Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Kuinka herkkiä eläimet ovat sulkimen äänelle esim haaskalla?
Onko eroja nisäkkäät vs linnut? Mietintä ajankohtainen koska kalustomuutoksia on tulossa ja vaihto peilittömäänkin on mahdollinen. Ehkä..

Caol-Ila kirjoitti: ↑Huhti 07, 2021 21 : 42 Kuinka herkkiä eläimet ovat sulkimen äänelle esim haaskalla?
Onko eroja nisäkkäät vs linnut? Mietintä ajankohtainen koska kalustomuutoksia on tulossa ja vaihto peilittömäänkin on mahdollinen. Ehkä..

Kamerassa on kaksi erillistä laukaisuun liittyvää ääntä.
Toinen on laukaisuääni, joka koostuu peilikamerassa peilin noston ja laskun äänistä sekä suljinäänistä.
Toinen on objektiivin himmennyksestä kuuluva ääni. Tätä ei kuulu täydellä aukolla kuvatessa ja objektiivikohtaiset erot ovat suuria.
LIsäksi objektiivista kuuluu tarkennusääni, jossa myös on suurta mallikohtaista vaihtelua.
Monet vanhat objektiivit ovat niin äänekkäitä, että se päräys ajaa vaikkapa hanhiparven lentoon pellolta.

Eläimet kuulevat erittäin hyvin ja esim hyönteiset karkaavat monesti jo siitä äänestä, joka syntyy objektiivin himmennyksestä käyttöaukolle, kun ollaan riittävän lähellä kohdetta. Toisaalta eläimet myös tottuvat nopeasti ääniin, jotka eivät johda vaaratilanteeseen, joten kameran raksutus haaskalla ei välttämättä pelota kuin arimpia yksilöitä, mutta lopputuloksena kuvauskohde usein tuijottaa suoraan kameraan, kohti kuvaajaa ja ääntä.

Tuo tarkennuksen osuus onkin tiedossa. Väittävät että jotkut eläimet kuulevat ainakin joidenkin ultraäänitarkenteistenkin objektiivien äänen.
Tuo peilin osuus omaan korvaan se kovin ääni on. Hiljaisessa luonnossa kuulostaa lähinnä saluunan ovelta.
Lähinnä ajan takaa tilannetta jossa kuvataan pelkän naamioinnin suojasta haaskalla lintuja ja/tai pienempiä petonisäkkäitä 20-30m päästä.

Elektroninen suljin.

talonherra kirjoitti: ↑Huhti 08, 2021 16 : 05 Elektroninen suljin.

Kyllä. Ns. hiljainen kuvaus (elektroninen suljin) . Ja objektiivin ultraäänimoottorin äänen voi eliminoida manuaalitarkennuksella.

Eli LiveView käyttöön ja manuaalilla jos säikkyvät automaattitarkennusta. Lähinnä korppeja ja tuurilla maakotkaa olisi ainakin tarjolla aluksi ja tässä vaiheessa suojana pressuista ja naamioverkosta kyhätty koju noin 20m haaskasta.

Enemmän ne liikettä pelästyy haaskalla. Omilla haaskakojuilla pyrin liikkumaan ainoastaan pimeän aikaan, sillä esim korpit ovat oppivaisia eivätkä helposti tule alas jos näkevät jonkun menevän kojuun tai pois sieltä,

varjo57 kirjoitti: ↑Huhti 23, 2021 17 : 10... Omilla haaskakojuilla pyrin liikkumaan ainoastaan pimeän aikaan, sillä esim korpit ovat oppivaisia eivätkä helposti tule alas jos näkevät jonkun menevän kojuun tai pois sieltä,

Korppi on viisas lintu, mutta niitäkin on moneen lähtöön > https://tinyurl.com/53nj3um8 ;)

Pienikin liike ja rasahtavat äänet saavat lähes kaikki elukat pakosalle, hyönteisiä myöten. Arimmille ja oppivimmille lajeille ei aina riitä edes se, että menee kojuun vain öisin ja mukana oleva saattaja poistuu paikalta.

Jos kauan tyhjänä olleen kojun kuvausaukkoon ilmestyy objektiivi, ne ymmärtävät että siellä on ihminen. Kojusta poistuessaan, eräs H.Hautala ripusti aukkoon mustavalkoiseksi maalatun säilykepurkin, jonka tarkoitus oli totuttaa elukat Canon-telen vv-suojaan.

