Kameran pakkasenkesto

[salla_]

Kameran koko on (lähes) aina vaelluksella valitettavasti se "niin pieni ja kevyt kuin mahdollista". Sama koskee myös kaikkia lisävarusteita. Kun ja jos päivittäiset toimet vie (varsinkin talvivaelluksella) suurimman osan käytettävästä ajasta, ei siinä enää ihan hirveästi kameroita säädellä ja akkuja lämmitellä.

Ainakin minulla on hetken pysähdys sekä kuvan räpsäytys ja sen jälkeen jatketaan matkaa. Tietysti vähän kiinnostaa se "taiteellistenkin" kuvien ottaminen, mutta en yhtään osaa sanoa mitä sitä enää rättiväsyneenä jaksaa hieroa?

Ymmärrän, että tässä toki karsitaan sitten ominaisuuksista. Kahtakaan kameraa ei ole välttämättä järkevää hankkia kun kustannukset yritetään pitää kurissa. No mutta nämä ovat osaltaan minun murheitani, ei teidän.

Onko tuollaiseen Nikon D3500 kameraan saatavilla tuollainen "dummy-patteri" ja minkähänlaista virtalähdettä siihen pitäisi hakea? Mitähän jännitettä tuo kone tarvitsee?

Miten muuten nuo Nikonin numerot menee? Onko "parempi" malli suurempi numero vai markkinoille tulojärjestys vai mitä?

Näyttäisi olevan D3400 malli jo "lopetettu"?

[hama]

Kameran koko on (lähes) aina vaelluksella valitettavasti se "niin pieni ja kevyt kuin mahdollista". Sama koskee myös kaikkia lisävarusteita. Kun ja jos päivittäiset toimet vie (varsinkin talvivaelluksella) suurimman osan käytettävästä ajasta, ei siinä enää ihan hirveästi kameroita säädellä ja akkuja lämmitellä.

Ainakin minulla on hetken pysähdys sekä kuvan räpsäytys ja sen jälkeen jatketaan matkaa. Tietysti vähän kiinnostaa se "taiteellistenkin" kuvien ottaminen, mutta en yhtään osaa sanoa mitä sitä enää rättiväsyneenä jaksaa hieroa?

Ymmärrän, että tässä toki karsitaan sitten ominaisuuksista. Kahtakaan kameraa ei ole välttämättä järkevää hankkia kun kustannukset yritetään pitää kurissa. No mutta nämä ovat osaltaan minun murheitani, ei teidän.

Onko tuollaiseen Nikon D3500 kameraan saatavilla tuollainen "dummy-patteri" ja minkähänlaista virtalähdettä siihen pitäisi hakea? Mitähän jännitettä tuo kone tarvitsee?

Miten muuten nuo Nikonin numerot menee? Onko "parempi" malli suurempi numero vai markkinoille tulojärjestys vai mitä?

Näyttäisi olevan D3400 malli jo "lopetettu"?

Nikonilla nelinumeroiset mallit on APS-C kennolla ja kolminumeroisista (D500, D850) löyttyy FF ja APS-C kennolla olevia malleja, yksinumeroiset on lähinnä ammattipuolen urheilukuvaukseen ja kuvaukseen missä tarvitaan nopeaa sarjakuvausta.
Z mallit on peilittömiä ja pääsääntöisesti mitä vähemmän numeroita sen kalliimpi malli kyseessä.
Ja useimmiten isompi numero tarkoittaa uudempaa mallia edellisestä versiosta esim. D3400 - D3500

Tuon dummy asia joudut selvittämään itse, kun kaikkea ei voi pureskella valmiiksi, kun neuvot olet saanut ja google on olemassa. Asiaa voi myös kysyä myös niitä myyviltä tahoilta, tietää siellä tod. näk. paremmin.

[Maffer]

Eikun eBaysta etsimään:
https://www.ebay.com/itm/Lanparte-EN-EL ... 2596569836" onclick="window.open(this.href);return false;

Siinä on esim. yksi. Sitten toiseen päähän tarvitsee sen akkupaketin, puskee sopivalla jännitteellä.

