Aloittelijalle jalusta

[niffe]

Itte oon käyttänyt kahvakuulia jalustapainoina. Ja niitä on helppo roikottaa yksinkertaisten sopivan lyhkäisten kuormansidontaremmien avulla.

8 kg kahvakuulat riittää valaisinjalustallekkin. Ovat paljon halvempia kuin fotometallista tehdyt Manfroton painot.

Kahvakuulat ovat ilman muuta kätevämpiä kuin koko levytanko painoineen. Ebaysta löytyy mm. valmiiksi ommeltuja Dacronin tapaista kangasta olevia pussukoita, joihin voi laittaa esimerkiksi hiekkaa tai kiviä tai ihan mitä ikinä sattuu paikan päältä löytymään. Kympillä sai neljä kotiovelle, joten ei kannata itse ommella edes.

Riippuu mitä kuvaa ja mihinä kuvaa.
Itte tykkään kuulista, en tahro kaivaa rapaa pussin pohjalle ja käyttää siihen kuvausaikaa.

Täytyy tunnustaa, että sen vuoksi mullakin on vielä männävuotiset "ravat" pusseissa, kun kulkevat auton takahudlarissa. Pussit mukautuvat siihen vararenkaan keskelle hyvin, niin ei mene siihen asetteluunkaan aikaa.

[Ukonvaaja]

Tein aikoinaan 12 mm vanerista olkatuen kameraan. Siinä on Slik-jalustan pikakiinnitys. Olkatuessa on portaaton pituudensäätö, eli voi kiinnittää jalallisiin objektiiveihin tai kameraan. Vakauttaa selvästi kuvaamista ja arvioisin että vaikutus on noin 2 askelta. Tämä ottaa tukea vain olkapäästä eli kameraote on sama kuin ilman tukea kuvatessa. Ei ole hyötyä pystykuvia ottaessa.

[Sakke_K]

Muistakaa nyt vakavissaan harrastavat, että jalustan ainoa tehtävä ei ole vain pysyä paikallaan. Jalustojen mittauksissa on selkeästi erotettavissa ne, jotka eivät vaimenna peilin ja sulkimen aiheuttamia värähtelyjä kovinkaan hyvin, ja ne, jotka ovat tässä mielessä hyviä.

En ole vuosikausiin nähnyt missään näitä testejä, mutta ei kait tilanne mihinkään ole muuttunut. Painavakin jalusta ja varsinkin kuulapää voi olla eri teknisistä syistä sellainen, että suttua tulee jos oikein kriittisiksi aletaan. Monet päällepäin ihan ok laatuiset jalustat voivat olla sellaisia, että ne resonoivat esim. peilin aiheuttaman värähtelyn kanssa aika railakkaasti, ja lopputulos ei ole viimeisen päälle terävä kuva. Esim. käden materiaalit ovat sellaisia (ja isompaan vaimentavaan massaan kytketty :-)), että värähtelyt vaimenevat erittäin tehokkaasti, mutta jo pelkkä suljin saattaa tuottaa sutta ja suttua monen jalustan kanssa.

Siksi jotain kuuden kilon basaltti-Skitsoa on mahdoton korvata yhtään millään :-) No, parin kilon hiilikuitujalusta ja hyvä kuulapää vois ehkä...

[rolsen]

Muistakaa nyt vakavissaan harrastavat, että jalustan ainoa tehtävä ei ole vain pysyä paikallaan. Jalustojen mittauksissa on selkeästi erotettavissa ne, jotka eivät vaimenna peilin ja sulkimen aiheuttamia värähtelyjä kovinkaan hyvin, ja ne, jotka ovat tässä mielessä hyviä.

En ole vuosikausiin nähnyt missään näitä testejä, mutta ei kait tilanne mihinkään ole muuttunut. Painavakin jalusta ja varsinkin kuulapää voi olla eri teknisistä syistä sellainen, että suttua tulee jos oikein kriittisiksi aletaan. Monet päällepäin ihan ok laatuiset jalustat voivat olla sellaisia, että ne resonoivat esim. peilin aiheuttaman värähtelyn kanssa aika railakkaasti, ja lopputulos ei ole viimeisen päälle terävä kuva. Esim. käden materiaalit ovat sellaisia (ja isompaan vaimentavaan massaan kytketty :-)), että värähtelyt vaimenevat erittäin tehokkaasti, mutta jo pelkkä suljin saattaa tuottaa sutta ja suttua monen jalustan kanssa.

Siksi jotain kuuden kilon basaltti-Skitsoa on mahdoton korvata yhtään millään :-) No, parin kilon hiilikuitujalusta ja hyvä kuulapää vois ehkä...

