Rajaatko eli croppaatko kuviasi?

LeGant · Viesti Kirjoittaja **LeGant** » Helmi 01, 2015 20 : 33

En minä tiedä, kaipa se orjallisuus rajausten suhteen tekee vaikkapa paremmaksi kuvaajaksi. :D

Prosessointi on tottakai osa valokuvausta, kuten se on ollut ainakin 1860-luvulta lähtien.

Naranek · Viesti Kirjoittaja **Naranek** » Helmi 01, 2015 20 : 37

Moska kirjoitti:Kaiken kaikkiaan ihmeellinen ja mielenkiintoinen keskustelu.

Totta, niin on.

Moska kirjoitti:Olisi tietenkin hienoa, jos kuvat olisivat aina suoraan kameran jäljiltä valmiita, ...

Mitä hienoa siinä olisi?

Moska · Viesti Kirjoittaja **Moska** » Helmi 01, 2015 20 : 53

Naranek kirjoitti:Mitä hienoa siinä olisi?

1. ajatus ja oivallus olisi kohdallaan, kun kerralla olisi nähnyt valmiin tuotoksen (minulla ei yleensä onnistu)
2. säästyisi vaivaa ja aikaa

Kryptos · Viesti Kirjoittaja **Kryptos** » Helmi 01, 2015 21 : 06

Rajaan tarvittaessa. Pyrin siihen, että paikanpäällä sommittelen kuvan sellaiseksi kuin haluan, mutta jos jälkeenpäin vaikuttaa siltä, että toisenlainen rajaus olisi sittenkin parempi, teen sen vailla eksistentiaalista tuskaa autenttisuuden menettämisestä - edellyttäen että kuva sallii sen.

Minulle on merkityksellistä vain se, toimiiko kuva vai ei. Ei oikeastaan juurikaan se, miten lopputulokseen on päästy - muutoin kuin teknisessä mielessä. Olen esimerkiksi kiinnostunut teknisessä mielessä tietämään, onko katsomani kuva komposiitti vai ei; onko kuva koostettu useasta kuvasta vai onko kyseessä yksi kuva. Tämä kiinnostaa oppimisnäkökulmasta. Onko kuvaa rajattu kuvan ottamisen jälkeen ei ole minulle tärkeää tietää. Jos kuva toimii, hyvä. Se riittää.

Täällä on jo aiemmin hyvin todettu, että valokuva on joka tapauksessa taidemuoto, jossa tehdään valintoja. Jotain sisällytetään, jotain jätetään ulkopuolelle. Missä vaiheessa prosessia se tehdään ei ole niin tärkeää, kunhan lopputulos toimii.

Minulle jälkikäsittelyprosessi on loputtoman kiehtova vaihe valokuvauksessa. Valokuvausretket ovat hienoja ja koko kuvan miettiminen paikan päällä mielenkiintoista ja jännittävää. Yhtä suurella innolla odotan aina, kun saan ladattua kuvat koneelle ja lähden tutkimaan niitä Lightroomissa ja Photoshopissa. En väsy siihen koskaan. Jälkikäsittely ei ole itsetarkoitus, mutta se on upean luova prosessi itsessään.

Naranek · Viesti Kirjoittaja **Naranek** » Helmi 01, 2015 21 : 46

Moska kirjoitti:
Naranek kirjoitti:Mitä hienoa siinä olisi?
1. ajatus ja oivallus olisi kohdallaan, kun kerralla olisi nähnyt valmiin tuotoksen (minulla ei yleensä onnistu)
2. säästyisi vaivaa ja aikaa

Kuvatessa voi nähdä valmiin tuloksen eli olla se ajatus ja oivallus kohdallaan. Mutta se otettu kuva saattaa olla vain raakamateriaali siihen valmiiseen tulokseen, oivallukseen.

Voihan sitä säästyä aikaa ja vaivaa. Mutta koska tämä on harrastus, miksi ihmeessä säästäisin aikaa ja vaivaa? jos haluan säästää aikaa ja vaivaa, laitan kameran hyllylle, säästyy eniten johonkin muuhun.

janman · Viesti Kirjoittaja **janman** » Helmi 01, 2015 22 : 04

Rajaan. En halua rajoittaa ilmaisuani 2:3 kuvaformaattiin jonka kameravalmistaja on puolestani valinnut.

Ja usein kuvissa on mukana ylimääräistä tauhkaa.....

