Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Kyselivät Starkista pari viikkoa sitten jouluista kuvituskuvaa meiltäKuvatoimisto Cartinasta nyt juuri ilmestyneen kataloogin kanteen. Päätyivät yhteen lumimaisemaa, missä taustalla Glimsin talomuseo. Olennaista oli talvinen maisema, ja elementtinä jonkin sortin talo taustalla. Juuri sillä hetkellä ei vahingossakaan tullut mieleen, että tässä voisi vahingossakaan olla mitään väärää.

En silloin tietenkään muistanut sitä, miten jotkut tutut ovat joskus puhuneet siitä, että museovirastoilla ja myös kaupunginmuseoilla on aika omistushaluinen suhtautuminen omaa aihepiiriä liippaaviin kuviin. Ja se oma käsitys mikä itselläni on asiasta muodostunut, on ollut enemmän sen suuntainen, että he (museointsanssit) ovat haluneet antaa ymmärtää heillä olevan enemmän oikeuksia rajoittaa kuvaamista, ja oikeuksia suojelukohdetta tavalla tai toisella esittäviin kuviin, kuin mitä heillä teknisesti kuitenkaan on niitä oikeuksia - ettei niiden osalta tarttis olla kovin huolestunut. Olen joskus pohtinut asiaa, ja yrittänyt ottaa asiasta selvää, saamatta asiasta keneltäkään mitään selvää vastausta.

Espoon Bembölessa olevan Glimsin tapauksessa en muista mistään kuvauskielloista. Olen itse ollut siellä pari kertaa käymässä, ja kummallakin kerralla talo ei ollut auki. Olen ottanut muutamia kuvia talomuseon pihapiirissäkin. Sen tiedän, että joku on puhunut yleisesti että esim. Seurasaaressa ei saisi kuvata. Siis missä ei saa kuvata? Seurasaaren talomuseoissa, aidatuilla alueilla, taloissa sisällä, vai ei ylipäätään, edes sillalla? Se mikä ei ole kiellettyä on yleensä sallittua. Ja joskus annetaan perusteettomasti ymmärtää, että jotkut oikeasti sallitutkin asia olisi kiellettyjä. Tällaista siis myös valokuvaamiseenkin liittyen.

Viime kesänä olin Seuraasaaressakin tilauksesta tekemässä juttua ja kuvaamassa. Silloinkin kysyin lipunmyyjältä, että mikä tämä lupasysteemi täällä on kuvaamisen suhteen? Silloin ainakin minulle sanottiin, että pihalla saa kuvata vapaasti, mutta jos haluaa sisältä taloista kuvia, niin pitää käydä toimistosta hakemassa lupa. Ymmärrä toki, että menettely olisi hieman toinen, siis raskaampi, ja kalliimpi, jos museosta sisältä haluaisi ottaa kuvan johonkin mainokseen. Olen ymmärtänyt, että kuvausrajoitukset liittyy siis niitä alueita mihin ei pääse kuin maksua vastaan. Ettei nämä museoiden kuvausrajoitukset olisi jossain määrin perusteettomia.

Noh. Tänään sunnuntaina 4.12 illalla klo 20.48 (!) sain kirjeen Espoon kaupungin museotoimenjohtajalta, jossa hän kysyy että kummalle hän lähettää laskun Kuvatoimistolle vai Starkille. Alueella valokuvaaminen ja kuvien käyttäminen on kuulemma luvanvaraista ja maksullista. Espoon kaupungilla on kuulemma vahvistetut hinnastot tällaista varten. Kaupunginmuseolle tämä on kuulemma tärkeä varainhankintakeino. Hinnoista en tiedä. Hmm. Paitsi, että kuva on otettu alueen ulkopuolelta, siis pyörätieltä, mikä ei liene museoaluetta.

Starkki on nyt levinnyt kait aika moniin koteihin, joten kataloogi ja kuva lienee aika monien kuvaajienkin pöydällä, vaikka itse en sitä ole nähnyt. Kuis toimia? Juristiin en vielä ole ollut yhteydessä. En tiedä tarviiko edes. Toimitusehdoissamme on mainittu "kuvien käytön laillisuudesta vastaa kuvan tilaaja", mikä lienee yleinen käytäntö.

