttiäkään lasiin, osta koirankoppi ja kokeile jaksatko kököttää siellä vuorokauden pihallasi pihaustakaan päästämättä. Jos et, unohda se laji.

Melko hauska läppä, mutta ei luontokuvauskaan mene kuin elokuvissa.

Itse kuvailen luontoa nimenomaan harrastuksena silloin kun on sopivaa vapaa-aikaa. Tuntimäärät ovat kaukana "mielettömistä", arviolta n. 4-6 tuntia kerran pari viikossa, talvisin vielä vähemmän. Pokkari on toki aina mukana ja sillä syntyykin omaan makuun parhaita, spontaaneja kuvia.

"Vuorokauden koirankopissa kököttäminen" pulloon kusemisineen on myös tyypillinen luontokuvaklisee. Luontoa kun voi kuvata hyvällä menestyksellä myös tavallisella sunnuntaikävelyllä jos osaa valita ajankohdat ja kävelymiljööt oikein. Kotinurkilla Helsingin puistoissa ja metsäplänteissä voi kuvata esim. n. 300 lintulajia kököttämättä sekuntiakaan missään kopeissa. Kieltämättä erämaiden suurpetoja on melko hankala lähestyä kävelemällä viereen, mutta kaikkeahan ei tarvitse kuvata.

Pötypuhetta sekin ettei luontoa voi kuvata kuin niillä kaikista kalleimmilla ja pisimmillä putkilla. Huippuhyvät vehkeet ovat toki jollekin tarpeen kun esim. huonossa kelissä on pakko onnistua fyrkan takia mutta myös parin satasen pokkareilla ja 70-300/4-5.6 zoomeilla syntyy lehtiin ja kirjoihin kelpaavia elukkakuvia. Eikä käytetty 300/4 L IS tai 400/5.6 L nyt "niin" kalliita ole, nillä pääsee edullisesti pro-tason jälkeen.

Kun jätetään se 10 000 e:n putken kanssa erämaakopissa kököttäminen muille, luontokuvaaminen ei eroa esimerkiksi katukuvaamisesta mitenkään, aiheena on vain kaupungin ja ihmisten sijasta lähiluonto ja sen asukit. Mitä paremmin kuvaaja tuntee kohteet + ympäristöt ja pitää oman tutkan pyörimässä, sitä parempia kuvia syntyy oli kuvauslaji mikä tahansa. Vehkeillä ei ole oikeastaan mitään väliä.

Hyvä Veijjo! Mutte että mittee hittova, ei yhtään seisoja kuvaa ;-) testikuvissa?!? Vai olikos se niin, että jäi vähemmälle nykysi?

Mun mielestä elman tyhjentää aika hyvin pajatsoa tossa edellä. Elukoitten kyttääminen ottaa joskus aikaa, mutta kylläpä sinä nämä tiijjät ju nou. Kuvailet noilla kaluilla ja rupeet haistelee mikä rupee kiinnostaa.

elmar kirjoitti:Kun jätetään se 10 000 e:n putken kanssa erämaakopissa kököttäminen muille, luontokuvaaminen ei eroa esimerkiksi katukuvaamisesta mitenkään, aiheena on vain kaupungin ja ihmisten sijasta lähiluonto ja sen asukit. Mitä paremmin kuvaaja tuntee kohteet + ympäristöt ja pitää oman tutkan pyörimässä, sitä parempia kuvia syntyy oli kuvauslaji mikä tahansa. Vehkeillä ei ole oikeastaan mitään väliä.

On tullut viimeaikoina (aivan kiinnostuksella!) seurattua luontukuvauspalstoja, lehteä ja ainakin yhtä facebookin ryhmää. Jos näin hahmottunutta kuvasatoa tyypittelee, niin suurin osa luontokuvaajista näyttää olevan maisemakuvaajia tai makroilijoita. Paljon puhutut lintupönöt tai susikuvat ovat vähemmistönä.

Ehkä syynä on sekin, että maisemia ja makroja on helpompi ottaa kuin sitä maagista kuvaa jo melkein sukupuuttoon kuolleesta petoeläimestä. En kuitenkaan itse ajattele noin vaan ihmettelen sitä miksi kuvaus luontokuvaamisesta aina kapeutuu sen teleobjektiivin ja piilokojun puitteisiin.

nomad kirjoitti:

elmar kirjoitti:Kun jätetään se 10 000 e:n putken kanssa erämaakopissa kököttäminen muille, luontokuvaaminen ei eroa esimerkiksi katukuvaamisesta mitenkään, aiheena on vain kaupungin ja ihmisten sijasta lähiluonto ja sen asukit. Mitä paremmin kuvaaja tuntee kohteet + ympäristöt ja pitää oman tutkan pyörimässä, sitä parempia kuvia syntyy oli kuvauslaji mikä tahansa. Vehkeillä ei ole oikeastaan mitään väliä.