Moska · Viesti Kirjoittaja **Moska** » Helmi 01, 2015 22 : 14

Naranek kirjoitti:Kuvatessa voi nähdä valmiin tuloksen eli olla se ajatus ja oivallus kohdallaan. Mutta se otettu kuva saattaa olla vain raakamateriaali siihen valmiiseen tulokseen, oivallukseen.

Voihan sitä säästyä aikaa ja vaivaa. Mutta koska tämä on harrastus, miksi ihmeessä säästäisin aikaa ja vaivaa? jos haluan säästää aikaa ja vaivaa, laitan kameran hyllylle, säästyy eniten johonkin muuhun.

Hienoa teille, kenellä kuvatessa on se ajatus ja oivallus kohdallaan - minulla ei useinkaan ole. Kadehdin Teitä.

Ajan ja vaivan suhteen minä joudun tekemään aika paljon kompromisseja, jopa harrastuksissani. Työ ja arki vie osansa ja olen siinä epäonnellisessa asemassa, etten voi heittäytyä harrastusten pariini täysin, vaikka niin kovin ajatuksesta pitäisinkin. Kadehdin tässäkin Teitä onnellisia, joita ei Työ, Perhe ja arki rajoita. (En silti ole varma, että vaihtaisin osia, jos se olisi mahdollista.)

Kuten tästä voimme huomata, on ihmisiä erilaisista lähtökohdista ja erilaisissa elämänvaiheissa. Harrastusten ja ajatusten laatukin voi erota toisistaan. Joku tykkää tietokoneella kuvan käsittelystä, toinen kuvaamisesta ja kolmas ei edes kameraan koske. Kunnioittakaamme kaikkia, jotka moraalin ja laillisuuden rajoissa harrasteensa hoitaa, parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaikka rajaisi kuviansa jälkikäteen, tai sitten ei.

(Osa harrastekamppeista muuten on ollut hyllyllä useita vuosia niin, ettei niihin ole ennättänyt koskeakkaan - muistaakohan noita kaikkia edes? Silti säästynyt aika ei ole missään jemmassa ja käytettävissä!)

LeGant · Viesti Kirjoittaja **LeGant** » Helmi 01, 2015 22 : 24

Kyllä tänä päivänä melkein kaikki ovat kameran käyttäjiä. Kameroita on joka puhelimessa, osassa ihan Leican tai Carl Zeissin optiikalla + sitten on kaapissa olevat pokkarit ja varastossa olevat isoisän filmikamerat, joita otetaan joskus etelänreissulle. Kameroita on enemmän kuin autoja.

Minä ymmärrän tämän termin "Aloitteleva digikuvaaja" tarkoittavan ihmistä, joka vakavasti aloittelee valokuvausharrastusta. Se tarkoittaa mielestäni nykyaikana muun muassa sitä, että alkaa kuvatessaan kiinnittää huomiota, mitä aukkoa käyttää tai mikä ISO-arvo. Se tarkoittaa myös sitä, että valokuvausharrastaja saattaa tehdä ihan erityisiä kuvausmatkoja.

Hannu KH · Viesti Kirjoittaja **Hannu KH** » Helmi 01, 2015 22 : 26

Mulla on tavallisesti ajatus jo kuvanottohetkellä selvä. Antiikkivitosessa oli tussilla rajausmerkit piirretty tähyslasilla, vitoskakkosessa on vaihdettu hiusviivatähyslasi ja vitoskolmosessa on laitettu hiusviivat valikosta päälle merkkaamaan lopullista rajausta 4:3 formaattiin.
Epätoivoinen seikkailu lokakuulla pohjautui osaltaan rajaukseen, Emin kuvasuhde oli kohdallaan jos vain ihmehärveli olis muuten vastannut odotuksia. Sen kuvia ei paljon tarvinnutkaan jälkeenpäin rajailla.

itu · Viesti Kirjoittaja **itu** » Helmi 01, 2015 22 : 33

Kuvaan vanhalla kinokennoisella (= käyttökelpoisia korkeita herkkyyksiä ei oikein ole). Ainut tsuumini on nelivalovoimainen 70-200. Kun lähden ottamaan kuvia hämärään paikkaan, otan mieluummin vaikka kolme aukkoa kirkkaamman kasivitosen. Jalustalta tai käsivaralta, ihan sama.

Kuvatessani jalustalta hyvin sekalaisen muotoisia tuotekuvia, rajaan ankarasti kohteen vaatimusten mukaan. En vaihda kameraa tai mediaa kuvasuhteen mukaan. Se olisi lähinnä hmm, älytöntä? Teknisesti kyllä mahdollista.