Puu on myös hyvä materiaali. Käytännön oppitunnin voi ottaa vaikka ruotsinlaivan kannella kaukoputken kanssa. Berlebach on siellä paras.

[janne.]

onneks kamerasta kuin kamerasta alkaa nykyään löytymään jo sähkösuljin ja peilinläpsyttimet alkaa pikkuhiljaa poistua markkinoilta. ostamalla nykyaikaisen kameran, voi tämän ketjun mukaan säästää pelkästään jalustassa tuhansia euroja!

[rolsen]

onneks kamerasta kuin kamerasta alkaa nykyään löytymään jo sähkösuljin ja peilinläpsyttimet alkaa pikkuhiljaa poistua markkinoilta. ostamalla nykyaikaisen kameran, voi tämän ketjun mukaan säästää pelkästään jalustassa tuhansia euroja!

Kaikki nämä ongelmat voi ehkäistä ostamalla kunnollisen jalustan jo kymmeniä vuosia sitten!

[cobbo]

Muistakaa nyt vakavissaan harrastavat, että jalustan ainoa tehtävä ei ole vain pysyä paikallaan. Jalustojen mittauksissa on selkeästi erotettavissa ne, jotka eivät vaimenna peilin ja sulkimen aiheuttamia värähtelyjä kovinkaan hyvin, ja ne, jotka ovat tässä mielessä hyviä.

Tein muuten lämpimikseni testin äsken hankkimani minijalustan kanssa kovasti tuulisella kelillä. Kuten odotettua, ei se pitänyt Fuji XT2:ta ja isoa zoomia tuulessa paikoillaan juuri mitenkään. Eli telepäässä oli lyhyelläkin valotuksella kunnon tärinää nähtävissä. Kombon tuulikuorma vaan on sen verran iso että sementtiklunssia pienempi esine ei sitä saa vakautettua.

Kiva juttu oli se, että 18-135 -lasin stabilisaattori söi väpätyksen ~kokonaan pois. Mikä nyt ei toki yllättävää ole, duh. En sano että vakautin olisi mitenkään se oikea työkalu itse jalustan puutteita paikkaamaan, mutta näyttäisi rimpulajalustan kanssa auttavan merkittävästi. Tämä nyt ei liity peilin läpsähdykseen mitenkään, vaan yleisempään jalustan vibraukseen ja muuhun huojumiseen.

Kohtuullisen tuoreita jalustamittauksia näyttäisi olevan https://thecentercolumn.com/" onclick="window.open(this.href);return false; -saitilla. Samalla saitilla muuten juttua juurikin IBIS-systeemistä vajaan mekaanisen stabiloinnin lisänä. Lopputulema (X-H1:llä testattuna) oli jokseenkin se, että IBIS auttaa, mutta ei ole tietoa missä tulee värähtelytaajuuden yläraja vastaan ts. taajuus jolla IBIS ei enää ehdi korjata väpätystä.

[ookke66]

onneks kamerasta kuin kamerasta alkaa nykyään löytymään jo sähkösuljin ja peilinläpsyttimet alkaa pikkuhiljaa poistua markkinoilta. ostamalla nykyaikaisen kameran, voi tämän ketjun mukaan säästää pelkästään jalustassa tuhansia euroja!

Pitää pikkasen oikoa nyt: Ensinnäkin joka ikisestä digikamerasta löytyy sähköinen suljin. Toiseksi peilin lukitseminen ylös tekee kuvaushetkestä prikulleen samanlaisen. Ts peilikamera on hetken peilitön.
Lisäksi laadukkaan peilijärjestelmän suurempi paino vakauttaa jo luonnostaan kuvaushetken.
Muuten ollaan kyllä samoilla linjoilla....

[jaava]

... peilin lukitseminen ylös tekee kuvaushetkestä prikulleen samanlaisen. Ts peilikamera on hetken peilitön

Olen huomannut kuvaavani melkoisen usein peili ylös lukittuna, kun jalusta on käyttössä. Lisäksi melkein aina on myös tällöin käytössä etälaukaisija.

Lisäksi laadukkaan peilijärjestelmän suurempi paino vakauttaa jo luonnostaan kuvaushetken.

Paino voi tehdä systeemistä (kolmijalasta) myös värähtelyalttiimman ja saattaa vaikuttaa vain resonanssitaajuuteen.