Pentaksin ruuviräikkäobjektiivit ovat aivan kamalia karkoittimia. Ylämaannaudatkin lähtee karkuun kun kerran sellaisella tarkentaa.

Maffer kirjoitti: ↑Kesä 15, 2021 18 : 24 Pentaksin ruuviräikkäobjektiivit ovat aivan kamalia karkoittimia. Ylämaannaudatkin lähtee karkuun kun kerran sellaisella tarkentaa.

Canon T70 filminsiirtoääni taas herättää kuolleetkin eläimet. Etenkin, jos patterit on vähän jo lopuillaan... ;)

elmar kirjoitti: ↑Kesä 14, 2021 13 : 50 Korppi on viisas lintu, mutta niitäkin on moneen lähtöön > https://tinyurl.com/53nj3um8 ;)

Jossain Saksassahan nuo on täysin kesyjä kotimaisiin lajitovereihin verrattuina. Mikä lie siinä muutenkin, kun Suomenlahden ylityksen jälkeen hanhet, kurjet ja monet muut tulee niin säikyiksi? Virossa jo kävelevät pihalla syömässä ötököitä, Suomessa karkaavat, kun avaat auton oven samassa kymppiruudussa.

T71 kirjoitti: ↑Kesä 28, 2021 11 : 02 Mikä lie siinä muutenkin, kun Suomenlahden ylityksen jälkeen hanhet, kurjet ja monet muut tulee niin säikyiksi? Virossa jo kävelevät pihalla syömässä ötököitä, Suomessa karkaavat, kun avaat auton oven samassa kymppiruudussa.

Etelä-Suomessa linnut ovat samalla tavalla tottuneita ihmisiin kuin muualla ruuhka-Euroopassa. Koska metsästys on näillä alueilla kielletty, linnut oppivat että ihmishahmo ei aina tarkoitakaan hengenlähtöä. No, kun menen landelle mökille, samat lajit lähtee paniikissa karkuun jo 200 metristä, joka lienee juuri se aseen kantomatka. En viitsi edes kaivaa kameraa laukusta mökillä ollessa, koska ne luulee sitä haulikoksi.

Hyvä esimerkki on kanahaukka. Stadissa niille on runsaasti helppoa safkaa (rottia, kaneja, puluja yms.) ja niitä näkeekin nykyään joka toisessa puistossa. Kun kaupunki-gentti saa saaliin ja alkaa ruokailla, se ei juuri välitä ihmisistä ja parhaimmillaan sen viereen voi vain kävellä. Samaa voi kokeilla pöndellä, hyvä jos pääsee 200 metriä lähemmäs. Kanahaukka lienee ehkä Suomen vainotuin laji, koska maaseudulla sen saaliit ovat samoja metsäkanoja mitä metsästäjätkin lahtaavat. Kyllähän siinä luotisateessa araksi tulee ja kun wanhat pesämetsätkin hakataan tukeiksi, parempi lähteä siis Helsinkiin.

Korppi on myös alunperin syrjäisten erämaiden lintu, mutta sekin on hiffannut että stadissa pääsee helpommalla. Ympäri Helsinkiä on pesinyt jo useana vuonna korppeja, joiden käytös on kaikkea muuta kuin "erämaamainen". Sama homma korpisoilla pesivän laulujoutsenen kanssa, 5-10 vuotta sitten niitä ei nähnyt kuin ylimuuttavina auroina, nyt ne viihtyy mainiosti stadin rannoilla ja niityillä. Koska alkuperäiset elinympäristöt on ihmisen toimesta jo lähes hävitetty, fiksuimmat lajit osaavat sopeutua helpon ruoan ja turvallisuuden takia myös kaupunkiympäristöön.

En tiedä onko asiaa tutkittu, mutta mun teoria on että lintujen arkuus johtuu nimenomaan vainosta ja metsästyksestä. Muutama vuosi sitten eräs tutkijaryhmä tunkeutui Papua-Uusi-Guinean syrjäisimpiin viidakoihin, joissa ei oltu ennen käyty. He löysivät monia tieteelle tuntemattomia pikkulintulajeja, jotka eivät olleet koskaan nähneet ihmisiä. Lähtivätkö linnut kirkuen karkuun kun ihminen tulee ja tappaa ne? Ei, vaan ne tulivat tutkimaan löytyisikö uuden oudon apinan hiuksista, taskuista ja repuista jotain syötävää. Uteliaisuus uutta kohtaan on lintujen alkuperäistä ja luonnollista käyttäytymistä, siksi ne ovat niin menestynyt ja laajalle levinnyt eläinlaji. Ihmistä pakeneminen on kirjaimellisesti paukutettu niiden dna:han vasta myöhemmin.