Idea rajauksen kieltämisestä kuulostaa keinotekoiselta (dogmi von Trieriltä?). Kuvasuhteista on keskusteltu ennenkin eikä yhtä ainutta oikeaa ole olemassa. Ympyrä vai 16:9? Panoraama, no hyvä tavaton, miksi valokuvauksen mahdollisuuksia pitäisi rajoittaa ainoastaan tekniikan tarjoamilla ehdoilla?

"Sori mut eihän toi kelpaa, kun kamera/raekoko/boke/tuenta/optiikka/filmi/valkotasapaino/malli/kellonaika/muu, mikä? on ihan väärä."

grafia · Viesti Kirjoittaja **grafia** » Helmi 01, 2015 22 : 34

Rajaan lähes aina. Syitä on useita.

1. Jokaisessa kuvassani on horisontti vinossa ja aina samaan suuntaan - en tiedä onko mulla ehkä toinen jalka toista pitempi... Kuvan suoristaminen poistaa osan kuvasta.

2. En tykkää, että minua määräillään: siispä en halua, että kamera määrää kuvasuhteen. Vaikka kamerani mahdollistaa useamman kuvasuhteen, harvoin mikään niistä on täysin haluamani. Kuvan loppukäyttöpaikasta riippuu paljon kuvasuhde.
Näyttelykäyttöön tosin on pakko alistua valmispaspisten kuvasuhteeseen, kun en ole tullut hankkineeksi omaa paspisleikkuria.

3. Olen köyhä, minulla ei ole varaa laadukkaisiin objektiiveihin, joissa reunat ovat yhtä terävät kuin keskusta. Rajaan siis reunasuttua pois.

4. Usein teen samasta kuvasta pari kolme eri kuvasuhteen rajausta. Muutaman päivän kuluttua näen kuvan uusin silmin ja valitsen parhaan.

5. Aina en voi valita kuvauspaikkaa niin, etteikö kiinteäpolttovälisellä kuvaan pakosti tule jotain kuvakerronnan tai visuaalisuuden kannalta epäolennaista, jalkazoomi ei aina mahdollista.

6. En näe etsimestä täysin kaikkea, mitä lopulliseen kuvaan tulee.

7. Rajaan, koska voin.

Teen niinkin röyhkeästi, että korjaan Lightroomissa kuvan kontrastia, hyi kamala minua epärehellistä vääristelijää. "Vain suoraan kamerasta kuvat ovat ovat oikeita valokuvia" -koulukunnan mielestä jostain kumman syystä värien miedontaminen on sallittua, mutta vähäinenkin lisääminen on hyi hyi manipulointia. En ymmärrä syytä, koska samoilla liukusäätimillähän kumpikin toteutetaan.

LeGant · Viesti Kirjoittaja **LeGant** » Helmi 01, 2015 22 : 42

von Trier mainittu.

LeGant · Viesti Kirjoittaja **LeGant** » Helmi 01, 2015 22 : 44

Olenko ymmärtänyt oikein, että kuvanvakaaja (jos objektiivissa sellainen on) croppaa myös kuvaa hieman reunoista? Tai sitten sekoitan Adobe After Effectsin kanssa.

grafia · Viesti Kirjoittaja **grafia** » Helmi 01, 2015 22 : 45

Joko HCB mainittiin..?

LeGant · Viesti Kirjoittaja **LeGant** » Helmi 01, 2015 22 : 46

Missä ovat ne natu-koulukunnan edustajat tästä keskustelusta? Jää hieman teoreettiseksi kuin meillä yhteiskuntatieteissä konsanaan.

Moska · Viesti Kirjoittaja **Moska** » Helmi 01, 2015 22 : 51

LeGant kirjoitti:Missä ovat ne natu-koulukunnan edustajat tästä keskustelusta? Jää hieman teoreettiseksi kuin meillä yhteiskuntatieteissä konsanaan.

Ottamassa pirun työläitä ja hienoja pallopanoramakuvia. ;)

itu · Viesti Kirjoittaja **itu** » Helmi 01, 2015 23 : 01

Moska kirjoitti:
LeGant kirjoitti:Missä ovat ne natu-koulukunnan edustajat tästä keskustelusta? Jää hieman teoreettiseksi kuin meillä yhteiskuntatieteissä konsanaan.
Ottamassa pirun työläitä ja hienoja pallopanoramakuvia. ;)

Dagerrotypiamenetelmällä.

Naranek · Viesti Kirjoittaja **Naranek** » Helmi 01, 2015 23 : 04

Moska kirjoitti:
Naranek kirjoitti:Kuvatessa voi nähdä valmiin tuloksen eli olla se ajatus ja oivallus kohdallaan. Mutta se otettu kuva saattaa olla vain raakamateriaali siihen valmiiseen tulokseen, oivallukseen.