Uses low voltage power input 7.4V-8.4V

Niitäkin löytyy eBaysta. Kun useimpiin ängetään kunnon jytkypötkylä 18650 tai neljä sellaista, ei juissi ihan heti lopu. Kannattaa vaan huomata että jotkut kamerat kippaa paristovarmennetun muistin osalta pakkasessa (esim. Sony) kun pääakku on kaputt ja kamera saattaa resetoitua asetuksiltaan. Näin voi käydä kun akkupaketin irroittaa kamerasta.

[TimbeS]

Miten muuten nuo Nikonin numerot menee? Onko "parempi" malli suurempi numero vai markkinoille tulojärjestys vai mitä?

Näyttäisi olevan D3400 malli jo "lopetettu"?

D3300, 3400 ja 3500 on käytännössä sama kamera. 3500 on uusin, mutta 3300 mallista ei puutu juuri mitään näiden uudempien ominaisuuksia, enemmänkin niin päin että ominaisuuksia on hieman karsittu uudemmissa. Netistä löytyy vertailuja, mutta kuvauksen kannalta et tule huomaamaan eroa kyseisten kameroiden välillä.

[janne.]

muistaakseni noi tonnisarjan nikonit voi käyttää 9 volttia, kameran tyypikilvessä on merkittynä kaksi eri jännitettä - toinen akulta ja toinen virtalähteeltä. esim. d800 käyttää 12 volttia tai akulta n. 8v tjsp

[Tonemap]

Akkuihin tässä tuli jo vastaus: hanki niitä riittävästi kuvauslaitteeseen ja pidä vara-akut lämpiminä (ruumiinlämpöä käyttäen) ja vaihtele tarvittaessa eli kun kamera alkaa näyttää merkkejä akun "loppumisesta". Ketjussa mainitut halvat kiinalaiset tarvikeakut ovat laadultaan niin huonoja, että vähän epäilen miten ne kestävät pakkasta kun niiden todellinen kapasiteetti on jotain ihan muuta kuin se mitä kyljessä lukee.

Varmaan korkeamman kapasiteetin ja jännitteen akut kestävät paremmin pakkasta, joten siinä mielessä "oikea" kamera voi olla paikallaan, jos pakkasessa aikoo enemmän kuvailla. Peilikameraa suositellaan sen takia, että sillä voi sommitella ja suunnitella rauhassa kamera sammutettuna ja laittaa kameran päälle vain valotuksen säätämistä ja kuvan ottamista varten. Pokkareissa ja peilittömissä takanäyttö ja sähköinen etsin nielevät toisella tavalla virtaa.

Järjestelmäkameran kanssa tilanne on sellainen, että joudut opettelemaan sen käyttämistä ja mielellään myös kuvankäsittelyä, jotta saat siitä irti sen verran, että sitä viitsii kuskata mukana. Ei ole oikeastaan kovin vaikeaa, mutta alkuun pääseminen voi olla vähän tuskaista.

Olisin jo pitkään halunnut kuvata pimeässä/yöaikaan taivaskuvia (maisemia/tähtiä), mutta pokkarilla se ei tunnu onnistuvan - ei millään tavalla. Olen katsellut edullisia (hintaluokka alle 500 eur) järjestelmäkamera paketteja (siis ne halvimmat).

Onnistuuko tuollaisella "hämärä/pimeäkuvat" mitenkään?

Olen katsellu mm. tällaista pakettia; Canon EOS 4000D DSLR kamera + 18-55 DC III objektiivi.

Hämäräkuvausta varten sun kannattaa ottaa mukaan laitteelle sopiva pikkuinen jalusta (sellainen mitä voi pitää vaikka pöydällä normaaliolosuhteissa) tai edes hernepussi. Laitat kameran siihen, säädöt kuntoon ja otat kuvan viivelaukaisulla. Pitää siis opetella tekemään myös itse säädöt kameraan, mutta sen jälkeen varsin monenlaisella laitteella saat ihan käyttökelpoista reissukuvaa. Hyvin valovoimainen objektiivi + kuvanvakautus tarjoaa myös aika paljon mahdollisuuksia käsivaralta kuvattaessa.

