Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Erityisesti ensimmäisten objektiivien ostajille tuntuu olevan vaikeata arvioida valovoiman vaikutusta. Vasta kokemus tuntuu antavan näkemystä, mitä eri valotuksen yhdistelmät saavat aikaan.

Olen tässä kokeillut laskennallisesti saada jotain konkreettisia lukuja aikaan. Jos kiinnostaa, niin tässä on Excel-taulukkolaskentapohja, jolla voi arvioida valotusta:


EDIT: Voit käyttää nyt suoraan verkkosivua:
http://www.digifaq.info/valotus/valotus.php


Taulukko on kaksiosainen. Ensimmäinen osa pyrkii arvioimaan tarvittavaa suljinaikaa annetulla ISO-arvolla ja aukolla eri valaistusolosuhteissa. Homma perustuu Sunny16-sääntöön ja arvioihin eri paikkojen valaistuksesta. Näitä on tehty aikanaan valotusmittarittomien kameroiden avuksi.

Kannattaa muistaa nyrkkisääntönä, että kameran tärähtäminen alkaa näkyä, kun suljinaika pitenee yli polttovälin käänteisluvun.

Toinen osa taas arvioi liikkeen näkymistä kuvassa. Siinä tarvitaan kennon tiedot, käytetty polttoväli, kohteen etäisyys ja liikkeen nopeus sekä käytetty suljinaika. Tuloksena on vastaava liike-epäterävyys pikseleinä.

Tyypillisesti tarvitaan hyvinkin 4-8 pikseliä ennen kuin liike-epäterävyys alkaa näkyä täydellä 300 ppi resolla tehdyssä kuvassa. Kymppikuvapienennyksessä vähintään tuplasti lisää.

Tämä on nyt alustavaa kokeilua, ehkä vielä suunnattuna enemmänkin niille, jotka jotain asiasta jo ymmärtävät. Tästä voisi yrittää tehdä jonkinlaisen web-sivun, jolla vähän näkisi, mitä se valovoiman muutos f/1.8:sta f/5.6:een tekee. Jahka nyt käytän vähän lisää aikaa tuohon.

Miksi käytät ensimmäisessä osassa noin kummallisia väliarvo-aikoja? Ei ehkä auta aloittelijaa jos on heti vieraita lukuja tarjolla...

OskuK kirjoitti:Miksi käytät ensimmäisessä osassa noin kummallisia väliarvo-aikoja? Ei ehkä auta aloittelijaa jos on heti vieraita lukuja tarjolla...

Se on vain laskin, eikä muuta arvoja aukko- tai aikasarjan mukaisiksi. Jahka homma kehittyy...

Sinänsä tietysti nykykameroissa alkaa olla 1/3-aukon välein noita arvoja. Itse olen aina pitänyt enemmän ajatuksesta, että kuvaaja tajuaisi, mistä nuo luvut tulevat, eikä vain opettelisi ulkoa sarjoja. Esimerkiksi tavallinen f/1.8 on hiukan vaikea sovittaa mihinkään sopivaan sarjaan.

Ja ei noihin todellakaan tarvita mitään potenssi- tai logaritmilaskuja, jotta väliarvotkin ymmärtäisi.

olli R kirjoitti:

OskuK kirjoitti:Miksi käytät ensimmäisessä osassa noin kummallisia väliarvo-aikoja? Ei ehkä auta aloittelijaa jos on heti vieraita lukuja tarjolla...

Se on vain laskin, eikä muuta arvoja aukko- tai aikasarjan mukaisiksi. Jahka homma kehittyy...

Sinänsä tietysti nykykameroissa alkaa olla 1/3-aukon välein noita arvoja. Itse olen aina pitänyt enemmän ajatuksesta, että kuvaaja tajuaisi, mistä nuo luvut tulevat, eikä vain opettelisi ulkoa sarjoja. Esimerkiksi tavallinen f/1.8 on hiukan vaikea sovittaa mihinkään sopivaan sarjaan.

Ja ei noihin todellakaan tarvita mitään potenssi- tai logaritmilaskuja, jotta väliarvotkin ymmärtäisi.

Voisit siis laittaa aukotkin vain järjestykseen 1, 2, 3 jne, jos arvoilla ei ole merkitystä sinänsä -pitää vain ymmärtää mistä ne tulevat ;-)
Miksi pitäisi tietää mistä esim oma osoitteeni tulee, jos tietää mkä ja missä se on? Ei puhelinnumeronkaan synty tarvitse olla tuttu, eikä ip-numeroiden, kunhan osaa sen ulkoa.
Se että väliarvoja esitellään kameroissa, ei olekaan hyvää kehitystä oppimisen kannalta, puoliarvot/kolmannesarvot kannattaisi esittää graafisesti, eikä sotkevina lukuina. Tämä kehitys ajaa vain tämmöiseen taskulaskintouhuun, missä ei ole mitään tolkkua. Mutta ihanaahan se on. Joku 1,8 tms. ei varmasti tuota kenellekään mitään ongelmaa, se riittää aika pitkälle että tietää että se on vähän kakkosta suurempi ;-}

OskuK kirjoitti:Joku 1,8 tms. ei varmasti tuota kenellekään mitään ongelmaa, se riittää aika pitkälle että tietää että se on vähän kakkosta suurempi ;-}

No mikäs on sitten vikana f/3.5:ssä tai f/10:ssä. Tai 1/80, 1/320 tai 1/2000 sekunnissa. Nehan on vain pyöristystä. Tätä juuri tarkoitin.