Vaimennuskertoimen lisääminen on se juttu, jolla jalustaa saa stabiloitua: Hyvin vaimennettu systeemi "kuolettaa" alkuunsa kaikki ulkoiset impulssit (esim pätkä löysää puutarhaletkua on hyvin vaimennettu systeemi - ei lähde värähtelemään).
Tähtiharrastajat on pistäneet kolmijalan putket täyteen hiekkaa: se syö hyvin värähtelyjä kun sen aiheuttama hiekan jyvästen liike toisiinsa nähden muuttuu lämmöksi (liike-energia -> lämpöenergiaksi).
Pianon kieli on esimerkki huonosti vaimennetusta systeemistä - eihän siitä tulisi muuten ääntä.

Toi kolmijalan keskisalkoon lisättävä paino on kaksipiippuinen juttu stabiilisuuden kannalta. Se voi myös lisätä värähtelyalttiutta. Luulisin sen kuitenkin aina vakauttavan jalustaa: ei kaadu niin herkästi (tuulessa).

[rolsen]

onneks kamerasta kuin kamerasta alkaa nykyään löytymään jo sähkösuljin ja peilinläpsyttimet alkaa pikkuhiljaa poistua markkinoilta. ostamalla nykyaikaisen kameran, voi tämän ketjun mukaan säästää pelkästään jalustassa tuhansia euroja!

Pitää pikkasen oikoa nyt: Ensinnäkin joka ikisestä digikamerasta löytyy sähköinen suljin. Toiseksi peilin lukitseminen ylös tekee kuvaushetkestä prikulleen samanlaisen. Ts peilikamera on hetken peilitön.
Lisäksi laadukkaan peilijärjestelmän suurempi paino vakauttaa jo luonnostaan kuvaushetken.
Muuten ollaan kyllä samoilla linjoilla....

Eiköhän tässä tarkoitettu täysin sähköistä suljinta, missä mikään osa liiku fyysisesti valotuksen aikana, valotus aloitetaan sähköisesti ja lopetetaan sähköisesti. Makro- ja mikrokuvauksessa on hitokseen paljon merkitystä sillä, onko kamerassa kokonaan sähköinen suljin vai ei, varsinkin jos kuvataan vallitsevassa valossa, salamakuvaus on asia erikseen. D850:ssä on tällainen mahdollisuus käytettävissä.

[mirrored]

Eiköhän tässä tarkoitettu täysin sähköistä suljinta, missä mikään osa liiku fyysisesti valotuksen aikana, valotus aloitetaan sähköisesti ja lopetetaan sähköisesti. Makro- ja mikrokuvauksessa on hitokseen paljon merkitystä sillä, onko kamerassa kokonaan sähköinen suljin vai ei, varsinkin jos kuvataan vallitsevassa valossa, salamakuvaus on asia erikseen. D850:ssä on tällainen mahdollisuus käytettävissä.

Sähköinen etuverho ajaa yleensä saman asian jolloin mekaaninen suljin hoitaa vain valotuksen päättämisen. Sellainen löytyy mm. D810:stä ja D750:stä MUP moodiin kytkettynä. (mirror up toiminto = tokalla laukaisimen painolla alkaa valotus)

[rolsen]

Eiköhän tässä tarkoitettu täysin sähköistä suljinta, missä mikään osa liiku fyysisesti valotuksen aikana, valotus aloitetaan sähköisesti ja lopetetaan sähköisesti. Makro- ja mikrokuvauksessa on hitokseen paljon merkitystä sillä, onko kamerassa kokonaan sähköinen suljin vai ei, varsinkin jos kuvataan vallitsevassa valossa, salamakuvaus on asia erikseen. D850:ssä on tällainen mahdollisuus käytettävissä.

Sähköinen etuverho ajaa saman asian. Sellainen löytyy mm. D810:stä ja D750:stä MUP moodiin kytkettynä.

Ei aja. Jos kuvaat vallitsevassa valossa makrostäkkiä, niin se takaverhon täräys pilaa käytännössä koko homman. Tässä on tietysti syytä valottaa asiaa hieman syvällisemmin. Makrokuvauspinoja ajetaan yleensä sähköisillä kiskoilla, joissa pienin steppi on luokkaa 1-2mikrometriä. Jos haluat saada ns. läpiterävän stäkin vaikka kovakuoriaisesta, niin voit joutua ottamaan satoja kuvia. Tässä kohtaa tullaan aikakysymykseen. On hitokseen eroa sillä, voiko kuvan ottaa sekunnin vai viiden sekunnin välein. Esim. 500 kuvan pinon kuvaamiseen menee viiden sekunnin intervallilla yli 40 minuuttia, sekunnin välein räpsyvä setti vetää tuon reiluun kahdeksaan minuuttiin. Tuohon kohtaan jos tulee huteja, niin helpommin tuolla kahdeksan minuutin ajalla tekee koko homman uudelleen.

