Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Oikea vastaus kysymykseeni lienee: kokeile, kuvaa ja harjoittele. Mutta ilkeät sedät koulussa taivuttivat ajatustapani suosimaan laskemista ja etukäteissuunnittelua.

Eli miten valonlähteiden tehoja lasketaan?
Ymmärrän sen, että aukko= GN / etäisyys.
Mitä kertoo salamoiden teholukema Ws? Wattisekunti? tuntuisi siinä mielessä oudolta, että päästäksemme wattiin, tulisi luku jakaa suljinajalla? Jolloinka lyhyempi valotusaika johtaisi "suurempaan valotehoon"... Doesn't sound... quite...right?
Miten Wattisekunneista siirrytään ohjelukuun? Tähän ilmeisestikin liittyy valon kohdistaminen --> valon intensiteetti.

Kaiketi käytännössä kiinnostaa tietää miten pääsee arpomaan suunnilleen oikeita aukkoja kuumia valoja ja salamoita yhdistettäessä. Tyyliin: 36W loisteputket metrin päähän, roiskastaan salama (GN nnn) täydellä teholla kolmen metrin päästä, niin aukoksihan tulee f/xx.

Jostain syystä tekisi mieli tietää syyt nyrkkisääntöjen takana.

Oisko mitään jos antaisit vaikka kameravalmistajien laskea sun puolesta ja kuvaisit TTL:llä? Tuskin sä binäärejäkään kerrot päässä keskenään sun tietokoneen puolesta sitä mukaan kun kirjoitat tänne foorumipostauksen...

Lähtökohdallisesti valokuvausta ajatellen en myöskään näe perustetta sille, että tavoitteena on roiskaista salama täydellä teholla ja sitten laskea, että mikä aukko pitäisi olla - eiköhän viisaampi lähestymistapa ole, että säädetään aukko ja salamoiden/valonlähteiden sijoittelu sen mukaan minkälaista kuvaa halutaan ja miten halutaan vallitsevan valon näkyvän kuvassa.

Loisteputken käyttö kuvausvalona on myös hieman kinkkistä - itse olen joskus kantapään kautta katkerasti oppinut niiden välkynnän vaikutuksen kuvaan - eikä niiden spektrikään ole usein kovin ihanteellinen.

Tokihan huvikseen saa laskeskella jos ei ole koulussa saanut laskea tarpeeksi... siinä voinee joku muu auttaa - voin heittää kyllä turhia kommentteja sitten sekaan siitä, että mitä on unohdettu ottaa laskuissa huomioon.

Niin... Siis tavoitteena ei suoranaisesti ollut päästä roiskaisemaan täydellä teholla ja määritellä aukot jälkikäteen. Se oli karrikoitu esimerkki, jota voi soveltaa myös toiseen suuntaan. Periaatteessa aivan sama peseekö ensin hampaat ja sitten naaman vaiko toisinpäin. (Toisaalta jos ensin pesee hampaat, on valuneet vaahdot helppo siistiä naamanpesun yhteydessä...)

Enemmänkin olisi ideana saada tietoa ilmiöistä kokemuksien takana. Perusongelmani tuppaa tosiaan olemaan se, että selvittelen (ja joissain tapauksessa jopa tiedän) miksi, mitä ja miten. En millään ole löytänyt vastausta siihen tärkeimpään kysymykseen, eli mitä sitten / entä sitten?

Koska minulla ei ole hetkeen aikaan ollut sanottavaa, keskityn tekniikan ja tiedon lisäykseen. On ainakin perustukset kunnossa sitten kun (jos hyvin käy) keksii jotain ilmaistavaa. Voittaa television tuijottamisen.

postHippie kirjoitti:O
Eli miten valonlähteiden tehoja lasketaan?
Ymmärrän sen, että aukko= GN / etäisyys.
Mitä kertoo salamoiden teholukema Ws? Wattisekunti? tuntuisi siinä mielessä oudolta, että päästäksemme wattiin, tulisi luku jakaa suljinajalla? Jolloinka lyhyempi valotusaika johtaisi "suurempaan valotehoon"... Doesn't sound... quite...right?

Salaman wattisekunnilla ei ole suoranaista yhteyttä valotusaikaan vaan salaman välähdysaikaan. Kameran valotusaika voi olla vaikka minuutti ja sen keskellä välähtää salama kymmenestuhannesosasekunnin. Wattisekunteja käytettäessä pitää siis tietää salaman välähdysaika, ei valotusaika.

postHippie kirjoitti: Mitä kertoo salamoiden teholukema Ws? Wattisekunti?