Toi sun mainitsema Canon 4000 on Canonin huonoin malli ja objektiivi nykymittapuulla kuraa. Siinä ei ole edes kuvanvakautusta mikä on olennainen hämärässä tässä tapauksessa. En koskisi. Ketjussa aiemmin mainittu Rajalan tarjous Nikon D3500-kamerasta on varmaan ihan hyvä, jos järkkärin haluaa. Se on pienikokoinen (käy kokeilemassa käpälään kaupassa!) ja siihen saa liitettyä monenlaista objektiivia. Riippuu vähän käyttötarpeesta, mutta jos tohon laittaa kaveriksi vaikka 35 mm f/1.8 -objektiivin, joita saa satasella käytettynä/tarjouksesta, niin yhdistelmä on snadi (615 grammaa) ja melko suorituskykyinen.

[tehodia]

Kameran koko on (lähes) aina vaelluksella valitettavasti se "niin pieni ja kevyt kuin mahdollista". Sama koskee myös kaikkia lisävarusteita.

Siten joudut luopumaan ajatuksesta myös isosta lisävirtapaketista. Siitä voisi joissain tilanteissa olla apua, mutta lämpimänähän sekin täytyisi pitää jollain keinolla. Ja kerran kylmennyttyään se vaatii paljon enemmän sitä lämpöä kuin pieni akku. Eli ongelma pysyisi ...mutta vaan isompana.

[cobbo]

Ketjussa mainittu jossain RX100 -pokkari. Sen pakkaskestävyydestä sen verran, että tarvikeakuilla jännite nyykähtää samantien, ja valmistajan omakaan ei kestä kauhean kauaa kovin paljon nollan alapuolella. Kamera ja akut ovat vain fyysisesti niin pieniä että ne jäähtyvät heti kun ne ottaa taskusta ulos. Tokihan akkuja voi pyörittää taskusta käyttöön ja takaisin session aikana, mutta on se aika ankeaa, saatika se jos jokaista satunnaista kuvaa edeltää akun paikalleen asennus. Lisäksi timelapsen tapaiset kuvasarjat eivät onnistu kun jännite putoaa. (Peilitön Fujini sitävastoin nakutti 300 kuvan sarjan -16C pakkasessa.)

RX100:n tapaisen kameran talvikäytössä (hanskat!) on vähän tympeää myös minimaalisen pienet kontrollit, ja se että kamera ei ole kosteutta kestävä. Lunta ja kosteutta kuitenkin vaelluksella pölisee joka paikassa. En tiedä kuinka helposti RX100 oikeasti ottaisi nokkiinsa lämpötilavaihteluista ja kosteudesta, mutta kosteussuojattua Fujia on paljon huolettomampi kantaa. Tosin alkuperäinen kirjoittaja taitaa hanskata nämä jutut jos on pokkaria kantanut vuosia vaelluksella...

Jos nuo rajoitteet eivät haittaa, tiedän useankin vaeltajan ja ulkoilijan hankkineen RX100-sarjan vanhempia malleja, koska niissä hinta/kuvanlaatusuhde on aika kohdallaan.

[cobbo]

tupla

[©pjm]

Nyt kun puhutaan akuista ja niiden lämmittämisestä liki ihoa tai vaikka niillä lämpögeelijutuilla joilla lämmitetään sormia ja varpaita ni onkos teille tullut mieleen mitä se aiheuttaa kameran sisuksille?!?!

Ei vai....?

Jos se runko on oikeesti liki pakkasen puolella ja taatusti on jos pitkään pakkaskelillä sitä ulkoilutetaan niin ei se hyväksi ole laittaa lämmin akku sinne rungon sisälle. Jokainen varmaan on kuullut kondenssikosteudesta, ihan sama kosteus miltä moni niiiin varjelee runkoa sisään tullessaan eikä ota runkoa repusta vuorokauteen poies. Lämmin akku kosteuttaa runkoa sisältä ja sitten kosteus jäätyy ja seuraavaa akku vaan jatkaa tapahtumasarjaa.

Maffer muistaakseni monesti tuonut esiin toisaalle sijoitettavan akkupaketin joka on johdoilla yhteydessä akkukotelon koskettimiin. Se on hyvä se!

