Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Törmäsin aiheeseen ja en oikein ymmärrä, löytyiskö tietäjiä täältä?
Tekninen sanasto on mitä on, tuntekaa vapaus ja korjatkaa virheet.

Fotoni on elektronirypäs. Ilmeisesti n.2-8 elektronia per satsi. Fotonin pituus vaihtelee. Kumpia värisuodin suodattaa, elektroneja vai fotoneita?

Kerääkö linssi valikoiden sopivan kokoisen fotonin, jolloin suodattimelle menevä fotoni on ns. sopivan kokoinen ja kenno tai suodin laskee fotonien määrän? Vai laskeeko suodin itsessään elektronien määrän? Laskeeko kennon malja elektronit vai fotonit ja sanoo: "Ei kiitos enempää."


Askarruttaa moinen pientä kulkijaa..


edit:
Tämän piti mennä tyhmien kysymysten kerhoon. Pahoitteluni.

Fotoni ei ole elektronirypäs, eikä sillä ole pituutta.

Värisuodin suodattaa fotoneja niiden sisältämän energian mukaan. Ja perinteisellä valoaaltoteorialla fotonin energiaa kutsutaan sen taajuudeksi, valon tapauksessa väriksi.

Eli takaisin fysiikan kirjan kimppuun.

Tuosta voi aloittaa myös:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoni

Ihan mielenkiinnolla kysyn, että mistä tuollainen "elektronirypäs" selitys löytyy? Jos on joku oppikirja niin suosittelen heittämään roskiin.

Gafa kirjoitti:Fotoni on elektronirypäs. Ilmeisesti n.2-8 elektronia per satsi. Fotonin pituus vaihtelee. Kumpia värisuodin suodattaa, elektroneja vai fotoneita?

Fotoni ei koostu elektroneista. Fotoniin liittyy käsite aallonpituus, mutta se ei ole fotonin koko. Fotonilla ei ole mielekästä kokoa.

Värisuodatin absorboi fotoneja. Sen läpäisy riippuu fotonin aallonpituudesta (eli energiasta). Jos vaikka suodatetaan sinisiä foroneja enemmän, suodatin näyttää keltaiselta.

Kerääkö linssi valikoiden sopivan kokoisen fotonin, jolloin suodattimelle menevä fotoni on ns. sopivan kokoinen ja kenno tai suodin laskee fotonien määrän? Vai laskeeko suodin itsessään elektronien määrän? Laskeeko kennon malja elektronit vai fotonit ja sanoo: "Ei kiitos enempää."

Suodatin ei laske mitään. Kun fotoni osuu kennoon se virittää kennon puolijohteessa elektronin energiatilalta toiselle. Ilmeisesti siitä tulee se väärinkäsitys fotonin sisältämistä elektroneista. Fotoni tuottaa maksimissaan yhden elektronin virityksen, mutta kennon vahvistin voi vahvistaa sen useammaksi elektroniksi. Elektroniikka sitten laskee elektronit ja päättelee niistä montako fotonia kennon pikseliin on osunut. Värit päätellään siitä, että punaisen suodattimen takana oleva pikseli virittyy todennäköisimin punaisen alueen fotonista ja niin edelleen.

Siinä värisuodattimessa tapahtuu hieman samantyyppisiä virityksiä. Se on materiaalia, jossa halutut fotonit vuorovaikuttavat aineen kanssa ja tulevat absorboiduiksi. Mutta suodattimessa ei ole elektronista piiriä laskemassa niitä virityksiä, vaan ne muuttuvat pikku hiljaa (yleensä nanosekunneissa) lämmöksi.

jmjh kirjoitti:Tuosta voi aloittaa myös:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoni

Ihan mielenkiinnolla kysyn, että mistä tuollainen "elektronirypäs" selitys löytyy? Jos on joku oppikirja niin suosittelen heittämään roskiin.

Oppikirjat on sutattu aikaa sitten :)

Näin käy kun surffaa liikaa. Aurinkopaneelin rakenteluun suuntautuneissa foorumeissa saattaa käydä hassusti.


Hyvä että selvis. Kiitos.

hkoskenv kirjoitti:

"Suodatin ei laske mitään. Kun fotoni osuu kennoon se virittää kennon puolijohteessa elektronin energiatilalta toiselle. Ilmeisesti siitä tulee se väärinkäsitys fotonin sisältämistä elektroneista. Fotoni tuottaa maksimissaan yhden elektronin virityksen, mutta kennon vahvistin voi vahvistaa sen useammaksi elektroniksi. Elektroniikka sitten laskee elektronit ja päättelee niistä montako fotonia kennon pikseliin on osunut. Värit päätellään siitä, että punaisen suodattimen takana oleva pikseli virittyy todennäköisimin punaisen alueen fotonista ja niin edelleen."

Hieno vastaus. Jopa minä ymmärrän tämän. :)

hkoskenv kirjoitti:Suodatin ei laske mitään. Kun fotoni osuu kennoon se virittää kennon puolijohteessa elektronin energiatilalta toiselle. Ilmeisesti siitä tulee se väärinkäsitys fotonin sisältämistä elektroneista. Fotoni tuottaa maksimissaan yhden elektronin virityksen, mutta kennon vahvistin voi vahvistaa sen useammaksi elektroniksi.

Riippuu puolijohdemateriaalin ominaisuuksista ja fotonin energiasta, että montako elektronia se fotoni voi nostaa ylempään energiatilaan.

Piin tapauksessa nk. kielletty energiaväli nyt sattuu olemaan sellainen, että näkyvän valon aallonpituudella yhden fotonin mäjähdys kennoon nostaa yhden elektronin valenssivyöltä johtavuusvyölle, mutta jollain toisella puolijohdemateriaalilla tilanne voi olla toinen.

Samaten esim. röntgen-aallonpituinen fotoni rapsauttaa helposti useampia elektroneita pii-puolijohteessakin johtavuusvyölle.

dlite kirjoitti: Riippuu puolijohdemateriaalin ominaisuuksista ja fotonin energiasta, että montako elektronia se fotoni voi nostaa ylempään energiatilaan.

Piin tapauksessa nk. kielletty energiaväli nyt sattuu olemaan sellainen, että näkyvän valon aallonpituudella yhden fotonin mäjähdys kennoon nostaa yhden elektronin valenssivyöltä johtavuusvyölle, mutta jollain toisella puolijohdemateriaalilla tilanne voi olla toinen.

Samaten esim. röntgen-aallonpituinen fotoni rapsauttaa helposti useampia elektroneita pii-puolijohteessakin johtavuusvyölle.

Pahuksen puolijohteet :) Grafeenikenno täst ny puuttuuki ku just ostin tavallisen kameran.

Mutta tämä selvensi monta asiaa, danke schön :)

Tämä liittyy myös asiaan. Kannattanee muutenkin lukea, vaikka esimerkkeinä käytetyt kamerat ovatkin jo vanhempaa tyyppiä.

http://www.clarkvision.com/imagedetail/ ... onclusions

dlite kirjoitti:Riippuu puolijohdemateriaalin ominaisuuksista ja fotonin energiasta, että montako elektronia se fotoni voi nostaa ylempään energiatilaan.

Yleisesti kyllä, mutta joka ainoassa kuluttajille suunnatussa kamerassa on piikenno ja tulee luultavasti olemaan niin kauan kun tekniikan kehitystä voidaan mitenkään ennustaa. Piille ja laajalle aallonpituuskaistalle näkyvän valon molemmin puolin pätee mitä kirjoitin. Röntgendetektorit, erikoiset IR-detektorit ym. ovat sitten eri asia.