Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

https://nikonrumors.com/2019/09/19/firs ... iles.aspx/" onclick="window.open(this.href);return false;

60 MP ja 16 bittiä tuottaisi julman kokoisia tiedostoja. Jutun mukaan RAW-tiedostojakin pakattaisiin, mikä tietysti vaikuttaisi asiaan.
Ihan oma kysymyksensä on sitten mitä hyötyä 16-bittisestä tallennuksesta todellisuudessa olisi.

Siitä ei ole mitään hyötyä nykyisillä markan AD-muuntimilla. Eipä nuo 16bit digiperät ole sen kummoisempia olleet kuin 14bit järeemmät täyskäritkään.

Maffer kirjoitti:Siitä ei ole mitään hyötyä nykyisillä markan AD-muuntimilla.

Näinhän se jokseenkin varmasti on. Mutta mainosmiehille taas jotakin josta repiä suuria otsikoita...

60MP kyllä on realistinen. Demokamera kun jo esiteltiin.

PPellinen kirjoitti:60 MP ja 16 bittiä tuottaisi julman kokoisia tiedostoja. Jutun mukaan RAW-tiedostojakin pakattaisiin, mikä tietysti vaikuttaisi asiaan.

Kyllä digi-järkkärien raw-tiedostoja on pakattu maailman sivu, mutta häviöttömästi (lossless): Kun tiedosto avataan kuvasta ei ole muuttunut pikselikään alkuperäiseen verrattuna.
Olen tosin kuullut joidenkin valmistajien erehtyneen pistämään erittäin tehokkaan, mutta häviöllisen pakkauksen raw-tiedostoihinsa - oisko ollut ohjelmointiharjoittelija kesätöissä.

PPellinen kirjoitti:Ihan oma kysymyksensä on sitten mitä hyötyä 16-bittisestä tallennuksesta todellisuudessa olisi.

Mun todellisuus:
Nyt kun on tullut taas kuvattua panoraamoja maisemista, on jatkuvana kiusana dynamiikan loppuminen ja joko taivas palaa puhki tai tummat varjot ei enää avaudu. Yleensä päädyn kahden kuvan ottamiseen (jopa kolmen välillä) 2 stopin välein ja teen niistä HDR-version.
Kyllä se on niin, että minä haluan päättää jälkikäsitelyssä mitä elementtejä haluan julkaistavaan kuvaan mukaan! Kuudestatoista bitistä saa aina tehtyä 8-bittisen kuvan, jolloin voi rauhassa päättää isolla näytöllä mitä osia varjojen yksityiskohdista, sekä mitä osia taivaan pilvien muodoista haluaa mihinkin julkaisuun.

Eri asia on sitten, jos A/D-muuntimet on halpoja rimpuloita, joista kyllä saa 16 bittiä, mutta pieninten bittien (LSB) arvot on tehty satunnaislukugeneraattorilla.

PS. On ollut tilanteita, joissa olen joutunut ottamaan 3 kuvaa kahden stopin välein (Vaikeimpia on sisäkuvat, joissa syviä varjoja ja samalla näkyy kirkas merenranta ikkunasta).
Jos arvioidaan kameran kykenevän 12-stoppiin (12 bittiä), ja otetaan lisäksi 2 kuvaa 2 stopin välein (4 bittiä), niin päädytään jo HDR-kuvaan jossa on 12 + 4 bittiä = 16 bittiä.

Menee pojilla Asukset uusiks.

mjuhani kirjoitti:Menee pojilla Asukset uusiks.

Olis se vaan poikaa kun olis 16-bitin näytöt. Mulle ei tarvis olla edes nopea pelinäyttö.

Alkuperäisen kommenttini pointti oli siinä että kuvan dynamiikkaa rajoittavat monet tekijät; kennon ominaisuudet, laitteiston kohina, tiedonkäsittelyn komponentit jne. Ainakaan tähän asti ei edes 14 bitin dynamiikkaa ole pystytty kokonaan käyttämään, saati sitten hyödyntämään kuvaa esitettäessä. Ainakaan minulla ei ole tiedossa että tämä olisi muuttunut.
Näennäisillä bittimäärillä elvistely ei sinänsä ole mitään uutta, tuota on AV-tekniikassa nähty toki ennenkin.

PPellinen kirjoitti:Ainakaan tähän asti ei edes 14 bitin dynamiikkaa ole pystytty kokonaan käyttämään, saati sitten hyödyntämään kuvaa esitettäessä. Ainakaan minulla ei ole tiedossa että tämä olisi muuttunut.

