Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

No nyt! Melkein se Holy Grail digiperien kohdalla. CMOS-liveview kenno, vaikkakin "kroppimallina". Ei enää suhina-kohinaa isommalla herkkyydelläkään. Ei taida DxO:ssa enää asteikko olla kohdallaan tämän jälkeen. 100 ei riitä.

http://www.luminous-landscape.com/revie ... nced.shtml

Hasselbladin ilmoitus: http://press.hasselblad.com/press-relea ... d-50c.aspx

"24 January, 2014

Phase One today announced the world's first shipping CMOS sensor equipped medium format back. Called the IQ250, the back is part of Phase's current 200 series backs, and shares the construction, cosmetics, and user interface of other models in the series.

But, the real news is the sensor. Till now all medium format backs and cameras have used CCD sensors. The new IQ250 is the first announced to have a CMOS sensor. This device is manufactured by Sony, and, as the model number would suggest, has a resolution of 50 Megapixels."

Joko alkaa jossain vaiheessa puskemaan suurempaa formaattia Nikon/Canon -akseliltakin?

Maffer kirjoitti: Joko alkaa jossain vaiheessa puskemaan suurempaa formaattia Nikon/Canon -akseliltakin?

Tuskin. Miksi ihmeessä, kun eivät ole koskaan moisia tehneet? Toki Leican ulostulo oli kuin miniä saisi myös pikkubussiversiona, mutta silti. Pidän kyllä mahdollisena, että ostavat jonkun kituvan keskikokokamerafirman pois kuleksimasta, mutta sitäkin hyvin epätodennäköisenä...
Mutta eipä minulla mitään asiaa vastaan olisi, olenhan usein toivonut noilta tuommoista järkevää 0,7cropin kameraa.

Eiköhän CaNikonin taktiikka mene niin, että fx-formaattia kehittämällä pusketaan isommat formaatit entistäkin ahtaampaan rakoon. Tekniikan kehitys tukee tätä pyrkimystä.

Sinänsä on hauskaa ja oireellista, että Maffer postasin tämän tänne juuri tänään. Kamera josta olisi tarkoitus keskustella on julkaistu jo monta päivää sitten. Siellä se keikkui deprivjuun sivullakin, eikä kukaan tarttunut.

Ostajaryhmä tällekin on, varmaankin , mutta ei se taida dc.nettiä lukea.

Moni asia on auki, mutta en näe hankintaa poissuljetuksi. Ei tänä vuonna, mutta tulevina. Tästä alkaa uusi alku digiperämaailmassa ja kehitys voi mennä ainoastaan eteenpäin.

Ei yksityiskäyttöön, vaan ihan yrittäjän näkökulmasta.

Onhan tämä toki wanha uutinen, vaan sattuipa nyt silmään kun Luminous Landscape on ainoa revikka/artikkelisivu Lloydin ohella mitä tulee seurattua. Foorumin osiokin taitaa olla pielessä.

nomad kirjoitti:Eiköhän CaNikonin taktiikka mene niin, että fx-formaattia kehittämällä pusketaan isommat formaatit entistäkin ahtaampaan rakoon. Tekniikan kehitys tukee tätä pyrkimystä.

Periaatteessa juu, mutta kennojen kokoero ja näin ollen ero kuvanlaadussa samalla kennotekniikalla tulee aina pysymään yhtä suurena fysiikan lait kun ei muutu. Ainakaan kovin usein ;-)

Keskaripuolella on keskitytty niin eri asioihin kun näissä pikkukennoisissa, että kuvanlaatu selittynee sillä. Eikä taida kuitenkaan ihan samanmoista tuotekehitysbudjettia olla keskarivalmistajilla käytössä kuin CaNiSo -akselilla.

kribe kirjoitti:

nomad kirjoitti:Eiköhän CaNikonin taktiikka mene niin, että fx-formaattia kehittämällä pusketaan isommat formaatit entistäkin ahtaampaan rakoon. Tekniikan kehitys tukee tätä pyrkimystä.

Periaatteessa juu, mutta kennojen kokoero ja näin ollen ero kuvanlaadussa samalla kennotekniikalla tulee aina pysymään yhtä suurena fysiikan lait kun ei muutu. Ainakaan kovin usein ;-)

Keskaripuolella on keskitytty niin eri asioihin kun näissä pikkukennoisissa, että kuvanlaatu selittynee sillä. Eikä taida kuitenkaan ihan samanmoista tuotekehitysbudjettia olla keskarivalmistajilla käytössä kuin CaNiSo -akselilla.