Ainakin itse ymmärrän tämä periaatteellisena ja tärkeänä asiana selvittää. Museoiden pihapiireistä otettuja kuvia kun näkee jonkin verran kuvituksena, jonkin verran ihan matkailukohdemainoksissakin. Sinänsähän tuollaisen kuvan käyttäminen voi aika monilla herättää sellaiset ajatukset, että "mukava olisi käydä meidän kotiseutumuseossa", tai "..Glimsissä", jos vaikka sattuvat tunnistamaan paikan. Periaatteessahan itse kuvakin jo tekee paikkaa ja kotiseutumuseota, jos ei tunnetuksi, niin ainakin houkuttavaksi ja kiinnostavaksi. Kuinkakohan moni tämänkin kuvan myötä päättää ottaa kotiseutumuseostaan selvyyttä. Ei tämä kuitenkaan ollut missään ilmoituksessa, ei tällä kertaa matkailuesitteessä, vaan ilmaisjakelu-kataloogin kannen joulutunnelmaiskuvituksena. Jos olisivat päätyneet aika samanoloiseen lumisadekuvaa, missä anoppila olisi ollut taustalla, niin eipähän olis saatu tällaistakaan murhetta pohdittavaksi. Höh. Pitääkö museoita alkaa kiertämään kaukaa, ja jättää kaikki museokuvat pois listoilta?

Onko ehdotuksia jatkomenettelyksi? Odottavat tietoa laskutusosoitteesta. Varmaan ensimmäisenä ilmoitan Starkkiin, että pahimmassa tapauksessa tällainen yhteydenotto saattaa olla tulossa. Oma suhtautuminen tällaiseen yhteydenottoon pidättyväisen hillitty. Hyvin pienellä selailulla löysin vastaavia muita kuvia Glimsin talomuseosta myös usean muun suomalaisen kuvatoimiston tarjonnasta. Pitääpi heti aamulla soittaa muutamille kollegoille. Entä miten yksittäiset ammatinharjoittajat (freekuvaajat), saati pientä myyntiä harrastavat vakavat "amtöörit" toimii, jos hänen s-postilaatikkoon kolahtaa myöhään sunnuntai-iltana tämänkaltaisia laskutusosoitetta perääviä tiedusteluja? Haluaisin vähän lisäinfoa, ennen kuin teen yhtään mitään.

Kun vaimo aikoinaan ekan kerran kuuli että tällainen kuva on menossa Starkin kanteen, siis sen jälkeen kun asia oli jo sovittu, niin vaimo kysyi että mitä ihmettä Starkilla on tekemistä Glimsin kanssa? Hmm.. Oliko vaimo kysymyksellään ehkä oikeilla jäljillä? Onko kokemuksia vastaavasta, ennakkotapausta tms...?

Jos sinä olet kuvannut julkiselta paikalta jossa taustalla näkyy rakennus niin silloin et ole velvollinen maksamaan mitään koska julkisella paikalla kuvattua kuvaa mainonnassa säätelee vain se ettet riko yksityiselämän suojaa ja kotirauhaa eli jos henkilöitä kuvassa niin niiltä pitää pyyttää lupa käyttää mainokseen ja kenenkään kotia jossa asutaan (museoissa ei taideta yleisesti asua) niin, että asukkaan elintavoista ja asukasta voida tunnistaa. Tekstisi perusteella saa käsityksen ettet ole kuvannut sisällä museossa jolloin et ole myöskään ollut alueella jossa on alueen omistaja rajoittanut siellä tapahtuvaa toimintaa. Rakennukset eivät nauti yksityiselämän suojaa mutta ihmiset nauttivat. Mikäli olet kuvannut julkisella paikalla niin ettet loukkaa kenenkään yksityiselämän suojaa niin laskutusosoitteeksi laitat laskun lähettäjän sillä rakennusten julkisivut eivät meillä suomessa nauti yksityiselämän suojaa. Kun katsoin finlexistä ennakkopäätöksiä niin siellä ei ollut mielestäni yhtään tapausta jossa voisi edes rinnastaa museorakennuksen käyttämistä mainonnassa sääteleviä lakeja.

