Monitorin kalibrointi vehkeen lainaus/vuokra?

[HelloMan]

Kävin matin vihjeestä katsomassa www.colorvision.ch/english ja soiellä on myynnissä kaksi spyderia.

Spyder 159,00 (with photocal)
Spyder Pro 259,00 (with OptiCAL)

Veroton hinta. Päälle Saksa VAT 16%

Eikö noilla ole muuta eroa kuin mukana tuleva softa? Onko järkeä ostaa kalliimpaa versiota??

Laite on ilmeisesti sama kummassakin.

Laite on sama kummassakin.

Optical on monipuolisempi ja mahdollistaa arvojem säätämisen käsin.

[Autiokari]

Liittyisiköhän tämä jotenkin siihen, että ihmiset näkevät eri asioita (ja tulkitsevat näkemäänsä) eri tavoilla?

Eri henkilöiden psykofysikaalisessa havaitsemisessa (perception) on eroja mutta tämä ei mielestäni johdu siitä vaan yksinomaan siitä että AdobeGammassa säätö-patchit eivät ole ollenkaan parhaat mahdolliset, tämän voi korjata käyttämällä parempaa gamma targettia vaikkapa desktopin taustakuvana.

Kaikki gamma targetit perustuvat siihen että verrataan visuaalisesti kahta väri- tai harmaa-aluetta keskenään ja kysymyksenä on: Näyttävätkö samalta? Tuohon astimukseen ("ei ole eroa") ei esim tunne-elämä, stressi, juopumus, muistot, yms jne, tms vaikuta pätkääkään.

Gamma patchit sisältävät kaksi erilaista värialuetta, toinen niistä tuotetaan nk jatkuvasävyalueena (siis koko alue on täynnä jotakin tiettyä RGB arvoa) ja toinen tuotetaan ditheröimällä kahta RGB arvoa. Tuon ditheröinnin takia gamma targettia tulee katsoa niin etäältä että näköaisti ei erota ditheröintimenetelmää, yleensä viiva"rasteri", jolloin siis nuo kaksi eri RGB arvoa sekoittuvat (summautuvat) toisiinsa.

Tämä summautuminen siis tapahtuu jo ennen kuin ko ärsyke iskeytyy retinaan eli siihen ei tarkastelijan näköaisti tai muu aivotoiminta vaikuta mitenkään.

Tuo ditherin summautuminen on siis puhtaasti lineaarista. Kun ditherin RGB arvot on valittu sopivasti niin saadaan aikaan gamma targetti joka tuottaa ärsykkeen jolle näköaisti on ilmiömäisen herkkä ja siis tarkka, esim tähän tapaan kun kysessä on natiivi PC:


(avaja nyt AdobeGamma ja kokeile miten gammasäätö vaikuttaa)

Ainoa ongelma gamma targettien kanssa on se että mustapiste pitää olla ensin oikein säädetty, tämä ongelma on sama myös kaikilla rupukalibraattoreilla, ne kun vaativat että käyttäjä asettaa mustapisteen kohdalleen silmämääräisesti (usein virheellisen apukuvan avulla) koska niiden mittausalue ei alkuunkaan riitä mustapisteen mittaamiseen.

Timo Autiokari

[barcoder]

Nyt sanon heti alkuun, että minulla ei ole minkäänlaista tieteellistä taustaa tähän asiaan... mutta tuo kahden eri tavalla tuotetun värialueen vertaaminen ja kysymys "Näyttääkö samalta?" jäi vähän askarruttamaan.

Työskentelen päivittäin painotuotteiden kanssa ja olen usein törmännyt erilaisten vertailujen tekemiseen. Yksi vastaava esimerkki tällaisesta vertailusta on se, että jokin painotuote, esim. esite on painettu kertaalleen ja sitten siitä otetaan uusintapainos toisessa painossa. Toisinaan eteen on tullut tilanne, jossa omasta mielestäni esim. sivun pohjavärinä oleva väri on ollut näissä kahdessa painatuksessa hieman erilainen sävyltään. Sitten kun olen kysynyt muilta mielipidettä niin yllättäen mielipiteet ovatkin jakautuneet. Toiset ovat olleet sitä mieltä, että väri on täsmälleen sama kummassakin painatuksessa, toiset ovat nähneet siinä pientä eroa. Ja kumpaakin versiota on tarkasteltu vierekkäin.