Olennaista on tajuta, miten nuo luvut toimivat keskenään. Jos nelinkertaistan ajan, niin tuplaan aukkoluvun. Jos haluan puolittaa ajan, niin kaksinkertaistan ISO-herkkyyden. Muut menee sillä pyöristyksellä.

Ja oikeastaan numerot voisi tosiaan unohtaa, koska valotusmittarillahan ja kuvaajan taidolla kompensoida kohteen valotusta asioita kuvataan, eikös?

No, tärähtämisen rajat, nopeuden vaikutus liikkuvan kohteen kuvaamiseen ja syväterävyyden arviointi ilman hyvää etsinkuvaa vaativat jonkinlaisia numeroita, mutta kai numeroita osataan verrata keskenään ilman laskintakin. Hyvä esimerkki oli vaikka herkkyyden DIN-asteikko. Sama asia, mutta aika erilailla esitettynä.

No niin, nyt tätä voi kokeilla suoraan verkkosivulta:

http://www.digifaq.info/valotus/valotus.php

Tuskin on täysin bugiton, mutta toiminee jotenkin.

Eli jos nyt haluaa kokeilla, miten f/1.8 ja f/5.6 -valovoimat
eroavat käytännössä, niin voi mennä ja kokeilla minkälaisia
aikoja niillä saa eri olosuhteissa (suunnilleen).

Liikkeen näkymistä voi sitten arvoida haluamallaan suljinajalla ja liikkuvan kohteen nopeudella. Ihmisen reipas kävely on luokkaa 5 km/h.

Tuo esitetty 4-8 pikselin näkyminen tulee suunnilleen siitä, että bayer-matriisi ja kameran alipäästösuodin vie heti 2 pikseliä tarkkuutta. Pehmeyttä pitää olla toinenkin pikselirivi, ennen kuin se erottuu normaalista tarkkudesta ja lisäksi 300 ppi tulostusresoluutio hiukan ylittää ihmisen näkökyvyn rajat. Jos kuvaa katsotaan ruudulta 100% koossa, niin 4 pikselin heilahdus kyllä erottuu.

olli R kirjoitti:

OskuK kirjoitti:Joku 1,8 tms. ei varmasti tuota kenellekään mitään ongelmaa, se riittää aika pitkälle että tietää että se on vähän kakkosta suurempi ;-}

No mikäs on sitten vikana f/3.5:ssä tai f/10:ssä. Tai 1/80, 1/320 tai 1/2000 sekunnissa. Nehan on vain pyöristystä. Tätä juuri tarkoitin.

No joo, aika 1/350s ja aukko 7 ei anna järkeviä eväitä sarjalle, mutta ehkä olen sen sarjan vanki. Ehkä olisikin syytä saada aukot menemään 1,2, 3, jne ja ajat a, b, c jne. jotta linkki todellisuuteen säilyisi.

olli R kirjoitti:
Olennaista on tajuta, miten nuo luvut toimivat keskenään. Jos nelinkertaistan ajan, niin tuplaan aukkoluvun. Jos haluan puolittaa ajan, niin kaksinkertaistan ISO-herkkyyden. Muut menee sillä pyöristyksellä.

Tajuaahan sen vaikka millä luvuila, kun sen sanoo. Jos sanon että 2 on kaksi kertaa suurempi kuin 1, niin siitähän se lähtee. Ei tarvita Einsteinia oivaltamaan jatkossa että 1/500s. on kaksi kertaa nopeampi kuin 1/250s

olli R kirjoitti:
Ja oikeastaan numerot voisi tosiaan unohtaa, koska valotusmittarillahan ja kuvaajan taidolla kompensoida kohteen valotusta asioita kuvataan, eikös?

Niin, jos sanon että olisi ylivalottanut aukon, niin laskinhan siinä vedetään esiin, tai vähintäänkin kännykkäpalvelu.

olli R kirjoitti:
No, tärähtämisen rajat, nopeuden vaikutus liikkuvan kohteen kuvaamiseen ja syväterävyyden arviointi ilman hyvää etsinkuvaa vaativat jonkinlaisia numeroita, mutta kai numeroita osataan verrata keskenään ilman laskintakin. Hyvä esimerkki oli vaikka herkkyyden DIN-asteikko. Sama asia, mutta aika erilailla esitettynä.

Niinpä, sekin on monelle opeteltu sarja. On jotkut oppineet hankalan, monta eri lukujärjestelmää sisältävän kellonkin ja olen kuullut huhuja että joku hallitsisi ilman laskinta jopa celsiusasteikon lämpötilat hankaline negatiivisine lukuineen..

Tärähtämisen rajoja ei ole koskaan etsimestä nähnyt, mutta nykyisin sitä on helppoa, helpompaa kuin oivaltaa jostain kaavasta, kokeilla: ottaa kadulla kuvia liikkuvista autoista, ottaa kuvia eri tavoin kameraa pidellen jne. ja tarkistaa kuvasta miten kävi. Syväterävyyden tarkastelu on nykyetsimillä onnetonta, mutta olennaisempaa olisikin oppia ettei sitä katsota, vaan katsotaan syvä-epäterävyyttä: se kyllä näkyy. Ja sekin on helppoa kokeilla, eikä maksa mitään. Sehän on nykykuvaamisen suurin apu: kuvaaminen on ilmaista ja nopeaa, virheet voi katsoa heti eikä toistot maksa mitään. Ei tarvita laskimia, ei nettineuvoja eikä kirjoja. Kovaa kuvaamista vaan niin oppi tulee päähän.

Suuret kiitokset Ollille yrityksestä autta meitä aloittelijoita - ajatus on jalo !!