Kuluttajaelektroniikan näyttölaitteista tuskin löytyy 14-bitin dynamiikkaan pystyviä (tänään).
Tässähän on juuri ongelman ydin: Me otetaan kuva jostain, jonka dynamiikka on laajempi kuin näyttölaitteiden dynamiikka.
Missä vaiheessa kuvan dynamiikkaa supistetaan niin, että sen voi esittää näyttölaitteilla:

1. Supistetaan kuvan dynamiikkaa jälkikäsittelyssä:
Minun pointti puolestaan oli siinä, että tallennus toki kannattaa tehdä 16-bittisenä, jos se suinkin on mahdollista ja data on kunnollista. Jälkikäsittelyssä on sitten käytettävissä riittävästi dataa, joka mäpätään 16-bitin avaruudesta vaikka nykyisten kuluttajakäytössä olevien 8-11-bittisten näyttölaitteiden avaruuteen.
Ja ennen kaikkea kuvankäsittelijä päättää mikä data otetaan mäppäykseen mukaan ja miten.
Huono puoli: kuvan tallennus vie enemmän tilaa.

2. Supistetaan kuvan dynamiikkaa kuvanottohetkellä:
Tätä on mahdotonta hallita kuvanottohetkellä kunnollisesti (nykykameroilla).
Jonkinlaisia karkeita yrityksiähän on siihen suuntaan, kuten noi grad ND-filtterit, joilla saa taivasta tummennettua enemmän. Siis alkeellista dynamiikan kompressiota.
Hyvä puoli: kuvan tallennustilassa säästetään hieman (lossless pakatussa raw:ssa 0-4 bittiä per senseli)

PS. Eihän toi 16-bittiäkään laadukasta kuvainformaatiota riitä mihin vaan, mutta on se selkeästi parempi kuin nykykameroiden 9-14. Minusta 16 bittiä raw-tiedostoon olis käytännöllinen optimi ja jättäis myös varaa jälkikäsitellä tänään tallennettuja kuvia tulevaisuudessa paremmille näyttölaitteille.

Maffer kirjoitti:Siitä ei ole mitään hyötyä nykyisillä markan AD-muuntimilla. Eipä nuo 16bit digiperät ole sen kummoisempia olleet kuin 14bit järeemmät täyskäritkään.

Nykytoteutuksilla ei. Sonyn uusimpien sensorien datasheeteissä vilahtelee jo aidot 16-bit täyden kennon lukutilat; näyttäisivät oolevan ADC:llä, joissa 16-bit tila on selkeästi hitaampi, joten näistä voi jotain pieniä DR-hyötyjä olla saatavilla. Sonyn nykysensoreiden 12 ja 14 bit lukutiloissa on selkeä suorituskykyero (12-bit puolet nopeampi ja kohisee enemmän), ehkäpä tämä saadaan myös ulotettua jossain vaiheessa 16 bit lukemiseen ihan tuotteistettujen kameroiden tasolla.

Linkin takana datasheet esimerkki sensorista jossa vaikuttaisi olevan aitoja 16-bit lukutiloja, IMX311AQK

https://www.sonyalpharumors.com/lets-di ... rformance/" onclick="window.open(this.href);return false;

https://petapixel.com/2019/09/19/nikon- ... mpression/" onclick="window.open(this.href);return false;

ongelma nykyisissä rungoissa ei juurikaan ole nuo a/d-muuntimet vaan fotonikaivon syvyys ja vaihetarkennuspikselirivien jättämät jäljet (tai niiden jälkien peittelystä aiheutuneet jäljet [nikon...]). esim. fujin vajaakennoisen 100mpix-keskarin 16-bittinen tila parantaa dynamiikkaa nollapilkkuvähän bittiä/aukkoa mutta se samalla kasvattaa kennon lukuajan kolmasosasekuntiin 14-bittisen tilan kymmenysosasekunneista. tämä pieni kuvanlaatuparannus jää kuitenkin vaihetarkennuspikseleiden aiheuttaman raidoituksen alle, joka virheenä on kertaluokkaa suurempi kuin 16-bittisen lukutilan tuoma parannus.

canon teki sinänsä viisaasti halkaistessaan tarkennusta varten kaikki pikselit että samalla saa mahdollisuuden kasvattaa dynamiikkaa sävyalueen kirkkaasta päästä kunhan vain tekee toisen puoliskon pikselistä vähän tummemmaksi, eikä tule tarkennuspikseleistä johtuvia raitoja