Tämän perusteella voisin kuvitella, että myös ruudulla olevia patcheja vertaillessa jonkun mielstä kaksi vierekkäistä patchia on samanväriset kun joku toinen saattaa nähdä niissä jotain eroa. Onko siinä sitten kyseessä jonkinlainen "lievä värisokeus" vai mikä... siitä en todellakaan osaa sanoa.

[Autiokari]

Tämän perusteella voisin kuvitella, että myös ruudulla olevia patcheja vertaillessa jonkun mielstä kaksi vierekkäistä patchia on samanväriset kun joku toinen saattaa nähdä niissä jotain eroa. Onko siinä sitten kyseessä jonkinlainen "lievä värisokeus" vai mikä... siitä en todellakaan osaa sanoa.

Tervehdys Petteri,

ruudulla esitettävää gamma patchia jonka molemmat osiot ovat siinä samalla kerralla esillä ei *mitenkään* voi verrata eri painokerroilla tuotettuihin tulosteisiin.

Kun gamma on kohdallaan niin ruudulla esitetyt gamma patchin kummatkin osiot tuottavat silmään fysikaalisesti *täsmälleen* saman ärsykkeen. Se on luminanssiltaan täsmälleen sama ja myös kromaattisesti täysin sama (eli saturaatio ja sävy ovat täysin samat).

Kummatkin gamma patchin osiot loistavat täsmälleen samojen fosforeiden avulla ja pinta-ala keskiarvot (kun pathia tarkastellaan oikealta etäisyydeltä) ovat täsmälleen samat. Eli jos esim otat spektrit niistä (sellaisella laitteella joka mahdollistaa ditherin summautumisen) niin ne ovat täsmälleen samat.

Täysin värisokeakin kykenee gamma targetin (oli kyseessä värejä hyödyntävä tai pelkkä harmaa targetti) avulla saavuttamaan aivan saman tarkkuuden kuin normaalinäön omaava, kyse ei ole kahden osion välisen värisävyn eron havaitsemisesta vaan kahden saman sävyisen osion *intensiteettien* eron havaitsemisesta. Värisokea havaitsee kirkauerot yhtä hyvin jos ei paremminkin kuin normaalinäön omaava.

Timo Autiokari

[juhako]

Toiseksi paras tilanne olisi, jos samalta paikkakunnalta löytyisi samanhenkisten joukko. Kustannuksia voisi tällöin aika kivasti jakaa.

Tämä on itseasiassa hyvä idea. Jos vaikka olisi, sanotaan 10 kaveria jakamassa toi summa, niin tollasen Eye-One Displayn voisi ostaa porukalla, ja sitten sitä voisi lainailla aina tarpeen tullen.

Itse olen Porista, mahtaisiko täällä olla halukasta porukkaa tuollaiseen?

Moro,

Itse asustelen Ulvilassa, joten jos saadaan tarpeeksi porukkaa mukaan, niin minulle sopii.

[OskuK]

Työskentelen päivittäin painotuotteiden kanssa ja olen usein törmännyt erilaisten vertailujen tekemiseen. Yksi vastaava esimerkki tällaisesta vertailusta on se, että jokin painotuote, esim. esite on painettu kertaalleen ja sitten siitä otetaan uusintapainos toisessa painossa. Toisinaan eteen on tullut tilanne, jossa omasta mielestäni esim. sivun pohjavärinä oleva väri on ollut näissä kahdessa painatuksessa hieman erilainen sävyltään. Sitten kun olen kysynyt muilta mielipidettä niin yllättäen mielipiteet ovatkin jakautuneet. Toiset ovat olleet sitä mieltä, että väri on täsmälleen sama kummassakin painatuksessa, toiset ovat nähneet siinä pientä eroa. Ja kumpaakin versiota on tarkasteltu vierekkäin.