Toinen viisas vaihtoehto on hankkia akkukahva ja vaikka tarpeen vaatiessa toiset akutkin sitä varten. Ja sellaiseen kahvaan on aika helppo virittää vaikka ne johdot myös jolloin taas ne akut voi olla vaikka perstaskussa lämpimässä.

Talvi tulossa ja kamerat vaan aina hepposempia rungoiltaan, muistakaa se kun lämmitätte niitä sisältä niillä lämpimillä akuilla....

[janne.]

ei se akku, lämmin tai ei, sinne kameran sisuksiin tuo mukanaan mitään kosteutta

[©pjm]

ei se akku, lämmin tai ei, sinne kameran sisuksiin tuo mukanaan mitään kosteutta

:D

Juu, ei tuo mut oletko koskaan kuullut ilmankosteudesta?


Liki 40v tullu autossa kuljetettua elektroniikkaa ympäri vuoden ja herkkiä mittalaitteita jotka toimivat paristoilla ja akuilla. Elämä vaan opettaa, sinuakin vielä.

[N'Kognito]

Ainakin Sonyltä löytyy myös sellaisia kameramalleja, joita voi ladata USB-väylän kautta ja osassa tuoreemmista malleista taitaa jopa onnistua, että lataamisen lisäksi kameraa voi jopa käyttää siten, että virta otetaan suoraan ulkoisesta virtalähteestä.

Toki, ulkoinen virtapankki ei sekään taida juuri enempää tykätä kylmästä kuin kamera-akutkaan kun sisällä on kuitenkin samantapaista tekniikkaa eli samantapaiset temput vehkeen pitämiseksi lämpimänä ovat tarpeen. Ja mitä tehokkaampi virtapankki on kyseessä niin sitä isompi ja painavampi mötikkä on kyseessä, joten mahdollisemman kevyttä kantamusta miettivälle voi tehdä tiukkaa löytää malli, jossa riittävästi ytyä, mutta joka painaa vähän. Ja kameran sivulle menevä USB-johto voi hieman hankaloittaa käyttöä ja avonainen liitinluukku voi altistaa kameran kosteudelle.

Tämmöisen ratkaisun positiivisiin puoliin kuuluu tietysti sekin, että mikäli kameran lataus ei syö turhan äkkiä virtapankin virtoja niin sitähän voi sitten käyttää myös puhelimen ja muun USB-virtaa kelpuuttavan elektroniikan lataamiseen.

[mvert]

Kokeilin joku aika sitten pakastimessa Canonin EOS RP kameran akun pakkaskestoa. Ei ollut kuumeessa muutakaan tekemistä ja käsissä oli uusi kamera :)

Kuvien määrän perusteella se oli pikkuakuksi ihan kohtuullinen. Tunnin pakkasessa jäähtynyt kamera otti pakasteen lämpötilassa vajaa 200 kpl 30s valotuksia. Sama akku on käsittääkseni käytössä mm. pienempikokoisissa ja edullisemmissa Canon M5 ja M6 kameroissa. Kameran takanäyttö tai sähköinen etsin ei tuossa testissä ollut käytössä, joten aivan samoihin lukemiin tuskin maastoretkellä pääsee, mutta uskoisin, että kyllä noilla kameroilla useampia kymmeniä kuvia saa otettua ennen akun hyytymistä.

[©pjm]

Jos pystysin omiin runkoihin ottamaan virtapankin avuksi niin kerran mietin jo johdon paikkaa. Virtapankki vaikka takin povitaskuun josta pitkä johto toisen hihan kautta kämmenen lähelle. Kun ei tarvis johdosta niin se 10-20 cm ulkona oleva johton osuus hanskan sisälle kiepille ja suojaan. Ei niin estäisi muuta puuhastelua silloin eikä tarttuisi oksiin jne kiinni metsässäkään.

mvert tehnyt oikean testin, noin sitä pitää!

[ttuplai]

ei se akku, lämmin tai ei, sinne kameran sisuksiin tuo mukanaan mitään kosteutta

:D

Juu, ei tuo mut oletko koskaan kuullut ilmankosteudesta?