Wattisekunti=Joule, eli lukema ilmaisee välähdyksessä vapautuvan valoenergian.

postHippie kirjoitti: Miten Wattisekunneista siirrytään ohjelukuun?

Teoriassa sen voisi kai laskea jollain valaistussimulaatio-ohjelmalla jos tunnetaan täsmällisesti salaman heijastimen valonjakauma. Uskoisin että käytännössä ojheluku on helpompi määrittää mittaamalla.

Voit ajatella asian niin, että wattisekunti on se lampusta lähtevä energia ja ohjeluku taas kuvaa kohteeseen tulevaa valoa. Näiden yhteys riippuu siitä, että miten valoa suunnataan ja mille alalle. Suoraa laskentakaavaa ei ole.

Pienillä salamoilla on kiinteä heijastin, joka muuttuu enintään "zoomauksessa". Tällöin voidaan mitata miten paljon valoa suuntautuu kuvaussuuntaan ja saada ohjeluku salaman eri zoom-asennoille.

Studiosalamoille voidaan käyttää minkälaisia tahansa heijastimia ja pehmentimiä. Joskus valmistajat ovat mitanneet ohjeluvun ja valaisukulman jollekin tietylle heijastimelle.

Voit itse tehdä summittaisen ohjeluvun halumallesi heijastimelle yksinkertaisesti mittaamalla pistemittauksella sopivan aukon keskiharmaalle kohteelle. Sen jälkeen kerrot salaman etäisyyden kohteesta aukollasi ja saat ohjeluvun. Tämä on tietenkin voimassa vain samalle heijastimelle ja valon riittävyys kuvan reuna-alueille pitää sinun varmistaa itse.

Yleensä jollekin studiosalamalle tai niiden yhdistelmälle onkin hyödyllisempää rakentaa ja kokeilla vakioasetus, salamoiden paikat kohteeseen nähden, salaman tehoasetukset ja käytetty aukko. Tällaisia käytetään esimerkiksi koulukuvauksessa, jossa rakennetaan aina sama setti samanlaiseeen henkilökuvaukseen.

Vallitsevan valon yhdistäminen salamoihin on sitten vielä kokonaan eri juttu. Tällöin mukaan tulee valotusaikakin, ja on aika mahdoton tehdä asiaa ilman mittausta ja koekuvausta. Muutenkin eri värisen valaisimen yhdistäminen salamaan ei aiheuta kuin tuskaa, unohda ainakin ne loistelamput (paitsi ehkä, jos ne ovat päivävaloputkia).

postHippie kirjoitti: Kaiketi käytännössä kiinnostaa tietää miten pääsee arpomaan suunnilleen oikeita aukkoja kuumia valoja ja salamoita yhdistettäessä. Tyyliin: 36W loisteputket metrin päähän, roiskastaan salama (GN nnn) täydellä teholla kolmen metrin päästä, niin aukoksihan tulee f/xx.

Jos noita valoja haluaa laskea yhteen, niin teoriassahan se onnistuu sillä, että laskee kummallekin valonlähteelle oman valotuksensa. Sitten kummankin valotus jaetaan kahtia ja lasketaan ne puolikkaat yhteen. Käytännössähän tuossa on käytettävä aukkona salaman antaman valotuksen mukaista himmennettynä yhdellä pykälällä ja lamppujen valotusaika laskettava sen mukaan. Sitten valotus tehdään jakamalla sen lamppujen valotusaika kahdella. Simppeliä? Ei se mitään, ei se kuitenkaan toimi kuin teoriassa.

Ok, kiitoksia vastauksista.

Wattisekunti=Joule, eli lukema ilmaisee välähdyksessä vapautuvan valoenergian.

Hmm... Tunnenpa itseni tyhmäksi. Voidaanko tämä lapsus laittaa perjantain piikkiin?

Salaman wattisekunnilla ei ole suoranaista yhteyttä valotusaikaan vaan salaman välähdysaikaan.

Elikkä minulle periaatteessa turhaa tietoa, kunnes joku päivä innostun tekemään itse salameja.

Yleensä jollekin studiosalamalle tai niiden yhdistelmälle onkin hyödyllisempää rakentaa ja kokeilla vakioasetus, salamoiden paikat kohteeseen nähden, salaman tehoasetukset ja käytetty aukko. Tällaisia käytetään esimerkiksi koulukuvauksessa, jossa rakennetaan aina sama setti samanlaiseeen henkilökuvaukseen.

Vallitsevan valon yhdistäminen salamoihin on sitten vielä kokonaan eri juttu. Tällöin mukaan tulee valotusaikakin, ja on aika mahdoton tehdä asiaa ilman mittausta ja koekuvausta. Muutenkin eri värisen valaisimen yhdistäminen salamaan ei aiheuta kuin tuskaa, unohda ainakin ne loistelamput (paitsi ehkä, jos ne ovat päivävaloputkia).