Ihmisen silmä on huono arvioimaan mutta hyvä vertaamaan. Kyllä tuon tapainen keskustelu on ollut usein itsellänikin, painoalan ihmisenä ollut. Onko tapauksesi vertailu tapahtunut siis samalla pöydällä ja eri ihmiset ovat tuoneet julki käsityksensä? Tässä vaikuttaa absoluuttisen näkemisen lisäksi kokemus, arvomaailma yms. seikat. Totuushan on että kahta eri painatusta ei edes saa samannäköiseksi ja jos painon ihmiset sanovat että ne ovat saman väriset, he voivat tarkoittaa että niin samannäköiset kuin mahdollista yleensä on: ei kukaan halua naulata itseään seinään mahdottoman edessä ;-) Jos kahta vaikkapa PMS 286 sinistä pantoneviuhkaa tarkastelee vierekäin, ovat ne eri väriset, ja jos vaikkapa liikkuu näiden näytteiden kanssa muutaman eri loisteputken alla saattaa huomata miten omat mielipiteet väreistä vaihtavat paikkaa: välillä toinen punertaa enemmän ja välillä toinen, eikä tuossakaan kyse ole kuitenkaan mistään mystisestä ;-) Paljon suuremmat vaihtelut tulevat toki sävyihin painetun värin kuivuessa: märkää arkkia ja kuivaa näytettä vertaamalla ollaan myös kevytsuossa: tähän auttaa mittari ja ylösmerkityt edellisen painatuksen densiteettiarvot. Siis auttavat, eivät ole jumalan sana. Mittarithan, kuten painon densitometrit, ovat kirjapainoissa todellakin vain apuvälineitä, arvointi tapahtuu aina silmin vertaamalla.

[Lukka]

Moi Timo!

Enpä ota kantaa itse aiheeseen, vaan kyselisin tuosta viimeisimmästäsi (yllä olevasta) -monitorinsäätökartasta.

Kerrot sivuillasi, että: "Tämä kaavio on optimaalinen systeemeille joita pääasiassa käytetään Web-julkaisutoimintaan."

Onko nyt niin, että tuo aiempi monitorin kalibrointikarttasi, (jota myös suosittelit pitää ruudulla taustakuvana eikä sivuiltasi enää löydy) -olisi parempi muuhun kuin web-julkaisukäyttöön, kuten vaikka kuvien online-tulostusta silmälläpitäen, vai korvaako tämä uusi karttasi edellisen -lisänä tämä web-julkaisunäkökohta?

Olenkohan ymmärtänyt jotain väärin!

-Lukka-

[Autiokari]

Onko nyt niin, että tuo aiempi monitorin kalibrointikarttasi, (jota myös suosittelit pitää ruudulla taustakuvana eikä sivuiltasi enää löydy) -olisi parempi muuhun kuin web-julkaisukäyttöön, kuten vaikka kuvien online-tulostusta silmälläpitäen, vai korvaako tämä uusi karttasi edellisen -lisänä tämä web-julkaisunäkökohta?

Tervehdys, tuo yllä oleva kartta on gamma tila 2.5:lle ja vain parempi (paljon parempi) kuin aiempi gamma tila 2.5:n kartta.

Monitorin säätäminen gamma 2.5:een on paras vaihtoehto *kun* käytössä on värihallittu kuvankäsittelyohjelma jossa voidaan valita haluttu työtila ICC profiilia käyttäen. Näin siksi että (1) gamma 2.5 on CRT monitorin natiivi toistokäyrä, joten myös ne Windows PC:t joita ei ole gamma säädetty ovat about siinä (ja näitähän on valtaosa kaikista maailman PC:stä) ja siitä sitten seuraa esim se että Web näyttää suurin piirtein samalta kalibroidulla ja ei kalibroidulla näytöllä sekä (2) turhaa kvantisoitumista ei tapahdu näyttöpolulla.