[mirrored]

No siinä joo tulee ero. Lisäsinkin edelle että 'yleensä' ennen kuin näinkään vastauksesi. Mitä se yleensä sitten kullekin tarkoittaa! :-)

(D850:ssä ois se fcous stacking toimintokin, focus shift nimellä... se käyttää ihan vaan objektiivin tarkennusmoottoria.)

[rolsen]

No siinä joo tulee ero. Lisäsinkin edelle että 'yleensä' ennen kuin näinkään vastauksesi. Mitä se yleensä sitten kullekin tarkoittaa! :-)

(D850:ssä ois se fcous stacking toimintokin, focus shift nimellä... se käyttää ihan vaan objektiivin tarkennusmoottoria.)

Joo, häätys aina muistaa perustella vastaus heti alkuunsa, niin säästyisi monelta väärinkäsitykseltä. Maastossa käytän tuota EFCS-ominaisuutta, on jäänyt MLU pois käytöstä.

[ErAh]

Kun olen pohtinut tarkemmin uuden jalustan hankkimista, ei keveys ole kuitenkaan se ensisijainen kriteeri vaan kajakkiin mahtuvuus ja sitten tukevuus. Benbon 1 menee juuri ja juuri kajakkiin pakkausluukuista sisään, mutta hieman pienempi se paketti saisi kyllä olla, vaikka kajakkiin kyllä mahtuu helposti 3-4 päivän muut varusteet tuon Benbonkin kanssa.

Viimeisinä mietinnän kohteina ovat olleet Gitzon GT5543LS ja sitten Siruin Sirui R-5214XL tai Sirui R-5214X. Markkinoilla on varmaan muitakin saman tason jalustoja, mutta varsinkin nuo Siruit ovat vahvoilla, kun hinnassa on kuitenkin +300-400 euroa eroa Gitzoon. Tarkoitus olisi hankkia kerralla sellainen lopullinen valinta, joka kantaa myös sen ison teleoptiikan ja ei ainkaan hirveästi värisisi maisemakuvauksessa.

Kuulapää ja kiikku, tuohon tulee vielä lisäostoksena, joten silloin Gitzo alkaa menemään kipurajasta viimeistään hieman yli, kun kuuläpää ja kiikku maksavat kuitenkin yhteensä noin 400-500 euroa. Onko tuo Gitzo niin paljon parempi jalusta, että isohko hintaero on perusteltua kärsiä.

Suunnitelmissa olisi hankkia jalustaan Siruin K-40X kuulapää, olen lukenut että siinä rasvat pitäisi vaihtaa pakkasessa toimiviin, mutta onko se muutoin hyvä?

[Pan]

Uusista Gitzoista ei ole kokemusta, mutta ensimmäinen 1970-luvun alussa ostettu on edelleenkin käytössä. Iso, tukeva ja painava sekä aikoinaan opiskelijan kesätienistien hintainen. Kuulana on Linhof, silloin käytettynä hankittu, siis vielä iäkkäämpi. Pienempiä muita matkajalustoja on mennyt samana aikana useita. Jos budjetti kestää, niin Gitzon jalka.

[jaava]

Ostin juuri Benron Mach3 TMA47AL -alumiinijalustan. Pitäs olla himppasen tukevampi kuin mun nykyinen 20 vuotta palvellut Manfrotto 055WNB, eikä jalustan painoissa ole paljonkaan eroa.

Vertailumateriaalia:

Benro Mach3.........................Manfrotto 055WNB
Malli..TMA47AL......................055WNB
Hinta..159,00€.......................255,00€ (vastaava uusi)
Korkeus Max..151cm/180cm.......137cm/175cm
Kuljetuspituus.....68,5cm..........61cm
Kuorma Max..20kg.................. 7kg
Paino..2,85kg........................ 2,4kg

Tiedä sitten pitääkö tuo Benron 20kg kuinka paikkansa.

[jaava]

Sain purettua Benron myyntipaketista ja täytyy sanoa, että tosi hienot varusteet tuli jalustan mukana!
(Oleellisimpina: toinen lyhyempi keskiputki, jääpiikit, kantokassi)

Kuvassa Benro Mach3 TMA47AL ja Manfrotto 055WNB rinnakkain. Onhan tuo Benron 4-sarjan jalusta oleellisesti tukevamman näköinen (manfrotton jalkaputkien ulkohalkaisijat on 30/25/20 mm ja Benron 36/32,5/28,5 mm).