Voihan sitä säästyä aikaa ja vaivaa. Mutta koska tämä on harrastus, miksi ihmeessä säästäisin aikaa ja vaivaa? jos haluan säästää aikaa ja vaivaa, laitan kameran hyllylle, säästyy eniten johonkin muuhun.
Hienoa teille, kenellä kuvatessa on se ajatus ja oivallus kohdallaan - minulla ei useinkaan ole. Kadehdin Teitä.

Ajan ja vaivan suhteen minä joudun tekemään aika paljon kompromisseja, jopa harrastuksissani. Työ ja arki vie osansa ja olen siinä epäonnellisessa asemassa, etten voi heittäytyä harrastusten pariini täysin, vaikka niin kovin ajatuksesta pitäisinkin. Kadehdin tässäkin Teitä onnellisia, joita ei Työ, Perhe ja arki rajoita. (En silti ole varma, että vaihtaisin osia, jos se olisi mahdollista.)

Kuten tästä voimme huomata, on ihmisiä erilaisista lähtökohdista ja erilaisissa elämänvaiheissa. Harrastusten ja ajatusten laatukin voi erota toisistaan. Joku tykkää tietokoneella kuvan käsittelystä, toinen kuvaamisesta ja kolmas ei edes kameraan koske. Kunnioittakaamme kaikkia, jotka moraalin ja laillisuuden rajoissa harrasteensa hoitaa, parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaikka rajaisi kuviansa jälkikäteen, tai sitten ei.

(Osa harrastekamppeista muuten on ollut hyllyllä useita vuosia niin, ettei niihin ole ennättänyt koskeakkaan - muistaakohan noita kaikkia edes? Silti säästynyt aika ei ole missään jemmassa ja käytettävissä!)

Nyt en ymmärrä Moskan ajatuksen kulkua. Hänhän se sanoi että näkee sen kuvan jo ottamistilanteessa. Se on minunkin tavoitteeni, mutta ero oli se että Moska saa sen visionsa toteutettua suoraan kamerasta, minä en. Useimmiten tarvitaan pientä (tai suurta) apua photarilta ennenkuin se on sellainen kuin sen aioin.

Mitä tulee ajankäyttöön, niin aika uskomattomia johtopäätöksiä Moska tekee. Harrastus on harrastus, ei minulla ole mitään aikataulua jossa se kuva pitäisi valmiiksi hieroa, siellä se odottaa koneella jos tänään ei ole aikaa, niin huomenna ehkä, tai ensiviikolla. Samat muut ajankäytöt ne useimmilla rajoittaa harrastukseen käytettävää aikaa kuin Moskullakin. Mutta kun harrastuksessa ei ole mitän tulostavoitteita tai aikatauluja, niin voin hieroa sitä yhtä kuvaa tasan niin kauan kuin haluan. Sitten siirrytään seuraavaan. Ei minulla koskaan ole tullut sellaista ongelmaa että potentiaalisia jatkotyöstettäviä kuvia olisi niin paljon ettei voisi käyttää niihin kuhunkin tasan niin paljon aikaa kun huvittaa.

On tietysti bulkkikuviakin, mutta niistä emme kai tässä keskustelleet. Niiden laita on tasan päinvastoin, niihin käytetään mahdollisimman vähän aikaa. Mieluummin ei yhtään, vaan jpegit suoraan kamerasta saavat kelvata.

Tästä syystä jokainen kuva meneekin minulla toiselle kortille rawina ja toiselle jpeginä. Siitä ne on sitten helppo poimia kumpaankin käyttötarkoitukseen menevät. ei tarvitse sitä miettiä kuvaustilanteessa että meniköhän tämä nyt varmasti talteen rawina, kun on potentiaalinen "hyvä" kuva.

Naranek · Viesti Kirjoittaja **Naranek** » Helmi 01, 2015 23 : 07

LeGant kirjoitti:Missä ovat ne natu-koulukunnan edustajat tästä keskustelusta? Jää hieman teoreettiseksi kuin meillä yhteiskuntatieteissä konsanaan.

Yhteiskuntatieteissä? no nyt minä ymmärrän.... ;-)

LeGant · Viesti Kirjoittaja **LeGant** » Helmi 01, 2015 23 : 20

Naranek kirjoitti:Yhteiskuntatieteissä? no nyt minä ymmärrän.... ;-)

Jep.