Kun käytössä ei-värihallittu editointiohjelma ja halutaan silti toimia lineaaritilassa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin säätää itse monitoripolku lineaariseksi, silloin siis on käytettävä gamma 1.0 karttaa.

Timo Autiokari

[Lukka]

Moi!

Jeps.. tuo muu kertomasi onkin melko tuttua. Tuon oikeastaan halusin kuulla ja tietää, että uudesta kartasta ei ole siis ainakaan mitään "haittaa", vaan päinvastoin on entistä parempi!

Pientä tarkennusta olisin vielä kaivannut tuon kartan keskiosion viilailuun..
Äärimmäisen vasemman puolen harmaaosion vasen-oikeapuoliskoiden valojakauman saan mielestäni erittäin hyvin balanssiin Adobe Gamman harmaa-sliderillä, mutta tuohon rgb-osioon jää aivan hienoista värisävyä, eli keskimmäisen pystypalkin vasen reuna on hienoisen vihertävä ja oikea reuna hienoisen purppura tai violetti.(?!)
Ymmärsinkö, että Adobe Gamman väri-slidereillä nuo olisi viilatavissa -eikö nuo säätimet juuri aiheuta ei-toivottua kvantittumista.. Vai olisiko sittenkin näytön omat säätimet parasta ottaa käyttöön?

Kiitos taas selvityksestä. :)

-Lukka-

[Autiokari]

tuohon rgb-osioon jää aivan hienoista värisävyä, eli keskimmäisen pystypalkin vasen reuna on hienoisen vihertävä ja oikea reuna hienoisen purppura tai violetti.(?!)

tuo vivahde pystyrajaviivoissa aiheutuu monitorista. Kyseessä on CRT monitorin slew time ja stabilization time (tai ring-time) parametrit, mitä heikkolatuisempi monitori sen suurempi vivahde.

Kun kuvassa on jokin pystyraja niin monitorin signaalivahvistimen pitää muuttaa intensitettitaso erittäin nopeasti, kahden vaakasuunnassa piirretyn pixelin välillä, ja jos se ei siihen täysin kykene niin rajaan syntyy tuollainen häivähdys.

Vaakarajaviivat ovat CRT monitorille helpompia koska pystysuunnassa se seuraava pixeli tulee vastaan vasta hyvin pitkän ajan kuluttua. Voit tutkia tätä niin että avaja yllä oleva kartta Photoshopiin ja Assignaa siihen nativePC profiili jotta se näkyy Photoshopissa oikein. Sitten käännä kartta 90 astetta kumpaan tahansa suuntaan... tarjolla on varsin hämmästyttävä ilmiö (ei kuitenkaan kannata siltä istumalta rynnätä kauppaa uutta monitoria hankkimaan sillä kaikki CRT monitorit omaavat tämän virheen jossain määrin).

Noihin rajoihin siis ei tule kiinniittää huomiota (vaan ko patchin alueisiin). Jos tutkit karttaa oikealta etäisyydeltä niin rajojen vaikutus on hyvin pieni. Tuota ilmiötä voi hieman heikentää kartan viilauksella, olet oikeassa että aiemmassa kartassa niin olikin tehty mutta se samalla heikentää kartan tuottamaa gamma-vastetta joten en ole sitä sisällyttänyt näihin uusiin karttoihin.

Timo Autiokari

[karipulkka]

Näin siksi että (1) gamma 2.5 on CRT monitorin natiivi toistokäyrä

Välillä tuntuu, että rupusakki (siis me raukat, jotka olemme harhautuneet lcd:n ostamaan; joukko kasvaa kiihtyvällä vauhdilla) unohtuu ohjeista täysin. Olisiko mahdollista antaa yhtä selkeät ohjeet myös lcd:n omistajille vai onko heidän käytännössä turvauduttava noihin sensoripohjaisiin ratkaisuihin kuten välillä annetaan ymmärtää. Vai soveltuuko crt:n ohjeet sellaisenaan lcd:lle, ymmärtääkseni ei. TIA!