Liki 40v tullu autossa kuljetettua elektroniikkaa ympäri vuoden ja herkkiä mittalaitteita jotka toimivat paristoilla ja akuilla. Elämä vaan opettaa, sinuakin vielä.

Mullakin meni toi lämmin akkujuttu vähän ohi. Siis sen kameran sisällä olevan ilman vesimäärä ei muutu tuon lämpimän akun myötä jos oletetaan, et se akku on kohtuu suljettu. Sisälle tuodun kameran kohdalla ongelma johtuu kameran kylmyydestä eli kylmään ilmaan vaan mahtuu vähempi vettä eli se lämpimän sisäilman ylimääräinen vesi tiivistyy jäähtyessään kylmiin pintoihin. Tarkoittaa et pakkasilmaa voi lämmittää ja taas jäähdyttää vaikka sataan kertaan ja jos missään vaiheessa ei mennä ap. lämpötilan alle niin vesimäärä pysyy ilmassa vakiona - toki suhteellinen kosteus muuttuu, mut sillä ei ole mitään merkistystä jos ollaan alle 100% (ja pakko olla jos lähdetään kylmästä liikkeelle). En väitä etteikö tässä vois olla joku mulle tuntematon koira haudattuna ja siksi mua kiinnostaa selitysmalli, joka täsmää jotenkin fysiikan kanssa.

[©pjm]

Do dii.

Jos käsissä on jääkylmä runko johon ulkona vaihdetaan lämpimiä akkuja niin rungon sisälle muodostuu väkisin kosteutta kun se lämmin akku työnnetään sisälle ja kansi suljetaan. Mikäli kannessa on kunnon tiivisteet, niinkuin paremmissa rungoissa on, lämpimän akun takia sinne tulee ilman lämmetessä hieman painetta joka poistuu ties minne rungon sisälle ja samalla myös siirtyy kosteutta mukana. Sen siirtyvän ilman määrä ja kosteus varmaan minimaalista mutta 4 akun jälkeen sitä on neljä kertaa enemmin.

Se siitä, uskokoon kuka mitä haluaa mutta käytäntö menee vaan joskus toisin.

[habannaama]

Do dii.

Jos käsissä on jääkylmä runko johon ulkona vaihdetaan lämpimiä akkuja niin rungon sisälle muodostuu väkisin kosteutta kun se lämmin akku työnnetään sisälle ja kansi suljetaan. Mikäli kannessa on kunnon tiivisteet, niinkuin paremmissa rungoissa on, lämpimän akun takia sinne tulee ilman lämmetessä hieman painetta joka poistuu ties minne rungon sisälle ja samalla myös siirtyy kosteutta mukana. Sen siirtyvän ilman määrä ja kosteus varmaan minimaalista mutta 4 akun jälkeen sitä on neljä kertaa enemmin.

Se siitä, uskokoon kuka mitä haluaa mutta käytäntö menee vaan joskus toisin.

En tiedä kuinka kuuma sen akun pitäisi olla, mutta kun itse kuvannut säännöllisesti vuodesta 83 asti ja niitä akkuja tullut vaihdeltua pakkaskeleillä kylmään runkoon, niin enpä kyllä ole moiseen törmännyt kertaakaan ainakaan omalla kohdallani, en yhdessäkään rungossa ja välillä sitä pakkasta ollut melko paljonkin ja ulkoilmoissa samoilua pidemmätkin pätkät.

Tuli muuten oltua eilen useamman tunnin ulkosalla Fujin kanssa jossa paikalla akkukahva kahdella akulla.
Kokeilin suurpiirteisesti näppituntumalla kuvata niin että takatöllö päällä jolloin luonnollisesti virrankulutus lisääntyy kuin jos moista ei käyttäisi ja vaikkei pakkasta ollut kuin muutama hassu aste, oli kyllä melko karua katseltavaa Fujin akkukesto pakkaskelillä.

Siinä kohtaa jos tarve lähteä samoilemaan tosissaan kovemmilla pakkasilla kauemmas niin joko jokin virtapankkiviritys akkukahvaan (Fujissa suora ulostulo latausmahdollisuuden kera kahvassa) tai useampi akku messiin, mutta totuus lienee että ;
a. vuokrarunko mallia dslr
b. kauppaan ja omaksi vara-rungoksi käytetty dslr
c. Fujin akkukesto pakkaskeleillä sysipasga jos sitä roikottaa kokoajan kaulassa

[tehodia]

Do dii.