Nuo property releaset on kyllä hieman itse kuvausta rasittavia/rajoittavia, saattaa olla että todellakin lupa tuohon kuvaan pitää olla rakennuksen omistajalta. Itse olen juuri alkamassa myymään kuvia, tai siis laittaa niitä stokkiin, ja eniten päänvaivaa tuottaa juuri property releaset. Kaikki kuvassa näkyvä ja tunnistettava/omistettavissa oleva asia/esine kun tarvii kirjallisen luvan, eli saa olla todella tarkkana mitä kuvaa. Yllätyksenä itselleni tuli mm. koira kuvissa ja kaikissa lemmikki kuvissa pitää olla kirjallinen lupa eläimen omistajalta, kuten myös lehmien omistajalta, eli jossain pellon laidalla kuvaat lehmää niin pitää etsiä isäntä käsiin ja ottaa nimi paperiin ;) nice... Ja jos kuvissa on tunnistettavia ihmisiä, niin sanomattakin selvää että kirjallinen lupa pitää olla jos kuvan meinaa mihinkään maailmanluokan stokkiin laittaa...

Eri asia sitten mitä laki sanoo mutta pääsääntösesti stokki paikolla on lakeja tiukemmat säännöt, siis juuri kunnon stokki lafkoilla kuten Getty Imagesilla...

Näytti olevan Espoon sivuilla oikein hinnasto kuvaamiselle.

Kuvaukset kaupunginmuseossa (sis. alv 22 %):
-kuvaukset ulkoalueilla, alin veloitus 110,00 €
-kuvaukset sisätiloissa, alin veloitus 230,00 €

Korvaukset mahdollisesta vartioinnista ym. laskutetaan erikseen.

Tutkimus- tai muuhun vastaavaan käyttöön sekä yksityiset harrastajakuvaukset ovat maksuttomia.

Yksityiseen käyttöön saa sentään kuvata ilmaiseksi...

ttv kirjoitti: Eri asia sitten mitä laki sanoo mutta pääsääntösesti stokki paikolla on lakeja tiukemmat säännöt, siis juuri kunnon stokki lafkoilla kuten Getty Imagesilla...

En tiedä mitä stokkipaikat ovat mutta kuvatoimistot pyrkivät ymmärrettävästi pesemään sopimuksin kätensä kaikista vastuista.

OskuK kirjoitti:En tiedä mitä stokkipaikat ovat mutta kuvatoimistot pyrkivät ymmärrettävästi pesemään sopimuksin kätensä kaikista vastuista.

Toi kohta käsien pesemisesta vastuukysymyksessä on varsin yleinen, koska viime kädessä se miten se kuvaa mahdollisesti loukkaa jonkun yksityishenkilön oikeuksia riippuu siitä miten ja missä yhteydessä kuvaa käytetään, ja on viime kädessä asiakkaasta kiinni. Turhan suin päin ottaa vastuuta siitä mitä joku muu voisi olla tekemässä. Silloin kun esim. joku loukkaava juttu julkaistaan, niin päävastuu on kuitenkin päätoimittajalla ja kait kustantajalla.

Yksi linja aika monilla toimistoilla on, että kuvaajalla pitää olla kaikkiin malli yms. oikeudet niihin kuviin, niiltä henkilöiltä jotka kuvissa esiintyy. Ihan sille linjalle emme ole Cartinassa lähteeneet. Ainakin meiltä kuvat menee pääosin journalistiseen käyttöön. Siltä osin käytännöt lienee pääosin varsin selkeitä.

Asia kiinnostaa minua noin periaatemielessä, koska jos kuvausoikeuksia rajoitetaan voimakkaasti, tai muuten hankaloitetaan, niin se voi aika paljonkin yksipuolistaa kuvatarjontaa.

Jos tällainen asia on kerta museolle "tärkeä varainhankintakeino", kuten viestissä kerrottiin, niin se kait tarkoittaa sitä että huomattava määrä kuvaajia / kuvatoimistoja on tähän asti kiltisti kaivellut kuvetta...

Löytyy toi kataloogi netistä jo jo pdf:nä. En vain saanut jostain syystä saanut tätä linkkiä url-komennoilla toimimaan.

http://www.starkki.fi/binary.asp?page=3 ... NRO_13.pdf

ttv kirjoitti:...Yllätyksenä itselleni tuli mm. koira kuvissa ja kaikissa lemmikki kuvissa pitää olla kirjallinen lupa eläimen omistajalta, kuten myös lehmien omistajalta, eli jossain pellon laidalla kuvaat lehmää niin pitää etsiä isäntä käsiin ja ottaa nimi paperiin ;)...