[mikko]

AdobeGamma riittää enemmän kuin mainiosti kotikäyttöön kun se riittää monelle ammattilaisellekin.

Eli suosittelet tällä kalibrointia?
Toivottavasti tästä tulisi pikseliin juttu.

Halvat rupukalibraattorit aiheuttavat vain harmia

Tarkoitatko colorvisionin spyder vehkeitä? Turha edes miettiä hankintaa?

Tässä olisi erinomainen aihe puoluettomalle tutkimukselle, panna rupukalibraattorit, AdobeGamma ja Spectrolino samalle viivalle, helppo testi totetuttaa ja tulokset olisivat varsin kuvaavia.

Erittäin hyvä idea!! Millaiset luulisit luulisit olevan?



www.aim-dtp.net/aim/evaluation/ifi/index.htm pitääkö tämä tehdä jos käytän adobengamma ohjelmaa.

www.leuku.fi/set6_opastus/s6_suomi_htm/Ohjeet_set.htm entä tämä, onko tämä hyvä ohje?

Näitä alkaa olemaan niin paljon että ilmeisesti monitorini on kohta aivan muuta kuin pitäisi.

[Lukka]

tuohon rgb-osioon jää aivan hienoista värisävyä, eli keskimmäisen pystypalkin vasen reuna on hienoisen vihertävä ja oikea reuna hienoisen purppura tai violetti.(?!)

tuo vivahde pystyrajaviivoissa aiheutuu monitorista. Kyseessä on CRT monitorin slew time ja stabilization time (tai ring-time) parametrit, mitä heikkolatuisempi monitori sen suurempi vivahde.

Kun kuvassa on jokin pystyraja niin monitorin signaalivahvistimen pitää muuttaa intensitettitaso erittäin nopeasti, kahden vaakasuunnassa piirretyn pixelin välillä, ja jos se ei siihen täysin kykene niin rajaan syntyy tuollainen häivähdys.

Vaakarajaviivat ovat CRT monitorille helpompia koska pystysuunnassa se seuraava pixeli tulee vastaan vasta hyvin pitkän ajan kuluttua. Voit tutkia tätä niin että avaja yllä oleva kartta Photoshopiin ja Assignaa siihen nativePC profiili jotta se näkyy Photoshopissa oikein. Sitten käännä kartta 90 astetta kumpaan tahansa suuntaan... tarjolla on varsin hämmästyttävä ilmiö (ei kuitenkaan kannata siltä istumalta rynnätä kauppaa uutta monitoria hankkimaan sillä kaikki CRT monitorit omaavat tämän virheen jossain määrin).

Noihin rajoihin siis ei tule kiinniittää huomiota (vaan ko patchin alueisiin). Jos tutkit karttaa oikealta etäisyydeltä niin rajojen vaikutus on hyvin pieni. Tuota ilmiötä voi hieman heikentää kartan viilauksella, olet oikeassa että aiemmassa kartassa niin olikin tehty mutta se samalla heikentää kartan tuottamaa gamma-vastetta joten en ole sitä sisällyttänyt näihin uusiin karttoihin.

Timo Autiokari

Otan ja tutkailen tuota kuvaa paremmalla ajalla ja suurella mielenkiinnolla .
Sen sijaan aivan pakko kysyä tällaista ihan basic-juttua -liittyen tuohon mustapisteen säätöön. Eli:
Kun teen Photoshopilla esim. 500x500 kokoisen RGB=0 imagen, jonka sitten näppäinkomennoilla Tab+F+F saan täyttämään ruudun -saan imagen reunoille n. pikselin tai pari leveän sinisen kehyksen, joka ikävästi hohtaa pilkkopimeässä huoneessa häiriten skannatun ja skannaamattoman alueen vertailua!

Mikähän "kahva" mulla on mahdollisesti jäänyt päälle, kun en jostain syystä löydä tai oivalla millä tuon kehyksen saa pois?
Mielestäni mulla ei aiemmin ole tuollaista kehystä tullut..*hmphh*..