Veikkaan elmarin pohdinoissa olevan vinha perä. Mökillä kaikki linnut tuntuu väistävän kaukaa kaikki ihmisen näköiset. Maalla käydessä on esimerkiksi turha yrittää kyyhkyjen lähelle kameran kanssa. Täällä kaupungissa taas sepelkyyhky otti ja teki pesän keittiön ikkunan vieressä olevaan tuijaan. Siinä sitten katseltiin parin kuukauden ajan lasin molemmin puolin toistemme touhuja ja edes pihatouhut eivät vaikuttaneet niitä pahemmin häiritsevän.

Se on vaan erikoista, että kun kyse on muuttavista linnuista monin osin, niin ne kotimaahan palaavat yksilöt on erityisen arkoja.
Korppien osalta ero Saksaan on todella huomattava ja en ole selvillä miten laji tottuu ihmisiin pitkällä aikavälillä, mutta kaipa yksilökohtaiset erot astuu esiin pärjäämisen muodossa, jos osaa käydä snagarilla hakemassa lihiksen sunnuntaiaamuna, kun muut etsii lähiöstä etanoita tai landelta raatoa. Saksassa tuo onkin ihan eri laji käytöksen osalta.
Mutta samaa mieltä lopputulemasta, että ei täällä maalla asuvana viitsi paljon lähteä elukoita kuvaamaan, kun jo oravan kesyttäminen on välillä ylivoimaisen vaikeaa. Ne tosin on persoja oluelle ja kännissä ovat varomattomia ja helppoja kuvata, mutta en itse lähtisi kokeilemaan samaa metodia vaikkapa karhuun...

T71 kirjoitti: ↑Kesä 28, 2021 14 : 57 Se on vaan erikoista, että kun kyse on muuttavista linnuista monin osin, niin ne kotimaahan palaavat yksilöt on erityisen arkoja.
Korppien osalta ero Saksaan on todella huomattava ja en ole selvillä miten laji tottuu ihmisiin pitkällä aikavälillä, mutta kaipa yksilökohtaiset erot astuu esiin pärjäämisen muodossa, jos osaa käydä snagarilla hakemassa lihiksen sunnuntaiaamuna, kun muut etsii lähiöstä etanoita tai landelta raatoa. Saksassa tuo onkin ihan eri laji käytöksen osalta.

Voivatko muuttolinnut muuttaa pysyvämmin? Esim. ihmisarka saksalainen korppi pohjoismaiseen korpeen tai rohkeampi suomalainen korppi saksalaisen suurkaupungin herkkuja notkuvien roskisten äärelle?

T71 kirjoitti: ↑Kesä 28, 2021 14 : 57 Se on vaan erikoista, että kun kyse on muuttavista linnuista monin osin, niin ne kotimaahan palaavat yksilöt on erityisen arkoja.

Luulen että syy piilee muuton riskeissä ja siitä aiheutuvassa stressissä. Suuri osa linnuista kuolee muuttomatkoilla erilaisista syistä. Pikkulinnut ovat mitättömästä lihasmassasta huolimatta haluttua herkkua monissa etelänmaissa ja taivaalla liiteleviä petolintuja ammutaan huvikseen kuin skeet-kiekkoja. Jossain oli kuva, missä jonkin Välimeren rannalla sijaitsevan kylän ladon seinään oli naulattu satoja Afrikasta pohjoiseen muuttavia petolintuja ns. "opetukseksi". Harmi etten ottanut kuvaa talteen.

Monesti näkee miten meren yli tulevat muuttolinnut ovat väsyneitä nälästä ja tuhansien kilometrien lentämisestä. Ei niitä kiinnosta silloin mikään muu kuin rauhassa syöminen ja lepo. Kun siihen tulee "luontokuvaaja" sohimaan kameransa kanssa, ne yksinkertaisesti vaihtavat paikkaa. Arkuus ehkä tarkoittaa sitä. Kun ne ovat levänneet, ravinneet itsensä ja rauhoittuneet, ihmistäkin siedetään paremmin.

hkoskenv kirjoitti: ↑Kesä 28, 2021 16 : 09 Voivatko muuttolinnut muuttaa pysyvämmin? Esim. ihmisarka saksalainen korppi pohjoismaiseen korpeen tai rohkeampi suomalainen korppi saksalaisen suurkaupungin herkkuja notkuvien roskisten äärelle?