En minäkään jaksa uskoa, että näiden keskarien kennotekniikka samaa vauhtia kehittyisi kuin kaupallisesti tärkeämpien formaattien. Jotain tästä kertoo sekin, että cmos-keskari on uutinen vuonna 2014. Koskas cmos oli uutinen kinojärkkäreissä?

Eiköhän se kehity ihan samaa tahtia kuin muissakin formaateissa. Kait Sony samoja innovaatioita pukkaa koosta riippumatta mitä nyt sattuu keksimään.

nomad kirjoitti:Koskas cmos oli uutinen kinojärkkäreissä?

Oliko se silloin, kun canonilta tuli edellinen uudistus kennotekniikkaan? Nyt tänä vuonna 70d taisi saada taas pikkuparannuksen kuvanlaatuun.

Eikä tuo nikonikaan voi kyllä elvistellä kehitysnopeudella kinojärkkäreiden kanssa. d3 taisi olla ensimmäinen cmos ja oikeastaan vasta d800 toinen sukupolvi.

nomad kirjoitti:

kribe kirjoitti:

nomad kirjoitti:Eiköhän CaNikonin taktiikka mene niin, että fx-formaattia kehittämällä pusketaan isommat formaatit entistäkin ahtaampaan rakoon. Tekniikan kehitys tukee tätä pyrkimystä.

Periaatteessa juu, mutta kennojen kokoero ja näin ollen ero kuvanlaadussa samalla kennotekniikalla tulee aina pysymään yhtä suurena fysiikan lait kun ei muutu. Ainakaan kovin usein ;-)

Keskaripuolella on keskitytty niin eri asioihin kun näissä pikkukennoisissa, että kuvanlaatu selittynee sillä. Eikä taida kuitenkaan ihan samanmoista tuotekehitysbudjettia olla keskarivalmistajilla käytössä kuin CaNiSo -akselilla.

En minäkään jaksa uskoa, että näiden keskarien kennotekniikka samaa vauhtia kehittyisi kuin kaupallisesti tärkeämpien formaattien. Jotain tästä kertoo sekin, että cmos-keskari on uutinen vuonna 2014. Koskas cmos oli uutinen kinojärkkäreissä?

CMOS vs. CCD ei ole ihan yksinkertainen valinta, etenkään niissä asioissa joita yleensä keskaripuolella arvostetaan ja haetaan. Sehän harvoin on korkeat herkkyydet.

Jotenkin säälittää tämä kinaaminen, kun ymmärtää miten surkeaa tämä nykyinen kennoteknologia on. Ei tarvitse olla mikään selvännäkijä tajutakseen, että kun Fuji GW690III laatuisen kamerarungon tekeminen ei maksa (keskussuljin)objektiiveineen juuri mitään ja siihen saisi 6x9 kokoisen kennon, niin nämä kinorimpulat eivät tule menestymään terävyyskilpailussa tulevaisuudessa kovinkaan hyvin. Sen sijaan kinojärjestelmän etuna on sen liikuteltavuus yhdistettynä monipuolisuuteen ja nopeuteen. Koskaan ei tule eteen sellaista ison koon järjestelmää, jossa olisi kinorunkoja vastaavat lähikuvaussalamasysteemit tai makro-objektiivit yms.

Toisaalta olen liputtanut jo hetken sitä vaihtoehtoa, että suuren koon kuvat tehdään tulevaisuudessa pyyhkäisytekniikalla ison kameran tai kennon sijaan. Salamakuvauksessa (studio yms) tämä ei käy, muta isojen näyttävien kohteiden kuvaaminen erittäin tarkasti onnistuu jo nykyään satasen pokkarilla ja kahdensadan panoraamarobotilla, joten mikäli panoksia nostetaan terävyyskilpailussa, niin seuraava asia siellä voi olla se halpa kiinalainen pyörähtävä maisemakamera, jonka tekeminen tuskin on sen vaikeampaa, kuin jonkun 600 euron kuvaushelikopterin rakentaminen.

..

paaton kirjoitti:

nomad kirjoitti:Koskas cmos oli uutinen kinojärkkäreissä?

Oliko se silloin, kun canonilta tuli edellinen uudistus kennotekniikkaan?

Tavallaan. Canon on sikäli helppo tapaus, että jos ei lasketa Kodakin kanssa tehtyjä yhteisprojekteja (DCS-mallit), niin Canonin omalla kennolla tehty järkkärilinja on kokonaan CMOS-pohjaista.

EOS D30 (ei siis 30D) oli CMOS-kennoinen ja erittäin suuri ihme vuonna 2000, kun CMOS oli muuten kennokäytössä todella kohiseva. Samana vuonna julkaistiin Nikon D1. Siinäkin oli aika erikoinen ratkaisu dynamiikan parantamiseen:

www.lonestardigital.com/techcorner.htm

Munt kirjoitti:Jotenkin säälittää tämä kinaaminen, kun ymmärtää miten surkeaa tämä nykyinen kennoteknologia on.