Kiitos Timo tähän astisista taasen..

-Lukka-

[barcoder]

Eli suosittelet tällä kalibrointia?
Toivottavasti tästä tulisi pikseliin juttu.

Arvaapa mitä juttua olen just laittamassa taittoon? Eli seuraavassa pikselissä on juttu monitorin kalibroinnista ja yhtenä tapana on Adobe Gamma. Tosin emme mene aiheeseen ihan niin syvälle kuin Autiokari, mutta perustason ohjepaketti ohjelman käytöstä on luvassa.

[mikko]

Eli seuraavassa pikselissä on juttu monitorin kalibroinnista ja yhtenä tapana on Adobe Gamma.

Tosi hieno homma! Kiitos ja syvä kumarrus.

Vielä kun Timppa kertoisi mulle onko mitään hyötyä ostaa tuo rupu spyderi?

[Autiokari]

>karipulkka, LCD:

AdobeGamma ei sovellu LCD, TFT yms näytöille, vain CRT:lle.

Mutta minun mielestäni LCD, TFT yms ei sovellu kuvankäsittelyyn, ihan oikeasti ei sovellu. Etenkin ne jotka noita littunäyttöjä myyvät ovat kylläkin eri mieltä. Ammattilaista joka editoi littunäytöllä saa etsiä tosissaan.

Niitä voi yrittää profiloida korkealaatuisella laitteistolla mutta en todellakaan suosittele. Hyvä CRT monitori + ilmainen AdobeGamma on *paljon* parempi ratkaisu.

>mikko:
mittalaitteen tulee olla äärimmäisen hyvä jos sillä aiotaan päihittää AdobeGammalla tehty kalibraatio & profilointi. Näin vaan on, mittarilla pitäisi ensinnäkin olla vähintään huima (2*1038366):1 dynamiikka jotta mustapiste voidaan säätää edes kohtuudella 1/(1/255)^2.5=1038366. Monitorin valmistajat speksaavat mikä fosforisetti on käytössä, tämä tieto annetaan AdobeGammalle numeerisena, jos se kuitenkin mitataan niin virhettä tulee sinäkin rankasti, jo +/-1% virhe kromaattisissa arvoissa on erittäin paha. Ja hyvät mittalaitteet ovat enemmän tai vähemmän 3000 erkin paremmalla puolella ynnä saman verran saa pulittaa hyvästä ohjelmasta joka profiilin sitten mittausarvoista luo.

Olen varma että AdobeGamma päihittää CRT:n kalibroinnissa & profiloinnissa kaikki rupukalibraattorit menne tullen ja jos se häviää tuollaiselle yli 6000erkin systeemille niin ero on hyvin pieni. Tämä sillä kokemuksella joka on kertynyt kun olen tutkinut monia a.o. profiileja ja avustanut siirtymään (takaisin) AdobeGammaan.

Toki Leukun sivu on OK. Mutta minun mielestäni ruutu todellakin kannattaa säätää gamma 2.50:aan eikä 2.2een.

Minulla on AdobeGamman säädöistä sivu http://www.aim-dtp.net/aim/photoshop/v6/adobe_gamma.htm se on kylläkin kuivakka kun siinä ei ole yhtään kuvaa.

>Lukka:
Sinulla lienee Extras päällä. Paina esim Ctrl+h.

Timo Autiokari

[nite]

ilmainen AdobeGamma

Äh. no en nyt ihan ilmaiseksi tuota sanoisi, pitää kumminkin photari (elements myös) ostaa, ja se ei ole ilmainen :) Vai saako tuon AG:n jostain ihan oikeasti laillisesti downloadata ilmaiseksi? Ja joku sanoi, ettei esmes CS:n mukana enää tuota tule...?