Onkos tästä jossakin "virallisessa" paikassa tarkempaa tietoa? Olen nimittäin ollut siinä käsityksessä, että eläimillä ei ole tekijänoikeutta eli saisin esim. kissanäyttelyssä kuvata ja julkaista kissoja esittäviä kuvia ilman minkäänlaista lupaa kissan omistajalta.

Katsoin sen starkin kuvan ja jos museovirasto aikoo tuosta saada jotain fyrkkaa kuvaajalta lakiteitse niin heikoilla on sillä tuo rakennus ei ole sellainen "teos" josta joutuisi maksaa rojalteja jos se päätyy kuvaan edes mainoksessa.

henkka k kirjoitti: Noh. Tänään sunnuntaina 4.12 illalla klo 20.48 (!) sain kirjeen Espoon kaupungin museotoimenjohtajalta, jossa hän kysyy että kummalle hän lähettää laskun Kuvatoimistolle vai Starkille. Alueella valokuvaaminen ja kuvien käyttäminen on kuulemma luvanvaraista ja maksullista. Espoon kaupungilla on kuulemma vahvistetut hinnastot tällaista varten. Kaupunginmuseolle tämä on kuulemma tärkeä varainhankintakeino. Hinnoista en tiedä. Hmm. Paitsi, että kuva on otettu alueen ulkopuolelta, siis pyörätieltä, mikä ei liene museoaluetta.

Minä ehdottaisin, että teet äkkiä oman hinnastosi. Pane siihen yksi kohta, jossa on laskutusperusteena valokuvausalan neuvonta- ja vastaavat palvelut, toisessa kohdassa lakineuvojen kysyminen asianajajalta.

Sitten voisit kohteliaasti kysyä Espoolta, minkä lain perusteella he haluavat tehdä valokuvaamisesta luvanvaraista. Kerro sitten, että tarvittaessa tarkista ko lain kohdan joltakin asianajajalta. Kyseisestä palvelusta voit sitten laskuttaa Espoota omassa hinnastossasi olevalla summalla.

Normaalissa toiminnassa laskutus perustuu jonkinlaiseen sopimukseen. Kaupassa saa tavaraa ja maksaa siitä ja samalla syntyy sanaton sopimus omistusoikeuden siirrosta. Vastaavasti voit ostaa palveluja ja vastaavia asioita sekä aineettomia oikeuksia. Espoo voi myydä sinulle palveluja tai sitten heillä on oikeus veloittaa tiettyjä viranomaistoiminnoista perittäviä maksuja. Ko maksut perustuvat lakiin tai asetukseen. Minun mielestäni muita sinua velvoittavia maksuja ei oikein voisi olla. Siis maksu joko perustuu lakiin (tms), esim verot ja joku ajoneuvon käyttömaksu tai vaihtoehtoisesti sopimukseen "ostamisesta". Jos valokuvaat paikalla, jossa valokuvaaminen ei ole kiellettyä, siitä ei voi periä maksua. Jos rakennusten kuvien kaupallinen käyttö olisi kiellettyä, miten ihmeessä yhtään kaupungilla otettua kuvaa voisi olla mainoksessa? Henkilökuvien käyttö mainonnassa ilman eri korvausta on kyseenalaista silloin, jos kyseessä on tilanne, jossa yksittäinen henkilö voitaisiin yhdistää tuotteeseen. Silloinhan voisi kuvassa olla henkilö, joka haluaisi vaikka boikotoida ko tuotetta ja tuntisi tulleensa loukatuksi jouduttuaan "sopimattomaan" yhteyteen.

Jos olet ollut alueella, johon ei ole sisäänpääsymaksua, minusta ei Espoolla voi olla mitään perustetta laskutukselle. Sisäänpääsymaksunkin maksettuasi tuo laskutus edellyttäisi, että sinä olet ollut tietoinen tuosta "hinnastosta" ja hyväksynyt sen noudattamisen lipun saannin ehtona. Silloin siinä olisi voinyt syntyä "sopimus". Tuo lasku lähentelee jo niitä laskuja, joita jotkut nettifirmat lähettelevät mainoksina yrityksille. Niissähän tarjotaan firman nimelle paikkaa jossain nettiluettelossa ja se tarjous on esitetty laskun muodossa. Laittomanahan ne sitäkin toimintaa pitävät jossain oikeusasteessa.