On tullut viimeaikoina (aivan kiinnostuksella!) seurattua luontukuvauspalstoja, lehteä ja ainakin yhtä facebookin ryhmää. Jos näin hahmottunutta kuvasatoa tyypittelee, niin suurin osa luontokuvaajista näyttää olevan maisemakuvaajia tai makroilijoita. Paljon puhutut lintupönöt tai susikuvat ovat vähemmistönä.

Ehkä syynä on sekin, että maisemia ja makroja on helpompi ottaa kuin sitä maagista kuvaa jo melkein sukupuuttoon kuolleesta petoeläimestä. En kuitenkaan itse ajattele noin vaan ihmettelen sitä miksi kuvaus luontokuvaamisesta aina kapeutuu sen teleobjektiivin ja piilokojun puitteisiin.

Hieman off-topic, mutta tuli vaan omat touhut loppukesästä. Parikin kertaa kaakkurikojussa köllötellessä kattelin nousevan auringon värjäämää sumuista suota ja mietin, että mitä uittua mää täällä laatikossa teen, kun ulkona ois noin nätti keli kuvailla maisemaa. :-)

elmar kirjoitti:"Vuorokauden koirankopissa kököttäminen" pulloon kusemisineen on myös tyypillinen luontokuvaklisee.

Varmasti, mutta se on klisee siksi, että kun aloittelijat kyselevät "mikä objektiivi sopii luontokuvaamiseen", he tarkoittavat useimmiten lajipönöjä villieläimistä. Jos heille suosittelee 70-200:sta ja he ottavat sen mukaansa kävelylle, niin jotain kaupungin puiston kesysorsia lukuunottamatta he eivät saa haluamiaan kuvia ja sitten on kova parku päällä, että kolmemetrinen lasi pitäisi saada. Unohtamatta vaatimuksia valovoimasta, keveydestä, taskuun mahtuvuudesta ja satasen hintakatosta.

Luontoa kun voi kuvata hyvällä menestyksellä myös tavallisella sunnuntaikävelyllä jos osaa valita ajankohdat ja kävelymiljööt oikein.

Siihen kuvaukseen kysyjällä on ihan riittävästi lasia.

Kotinurkilla Helsingin puistoissa ja metsäplänteissä voi kuvata esim. n. 300 lintulajia kököttämättä sekuntiakaan missään kopeissa.

Paljonko luulet siihen tarvittavan harrastustunteja, että linnuista ja kuvauksesta mitään tietämätön aloittelija saa edes kohtuulliset lajikuvat niistä 300 lajista ja osaa sanoa mikä laji missäkin kuvassa pönöttää? Veikkaanpa, että jos käyttää hommaan 4 tuntia viikossa ja 200 millistä lasia, elämä loppuu monelta kesken, vaikka koko ikänsä niitä nurkkia nuohonnut pitkän linjan harrastaja suorittaisi urakan vuodessa tai parissa.

Tuo on yksi asia, jota tarkoitin niillä harrastustunneilla. Luontokuvaamisessa iso osa niistä kuluu paikkoihin ja eläinten elintapohin tutustumiseen. Ainakin itse olen huomannut hyönteisten kanssa, että sitä on vaikea saada perheellisen harrastusajalla kovin kummoista kuvaa edes lähiluonnosta (10 km:n säteellä). Se vaatisi lukemattomia päiviä puskissa nuohoamista.

Kun jätetään se 10 000 e:n putken kanssa erämaakopissa kököttäminen muille, luontokuvaaminen ei eroa esimerkiksi katukuvaamisesta mitenkään, aiheena on vain kaupungin ja ihmisten sijasta lähiluonto ja sen asukit.

Olen kokeillut tuollaista kuvaamista ja olen samaa mieltä. Minä kun en näe "katukuvaamisessa" mieltä. Se vaikuttaa aika umpimähkäiseltä ja ylitaiteelliselta sohimiselta, jonka tuloksista tavallinen kuolevainen harvoin edes ymmärtää mitä kuvan on tarkoitus esittää. Samanlaisia sohaisuja tulee luontokuvista, jos vain ottaa kameran ja lähtee kuvaamaan. Mutta tiedän kyllä, että jotkut tykkäävät siitä enemmän ja pitävät minun tapaani tylsänä teknisenä dokumentointina.

Hannun viesti on aika hardcore. Sitä kun lukee niin ymmärtää miksi luontokuvaamisella on jonkinmoisen hörhöilyn maine. Ikävä juttu.