Tosiaan ajattelin kokeilla DIY-osaston kotistudiohärpättimien kokoamista. Ajattelin käyttää päivänvaloputkia, mutta tällöin ilmeisesti pitää selvittää kyseisten loisteputkien välähtelytaajuus, valita valotusaika taajuuden mukaan, ja joko valita lamppujen etäisyys kohteesta halutun aukon mukaiseksi tai aukko etäisyyden mukaiseksi.

Voit itse tehdä summittaisen ohjeluvun halumallesi heijastimelle yksinkertaisesti mittaamalla pistemittauksella sopivan aukon keskiharmaalle kohteelle. Sen jälkeen kerrot salaman etäisyyden kohteesta aukollasi ja saat ohjeluvun.

Sama ohje pitänee paikkansa myös lamppujen suhteen, elikkä lamput kasaan ja kokeilemaan / mittailemaan.
Hyvät arviot riittää, tarkat arvot löytyy kokeilemalla.
Kiitoksia.

postHippie kirjoitti:Tosiaan ajattelin kokeilla DIY-osaston kotistudiohärpättimien kokoamista. Ajattelin käyttää päivänvaloputkia, mutta tällöin ilmeisesti pitää selvittää kyseisten loisteputkien välähtelytaajuus, valita valotusaika taajuuden mukaan, ja joko valita lamppujen etäisyys kohteesta halutun aukon mukaiseksi tai aukko etäisyyden mukaiseksi.

..eikös nämä kaikki loisteputket sun muut elukat välky ihan kiltisti sen saman 50 Hz:n mukaan kuin kaikki muutkin valaistusvermeet kotitalouksissa, lukuunottamatta niitä lamppuja, joiden reaktioaika on pitkä (esim. halogeenit ja jotkut muut hehkulamput) tai jotka ovat jonkun verkkotaajuutta kopeloivan himmenninsysteemin, tms. perässä? Niin, no mikäli intensiteettikäyrää katsotaan, niin jotkut lamput tuottavat melkein [karrikoiden] kanttiaaltoa verkkovirran mukana (joka on sinimuotoista, tiedetään..) ja joillakin se käppyrä vain niiaa hieman noiden nollakohtien alueilla..


-Sale

Kulloisenkin valonlähteen välkkymistä voi testata ottamalla kuvan pitkällä valotuksella siitä lampusta ja liikuttamalla samalla kameraa. Jos kuvassa ei ole perferointia,-) ei valon voimassa ole kuvaan vaikuttavaa muutosta.

Itsekin hieman pohdiskellut tota. Wikistä toisaalta löytyi teksti
"Nykyään ns. elektroniset liitäntälaitteet ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet magneettiset kuristimet. Elektronisissa liitäntälaiteissa loisteputken läpi kulkevan virran taajuus on 20...100 kHz."
OskuK:n kikkaa pitää varmaan testata.
Kai se pitää tarkistaa, kokeilla ja hakata päätä mäntyyn. Lainatakseni kämppikseni kummipojan ensimmäisiä sanoja:
"Kalja, kakka, kokeillaan"

postHippie kirjoitti:Ok, kiitoksia vastauksista.

Wattisekunti=Joule, eli lukema ilmaisee välähdyksessä vapautuvan valoenergian.

Hmm... Tunnenpa itseni tyhmäksi. Voidaanko tämä lapsus laittaa perjantain piikkiin?

Ei voida, sillä tänään on maanantai.

sourander kirjoitti:Esim. kokeilet ja päädy tulokseen, että oikea valotus syntyy läpiammuttavalla varjolla 4m päästä aukolla F/8 ja herkkyydellä ISO 100.
Siitä sit voi laskea. 1/2 teholla se olisi hyvä 2m päästä, 1/4 teholla 1m päästä.
Ja taas ISO 200:lla se olisi hyvä 8m päästä.
Ja jos avaat aukkoa f5.6:een, ni se on hyvä 8m päästä. Aukolla himmennettynä, f11:een, 2m päästä.

Sorry, metsään meni. Salaman (ja minkä tahansa muun säteilijän kuten ääni- tai radioaallot) intensiteetti laskee neliöllisesti. Kaksinkertainen etäisyys tarkoittaa valaistavan pinta-alan nelinkertaistumista, jolloin intensiteetti putoaa vastaavasti neljäsosaan.

Siispä, tuplaetäisyydellä kaksi aukkoa vähemmän valoa. Tai nelinkertainen ISO-herkkyys.