Noista "rupukalibraattoreista" sen verran, että minä ainakin erittäin mielelläni mieluummin kalibroisin laitteella, koska silmämääräisesti hankkii aina tulla jotain väriä liikaa, sitä on tässä nyt uuuuseasti testattu :)

[barcoder]

Asenna Photoshopin ilmainen 30 pv trial niin saat Adobe Gamman mukana, muistaakseni Gamma jatkaa toimitaansa vaikka Photarin trialperiodi päättyisikin. Tosin en ole varma mikä on tilanne CS:n kanssa, saako siitä edes trialia ja jos saa niin onko siinä gamma mukana?

Minulla itselläni on ihan sama fiilis silmänvaraisesti tehdystä kalibroinnista, tosin vika voi aivan mainiosti kyllä olla miehessäkin... olisi mielenkiintoista järjestää joskus testisessio, jossa erilaisia kokemuksia aiheesta omaavat henkilöt pistettäisiin kalibroimaan vierekkäisiä ruutuja ensiksi Adobe Gammalla (vaikka tällä parannetulla menetelmällä, jota Autiokari suosittelee) ja perään kahden hintaluokan sensorilla, kalliilla ja halvalla.

Jokaisen kalibroinnin jälkeen ruudulle voisi ajaa kuvan, joka on sekä painettu, että teetetty valottamalla paperikuvaksi. Sitten ruutuvedostuksen avulla tarkastella miten hyvin ruutuesiintymä vastaa paperille tuotettua jälkeä kullakin kalibrointimenetelmällä.

Lähdetkö Timo mukaan jos järjestän jostain paikan missä on sopivissa olosuhteissa esim. 4-5 konetta samassa huoneessa?
Ja onko vapaaehtoisia "koekaniineiksi"?

Koko tapahtumasta ja testin tuloksista voisi sitten tehdä yhteenvetoartikkelin Pikseliin.

[mikko]

Muakin tuo gamman säästö on vaikeaa ja juuri tuo adobe gamassa se ensimmäinen säätö. Missä säädetään neliöitä niin että keskellä oleva pieni juuri erottuu. Ja sitten säädetään brightesia.

Tarkoittaako se että erottuu silmiä siristellen 1m päästä vai miten sitä katsotaan?

[Autiokari]

Tervehdys,

minä osallistun erittäin mielelläni ja suurella innostuksella kalibrointitestiin! Ehdottaisin siihen lisättäväksi seuraavaan tapaisen osion:

Kalibroidaan näytöt eri menetelmällä, Photoshop:n avulla kussakin tapauksessa esitetään tunnetussa väriavaruudessa olevat samat tunnetut väripatchit sekä harmaaskaala ja mitataan ne SpectroScanilla. Tässä riittää esim 17 harmaapatchia sisältäen WP ja BP sekä kolmella luminanssitasolla R, G, B, C, M ja Y patchit.

Mitä tästä sitten saadaan aikaan. On tunnetut väripatchit tunnetussa väriavaruudessa jotka siis voidaan muuntaa XYZ tilaan. Spectroscan mittaa samoin XYZ arvot ja mitä tarkemmin monitori on calibroitu & profiloitu sen tarkemmin nuo vastaavat toisiaan. Samalla tavoin harmaapatchien avulla voidaan tutkia toistokäyrän ja värilämpötilan virheitä. R,G,B patchien mittaustuloksista voidaan tarkastella kuinka hyvin fosforien kromaattisuus on profiloitu. Myös luoduista profiileista saa varsin hyödyllistä lisätietoa arviointia varten. Tämä testiosio siis poistaisi perceptual -aspektit ynnä monet muut virhetekijät. SpectroScan tietty postuu tästä testistä mutta varsin mielenkiitoisia halpisprofilereiden (mukaan luettuna AdobeGamma) eroja tullaan näkemään.

Yhtenä testikuvana voisi ehkä käyttää IT8 targettia, se on varsin armoton työkalu visuaalisen arviointiin.

Tuosta ilmaisesta AdobeGammasta, se tulee Elements 2.0:n ja (tuli)Photoshop 7:n evaluointiversioissa, testasin tämän joskus viime vuona. En ole itse kokeillut toimiiko evaluointijakson jälkeen mutta monet ovat niin kertoneet.

Timo Autiokari