Tuo ehdottamani oman hinnastosi käyttö perustuu siihen, että jos "tarjoat" Espoolle lakiteknistä palvelua ja Espoo vastaa sinulle, on kanssasi syntynyt sopimus, jonka perusteella voit Espoota laskuttaa. Tarjoamasi palveluhan on ihan järkevä, tarkistat heidän puolestaan, onko heidän laskullaan laillista perustetta. Summan pitää tietysti olla "kohtuullinen" työhön nähden, esim 100-200 euroa työtunnilta.

Aika mielenkiintoinen juttu. Sen tiedän että esimerkiksi seurasaaressa kuvaaminen kaupalliseen käyttöön on kiellettyä. Mutta tuntuu siltä että riippuu aina ihmisestä keneltä kysyy. Aikanaan yritin saada esimerkiksi museovirastolta listaa kohteista (parikin kertaa) joissa ei heidän mielestään saa kuvata. Ei tullut mitään palautetta. Mielenkiinnolla odotan jos meille www.kuvakori.com jossakin vaiheessa tulee vastaavanlaisia korvauspyyntöjä. Onko niin että ollaan mielellään laskuttamassa kun kuvassa näkyy heidän (museovirasto) rakennus, mutta mitään ohjeita ei ammattikuvaajille anneta. Jos meillä tulee vastaava eteen niin siinä tapauksessa menen oikeuteen asti katsomaan missä mennään. Ei luulisi olevan iso vaiva museoviraston antaa listaa "suojatuista" kohteista + samalla hinnasto kuvaamiselle.

Vielä sen verran että sen ymmärtää maalaisjärjelläkin että jos museovirasto on vuokrannut helsingin kaupungilta seurasaaren ja kuskannut sinne ties mistä asti vanhoja aittoja yms. Tottakai silloin on oikeus kieltää kuvaaminen kaupalliseen käyttöön kyseisellä alueella. Mutta Henkan tapaus on tosi mielenkiintoinen, kerro sitten miten käy. Mutta minä en maksaisi misään tapauksessa. Jo suomalainen oikeuskäytännän mukaan he eivät voi mitään isoja korvauksia pyytää. Meiltä on vajaan 3 vuoden aikana varastettu 3 eri kertaa kuvia suoraan saitilta. (tapauksia jotka on jäänyt kiinni). Paras oli Metla, kylmän rauhallisesti ottivat kuvan ja yrittivät vaikka miten luistaa korvauksesta. Asia on edelleen avoin, juristimme mukaan ei ole mahdollisuutta saada kuin kuvan hinta (siis se hinta millä se on myynnissä kaupassamme). Ellen tahallisuutta voi osoittaa selkeästi, tässä tapauksessa ei voi, koska aina vastaaja voi sanoa että vahongossa kuvat sekosi yms. Oikeudenkäyntikulut he joutuvat jokatapauksessa maksamaan (tuhansia euroja). Mutta eivät olleet valmiita maksamaan kohtuullista 1680 euron korvausta.

Kasvitieteellisessä puutarhassakin otettujen kuvien kaupalliseen hyödyntämiseen pitää olla lupa (joka maksaa). Kyse on siis Kaisaniemen puiston vieressä sijaitsevasta puutarhasta.
http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/

Webbisivuille ei tästä itse otettujen (ja vielä ulkona) kuvien käytöstä ei ole mainintaa, mutta itse puutarhassa ulkona olevassa ilmoitustaulussa näin selvästi lukee. Tekstistä saa sellaisen käsityksen, että museo haluaa jokaisesta ulkonakin otetusta kaupalliseen käyttöön menevästä kuvasta maksun.