Jämäkältä tuntuu vaikka ei tuo Manfrottokaan mitenkään letku ole tällaisessa asennossa.

Pitää jossain vaiheessa pistää makrokalut kiinni ja katsoa onko noilla makroilussa mitään eroa. Toinen on sitten tuo mun 150-600 zoomi joka on aika kranttu värinöille 600mm asennossa.

Mielenkiintoa herättää myös nuo jalkojen lukot: opinko käyttämään kiertämällä kiristettäviä.

Telefoto:n kaveri sanoi, että näitä Benroja ei tahdo enää saada, kun kilpailija on lopettanut vastaavan järeysasteen mallin tekemisen. Menee kuulemma kuin kuumille kiville.

Olen vielä tyytyväinen hankintaan. Vai olisko pitänyt sittenkin siirtyä vitossarjaan:)

PS. Benrossa on keskilaatta (johon jalat ja keskiputki kiinnittyy) valmistettu magnesiumista. Alumiini olisi kestävämpää vaikkakin painavampaa. Magnesiumlaatta saattaa hajota iskusta palasiksi, jos jalusta pääsee kaatumaan sopivasti.

[Maffer]

Jos kuvaat vaikka rantahiekalla, muista huljutella mömmöt pois töppösistä ennen kuin kierrät jalat takaisin.

[jaava]

Joo täytyy olla tarkkana hiekan ja merivedenkin kanssa. Tosin hyvin mä olen pitänyt Manfrottoakin - se on kuin uusi edelleen yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen.

Miksi sitten arvostan jalkojen materiaalina alumiinia enemmän kuin hiilikuitua:

Hyviä ominaisuuksia:
Keveyshän on hiilikuidun hyvä ominaisuus (luokkaa 20%) - jos edessä olisi 150km patikkaretki jalustaa kantaen, niin keveys saisi aika paljon pisteteitä. Kuten myös kannettavuus.
Myös vaimennuskerroin on hiilikuidulla parempi - siis indusoituneet värähtelyt vaimenee hiilikuidussa nopeammin.
https://thecentercolumn.com/2018/06/05/ ... m-tripods/

Theoretically, carbon fiber also appears to have better damping than aluminum. Data for the damping ratio can be found for both aluminum and carbon fiber composite. The damping ratios for are better for the carbon fiber composites than for aluminum by a factor of between 1-3x depending on the sample of carbon fiber used and direction of vibration. Damping ratio depends on the stiffness and weight of the material.

Mutta huonoja ovat:

• Hinta - hiilikuidusta on hankala valmistaa laminoimalla putkia (saako prosessia edes automatisoitua ( ... täytyy saada ei ne suksisauvoja käsin tee) ja materiaalinakin ollee arvokkaampaa kuin alumiini. Ja onhan hiilikuitu edelleen muotimateriaali - osa hinnasta siis muotisyistä.
• Rikkoutumisherkkyysmielleyhtymä - kun on katsonut hiihtokilpailuja ja rikkoutuvia hiilikuitusauvoja, mulle on jäänyt päähän, että niiden kanssa on oltava varovainen. Olen myös varovainen mun hiilikuituisen yksjalan kanssa, enkä käytä sitä kävelysauvana. Ainakaan liukkaassa kivikossa.
• Suunnittelun ja valmistuksen laatuvaatimus hiilikuituputkelle on melkoisen kova ollakseen lujaa tavaraa. Kun valmistusmaa on Kiina, jossa laaduntarkkailu ei ole länsimaisella tasolla, en halua kokeilla, josko se kuitenkaan ei pidä paikkaansa.
  https://thecentercolumn.com/2018/06/05/ ... m-tripods/

  What is particularly interesting is that the aluminum tripods all appear to fall on a line, with the stiffness being roughly proportional to the weight. It appears that the old notion that stable tripods are necessarily heavy is correct when it comes to aluminum legs. For carbon fiber legs, we see a lot more dispersion between the lowest and highest performing tripods at a given weight.

PS. Yllä linkitetyllä sivulla on David Berryrieser:n mittauksia jalustoille.
Minusta ne on tehty kovin yksinkertaisesti nimenomaan dynaamisten ominaisuuksien näkökulmasta. Erilaiset tuulen, kameran peilin, kosketuksen yms. aiheuttamat resonanssit jalustassa ja jalustan kyky vaimentaa syntyneitä värähtelyjä pitäisi olla aivan keskiössä kun mietitään paremmuuksia.

Tokihan sillä miten jäykkä rakenne on, on myös merkitystä, tai sillä paljonko jalusta painaa, kestää kuormaa tai maksaa, on myös vaikutusta ostopäätökseen.