Jos käsissä on jääkylmä runko johon ulkona vaihdetaan lämpimiä akkuja niin rungon sisälle muodostuu väkisin kosteutta kun se lämmin akku työnnetään sisälle ja kansi suljetaan. Mikäli kannessa on kunnon tiivisteet, niinkuin paremmissa rungoissa on, lämpimän akun takia sinne tulee ilman lämmetessä hieman painetta joka poistuu ties minne rungon sisälle ja samalla myös siirtyy kosteutta mukana. Sen siirtyvän ilman määrä ja kosteus varmaan minimaalista mutta 4 akun jälkeen sitä on neljä kertaa enemmin.

Se siitä, uskokoon kuka mitä haluaa mutta käytäntö menee vaan joskus toisin.

Kun tuolla aiemmin kerroit, että olet kuljettanut elektroniikkalaitteita autolla, niin onko siis käynyt niin, että lämmin laite on saanut kylmän auton ikkunat huurtumaan sisäpuolelta? Onko sinulta joskus kylmä kamera rikkoutunut huoneenlämpoisen akun takia?

Jokaisessa akunvaihdossahan se mahdollinen paine vapautuu sieltä runkon sisältä (avatessa akkukansi poksahtaa paineesta auki?). Ja mitä pidempään se kamera on kylmässä, sitä enemmän se jäähtyy, ja siten paine myös laskee. Kun se lämmin akku jäähtyy kameran sisällä, se laskee samalla painetta lähemmäs sitä, mitä se oli akkua laitettaessa.

[ttuplai]

Do dii.

Jos käsissä on jääkylmä runko johon ulkona vaihdetaan lämpimiä akkuja niin rungon sisälle muodostuu väkisin kosteutta kun se lämmin akku työnnetään sisälle ja kansi suljetaan. Mikäli kannessa on kunnon tiivisteet, niinkuin paremmissa rungoissa on, lämpimän akun takia sinne tulee ilman lämmetessä hieman painetta joka poistuu ties minne rungon sisälle ja samalla myös siirtyy kosteutta mukana. Sen siirtyvän ilman määrä ja kosteus varmaan minimaalista mutta 4 akun jälkeen sitä on neljä kertaa enemmin.

Se siitä, uskokoon kuka mitä haluaa mutta käytäntö menee vaan joskus toisin.

Eli siis fysikaalinen selitys on se, et paine muuttuu kameran sisällä. Kosteus ei siis muodostu mistään vaan kyse on ilmassa olevasta vedestä ja sen määrä ei tässä voi lisääntyä ja hakusessa on siis se prosessi mikä johtais tilanteeseen jossa 100% ilmankosteus saavutetaan. Tohon paineen muutokseen en oikein osaa ottaa kantaa - tuntuu vähän kaukaa haetulta. Käytännössä ton akun pitäs lämmittää toi ilma ja itseasiassa se sitois enempi vettä (suhteellinen kosteus laskee) - tosin takaisin jäähtyessään samainen vesi palaa pintoihin, mut uutta vettä ei tule mistään. Toki jos ihosta jää tohon akun pinnalle vettä joka siirtyy tonne sisälle, niin joo. Jos verrataan yleisempään tilanteeseen jossa kylmästä siirretään runko koti lämpimään ja vesi siis tempastaan ympäröivästä ilmasta niin onko toi lämpimän akun tapauksessa vesimäärä edes samalla hehtaarilla? En siis vielä vakuuttunut, mikä ei tarkoita etteikö joissakin tilanteissa asiaa pidä miettiä, mut sen veden alkuperä on tässä vielä vähän hämärän peitossa.

Suurin opetus käytännöstä on se, et käytännössä opitut selitykset ovat liki poikkeuksetta väärät. Toki käytännössä Ra-Jumalan purjehtiminen läpi taivaankannen kuulostaa ihan uskottavalta, mutta tolle valoilmiölle on myös toinenkin selitys.