Tällainen rahastus ei perustu lakiin. Sama koskee museoidenkin rahastusyrityksiä.

henkka k kirjoitti:Löytyy toi kataloogi netistä jo jo pdf:nä. En vain saanut jostain syystä saanut tätä linkkiä url-komennoilla toimimaan.

http://www.starkki.fi/binary.asp?page=3 ... NRO_13.pdf

-Mielenkiintoinen juttu seurattavaksi.
-Offtopiccia senverran, että kyllä oli rehellisesti maailmanhistorian ensimmäinen kerta, kun minä huomasin moisessa mainoslehtisessä kuvituskuvan kuvaajan nimen!! - ainakaan noin huomattavasti esiintuotuna!
- että kyllä on tarkkaa väkeä muuallakin ehtoja sorvaamassa, kuin espoossa :)

Eikös rakennuksellekin voi hakea julkissuojaa ?
Onkohan tuolle rakennukselle haettu ja millä perusteella yleensä sellainen myönnetään.

Jotenkin taas yksipuolista tämä kuvaajien oikeustaju..

Kaikki mikä on julkisella paikalla pitää olla vapaasti kopioitavissa ja sillä pitää saada tehdä rahaa.

Pätkääkään ei uhrata ajatusta sille että tuollainen työläästi ylläpidetty rakennus + miljöö on moneenkin mainoskuvaan täysin ylivertaista 'raakamateriaalia'.

Rakennus ja sen ympäristö ei todellakaan ole tyhjästä syntynyt, vaan siihen on vaadittu ja vaaditaan edelleen luultavasti paljonkin enemmän työtä kuin siihen että päräyttää autolla paikalle auringonlaskun aikaan ja näppää kivan kuvan kovalla rahalla myytäväksi. En minä tiedä onko se oikein ja lakien + asetusten mukaista että museovirasto haluaa korvauksen kaupalliseen käyttöön menevästä kuvamateriaalista, mutta sitä on tottavieköön helppo ymmärtää. Ja helppo on ymmärtää sitäkin että ei kaupalliseen käyttöön saa toki kuvata.

Jos kaikki julkisella paikalla oleva 'materiaali' pitää olla vapaasti kuvattavissa niin onko sen julkisempaa paikkaa olemassakaan kuin internet? Siltikin, kuvaajat jotka laittavat gallerioitaan nettiin miljoonien ihmisten nähtäville ovat täysin hermoraunioina jos joku tuosta julkisesta näyttelystä johon ei ole peritty pääsymaksua ottaa kuvan ja käyttää sitä pelkästään yksityistarkoituksessa. Varmaan revittäisiin tukkakin päästä jos puhuttaisiin sen 'lainatun' kuvan kaupallisesta hyödyntämisestä ilman että itse kuvaaja saa siitä senttiäkään.

Miten tuo museoviraston tapaus eroaa ylläkuvatusta?

Mikä tekee kuvaajan julkisesta bittijonosta pyhän, mutta fyysisestä rakennuksesta (joka tässä tapauksessa on täysin rinnastettavissa mihin tahansa taideteokseen) arvottoman tekijänoikeuksien kannalta?

Miksi oikeuksia on vain kuvaajalla, mutta harvemmin kohteella?

Teksti on tarkoituksella yliampuvaa, jotta edes vähän saataisiin pakkaa sekaisin ja luutuneita ajatuksia uudelleenarvioitavaksi.

Nipsu kirjoitti: Kaikki mikä on julkisella paikalla pitää olla vapaasti kopioitavissa ja sillä pitää saada tehdä rahaa.

Kopioiminen ja kuvaaminen eivät välttämättä ole sama asia. Ei kai tuossa alkuperäisessäkään tapauksessa kopioitu sitä rakennusta?

Rahan tekemisen tavoissa ja perusteissa on eroja. On laillisia ja laittomia, eettisesti parempia ja huonompia, nopeampia ja hitaampia, nautinnollisia ja tuskallisia (siis työläitä??).

Rahantekoa en puolusta. Minä en oikein pidä tästä globaalista yltiökapitalismista. Minusta asioilla voi olla muukin arvo kuin rahallinen arvo. Kun mennään liian pitkälle talousasioissa, kohta tuottamattomat ihmiset (kuten minä) työnnetään yhteiskunnan ulkopuolelle.

Sen sijaan puolustan oikeutta valokuvaamiseen, aina ja kaikkialla. Samoin puolustan ihmisen oikeutta ilmaista mielipiteensä, niin sanoilla kuin erilaisilla taidemuodoillakin. Jos joku saa rahaa siitä, että kirjoittaa mielipiteitään lehteen, se on minusta maksajan ja kirjoittajan välinen asia. Kirjoittajalla on joka tapauksessa oikeus sanoa se asia, julkaistiin se lehdessä tai ei.