Muutossa on kyse selviytymisestä ja kilpailusta parhaista pesimäpaikoista. Korppi ei muuta, mutta jos se kokee että jälkeläisillä on parhaat saumat pärjätä jäteastoiden ääressä, se pesii mieluummin siellä kuin korvessa järsimässä rutikuivaa käpyä. New Yorkissa esim. muuttohaukat pesivät pilvenpiirtäjien katoilla ja hankkivat rotta-ateriansa lähipuistoista. Evoluutio etenee, fiksuimmat eläimet kehittyvät ja selviytyvät.

Myös ilmastonmuutos on silleen jänskä juttu, että jotkin kotimaiset lajit jättävät jo muuton väliin ja sinnittelevät talven pesimäseuduillaan. Esimerkiksi punarinta on kesällä hyönteisyöjä, mutta moni vaihtaa tapansa talveksi ja alkaa siemensyöjäksi. Ihmisen ylläpitämiä talviruokintoja on arveltu osasyyksi tälle käyttäytymiselle. Ruokintojen avulla se selviää talven yli, jolloin se on heti keväällä valmiiksi parhailla pesimäpaikoilla.

Edit. No huh, Sveitsi pudotti rankkareilla maailmanmestari Ranskan.🇨🇭

hkoskenv kirjoitti: ↑Kesä 28, 2021 16 : 09

T71 kirjoitti: ↑Kesä 28, 2021 14 : 57 Se on vaan erikoista, että kun kyse on muuttavista linnuista monin osin, niin ne kotimaahan palaavat yksilöt on erityisen arkoja.
Korppien osalta ero Saksaan on todella huomattava ja en ole selvillä miten laji tottuu ihmisiin pitkällä aikavälillä, mutta kaipa yksilökohtaiset erot astuu esiin pärjäämisen muodossa, jos osaa käydä snagarilla hakemassa lihiksen sunnuntaiaamuna, kun muut etsii lähiöstä etanoita tai landelta raatoa. Saksassa tuo onkin ihan eri laji käytöksen osalta.

Voivatko muuttolinnut muuttaa pysyvämmin? Esim. ihmisarka saksalainen korppi pohjoismaiseen korpeen tai rohkeampi suomalainen korppi saksalaisen suurkaupungin herkkuja notkuvien roskisten äärelle?

Korppihan on paikkalintu, mutta ei korppi ole ainoa, jonka käytös on erilaista eri alueilla.

Toisaalta linnut tuntuu kesyyntyvän. Aamulla oli pihassa 4 käpytikkaa, joita totutan itseeni hiljalleen. 3 poikasta ja emo. Ei ne hirveästi enää säiky, kun tarjoaa niille helppoa ruokaa. Laiskistuvat, mutta valitettavasti minä teen samoin, enkä ole jaksanut ottaa niistä ruutuakaan... ;)

Caol-Ila kirjoitti: ↑Huhti 07, 2021 21 : 42 Kuinka herkkiä eläimet ovat sulkimen äänelle esim haaskalla?
Onko eroja nisäkkäät vs linnut? Mietintä ajankohtainen koska kalustomuutoksia on tulossa ja vaihto peilittömäänkin on mahdollinen. Ehkä..

Haaskalla kuvaamisesta ei ole kokemusta kuin karhuista. Ne ainakin kuulevat sulkimen äänen, ja uteliaita kun ovat, saattavat tulla tutkimaan lähempää mistä ääni kuului.

rtiainen kirjoitti: ↑Elo 15, 2021 18 : 53

Caol-Ila kirjoitti: ↑Huhti 07, 2021 21 : 42 Kuinka herkkiä eläimet ovat sulkimen äänelle esim haaskalla?
Onko eroja nisäkkäät vs linnut? Mietintä ajankohtainen koska kalustomuutoksia on tulossa ja vaihto peilittömäänkin on mahdollinen. Ehkä..

Haaskalla kuvaamisesta ei ole kokemusta kuin karhuista. Ne ainakin kuulevat sulkimen äänen, ja uteliaita kun ovat, saattavat tulla tutkimaan lähempää mistä ääni kuului.

Kuulemma käyvät tsekkaamassa, tuleeko ääni Canonista, Nikonista vai Sonystä. On sitten tuurista kiinni, suivaantuvatko väärästä merkistä.