Suomessa sanavapaus on kirjattu perustuslakiin. Sen tulkinnat ulottavat sananvapauden myös muuhun tapaan ilmaista itseään, esimerkiksi juuri valokuvilla. Valokuvaamisen rajoittaminen on siksi erittäin vakava asia. Tuota oikeutta voitaisiin nakertaa vähitellen lisäämällä valokuvaamisen rajoituksia. Suomessa ei oikein hyväksytä sanallisen sananvapaudenkaan rajoittamista. Sehän tarkoittaisi esim lehtien kohdalla ennakkosensuuria. Periaatteena on, että jokainen vastaa itse sanomisistaan. Toisia ei saa loukata eikä vahingoittaa sanoilla. Jokaisen tulee siinä mielessä etukäteen miettiä, mitä sanoo ja kenelle. Samaten valokuvaamisessa: ennenkuin kuvan julkaisee, pitää miettiä, voisiko joku kokea tulleensa loukatuksi tai vahingoitetuksi sillä kuvalla. Jos minun kuvaani käytettäisiin luvatta postimyyntiluettelossa, kokisin tulleeni pahasti loukatuksi. Sen sijaan en ymmärrä, miten museota voi "loukata" valokuvalla. Sopimusta korvauksesta tuossa museon tapauksessa ei liene syntynyt etukäteen, kunnianloukkaukseen on vaikea vedota, miksi siis sitä kuvaa ei saisi julkaista mainostarkoituksessa tehdyssä painotuotteessa?

Täsmälleen näin.

Mihin rajan vetää.

Sehän on selvä että yksityisellä ihmisellä on oikeus rakennuksiinsa yms.

Kuten aikaisemmin kirjoitin niin varsinkin museoviraston kanta on, että emme anna listaa rakennuksistamme tai kohteistamme joissa ei heidän mielestään saa kuvata.

Siis jos kuvaaja (joka kuvaa puoliammattimaisesti kuvatoimistoihin) haluaa toimia oikein ja pyytää museovirastolta listaa heidän kohteistaan jossa saa kuvat vapaasti ja taas heidän mielestään ei, niin sitä ei anneta?

Toisinsanoen luulen että heilläkään ei ole mitään käytäntöä vaan virkamiehet säätää ja päättää tapauskohtaisesti "laskutetaanko" kuvaaja vai ei.

Museovirastolla ei ole mitään sen kummempaa oikeutta laskuttaa hallitsemiensa rakennusten kuvauksista kuin se oikeus, minkä Suomen laki suo. Ja laistahan ei löydy kohtaa, joka oikeuttaisi tällaisten laskujen lähettelyyn. Ihan yhtä hyvin Neste voisi laskuttaa torninsa kuvaamisesta jne.

On hyvä, että tällaiset hämärät käytännöt nostetaan esiin. Tässä olisi hyvän lehtijutun paikka. Tai sitten vaikkapa kantelu tms. eduskunnan oikeusasiamiehelle. Museovirasto mielletään jotenkin viranomaiseksi, siksi tällainen käytös on museoviraston puolelta vieläkin kummallisempaa.

teze kirjoitti:..Sehän on selvä että yksityisellä ihmisellä on oikeus rakennuksiinsa yms..

Minusta tuo väite ei pidä alkuunkaan paikkaansa, vaan on itsestään selvää, ettei sen enempää museovirastolla kuin yksityisellä ihmiselläkään ole oikeutta rajata kuvaamiselta mitään omaa julkisesta paikasta näkyvää rakennusta (patsaat tms. on eri asia).

Vain siten yksityiselle voi syntyä tuo rajaus, että kuvaaja joutuu menemään yksityiselle suljetulle alueelle kotirauhan piiriin tai kuvaaminen mahdollisesti kohdistuu paikalla oleviin tai sinne mahdollisesti ilmestyviin ihmisiin. Kodin ikkunat jättäisin kuvaamatta, koska se hipoo rajaa "salakatselusta".

Eli jos on varmaa, ettei jossakin rakennuksessa ole ihmisiä, jotka yllättäen voivat kuvaan joutua, niin ottaa ihan vapaasti vaan julkiselta paikalta kuvia, näkymät ovat kaikkien omaisuutta, ei rakennuksen omistajan.