Verrattuna mihin? Keskikoon filmitkin voittavat sen vain terävyydessä pienillä herkkyyksillä.

Ei tarvitse olla mikään selvännäkijä tajutakseen, että kun Fuji GW690III laatuisen kamerarungon tekeminen ei maksa (keskussuljin)objektiiveineen juuri mitään ja siihen saisi 6x9 kokoisen kennon, niin nämä kinorimpulat eivät tule menestymään terävyyskilpailussa tulevaisuudessa kovinkaan hyvin.

Ei tuossa rungossa muuta erityisen kallista ole kuin kenno. Mutta tuollaisen kennon tuotekehitys ja valmistuksen aloittaminen maksaa aivan valtavasti ennen kuin ensimmäinenkään myyntikelpoinen kenno tulee linjalta. Elektroniikan edullisuus perustuu massatuotantoon. Jos komponentteja tehdään miljoonia, aloituskustannukset yksikköä kohti pienenvät maltillisiksi, mutta 90 x 60 millin kenno jää väkisin superkalliiksi piensarjaerikoisuudeksi. Noin isossa kennossa tulee jo saantiongelmia nykytekniikalla. Yksikin virhe pilaa komponentin. Jos virheitä tulee tietyllä todennäköisyydellä per pinta-ala, niin isommista komponenteista menee isompi osuus hylkyyn, vaikka niitä saadaan teoriassakin vähemmän per piikiekko (jonka prosessointi aiheuttaa tietyn kustannuksen). Ne ovat syitä, minkä takia kennojen hinta kasvaa niin paljon siirryttäessä kropeista kinoon ja edelleen keskikokoon.

Toisaalta olen liputtanut jo hetken sitä vaihtoehtoa, että suuren koon kuvat tehdään tulevaisuudessa pyyhkäisytekniikalla ison kameran tai kennon sijaan. Salamakuvauksessa (studio yms) tämä ei käy, muta isojen näyttävien kohteiden kuvaaminen erittäin tarkasti onnistuu jo nykyään satasen pokkarilla ja kahdensadan panoraamarobotilla, joten mikäli panoksia nostetaan terävyyskilpailussa, niin seuraava asia siellä voi olla se halpa kiinalainen pyörähtävä maisemakamera, jonka tekeminen tuskin on sen vaikeampaa, kuin jonkun 600 euron kuvaushelikopterin rakentaminen.

Se on varmasti kustannuksiltaan ylivoimainen lähestymistapa stattisten kohteiden kuvauksessa, mutta rajoittuu niihin. Minä olen joskus miettinyt, että pitäisi tehdä elektroninen viritys laukaisemaan kaksi runkoa samaan aikaan, jotta saisi pitkän panoraamakuvan junasta. Mutta se voi tuottaa liikaa säätöä, jos rungot ovat erilaisia.

Leaf teki CMOS -kennolla toteutetun digiperän jo 2002, tosin siinä kenno oli vielä 24x36 kokoinen kuten muissakin sen ajan "keskikoon" laitteissa.

C-MOST nimellä kulkenut laite taisi hävitä kartalta vähin äänin, ainakaan meillä kokeiltavana käynyt demokappale ei herättänyt riemunkiljahduksia.

Katsotaan 10 vuoden päästä missä ollaan. Vaikea kuvitella, että 10 vuodessa kukaan ei keksisi mitään uutta. Tai sitten nyt ollaan sen gaussin käyrän kärjessä ja tämän jälkeen alkaa hirveä objektiiviyö ja kameraholokausti. 20 vuoden päästä kukaan ei saa kuvata mitään... ;)

..

Ei tässä 10 vuotta tarvi odottaa jos haluaa kunnon peilittömän.

Tuollainen phase one johkin pieneen ALPA-runkoon kiinni, niin ei olla ihan kamalasti A7:aa suuremmassa koossa paitsi paksuussuunnassa. Laseja löytyy iso läjä mitkä piirtää myös se 50MP.

Maffer kirjoitti:Ei tässä 10 vuotta tarvi odottaa jos haluaa kunnon peilittömän.

Tuollainen phase one johkin pieneen ALPA-runkoon kiinni, niin ei olla ihan kamalasti A7:aa suuremmassa koossa paitsi paksuussuunnassa. Laseja löytyy iso läjä mitkä piirtää myös se 50MP.

Mielummin 55x55mm 50MP kenno ja eteen hasselia, jota löytyy ihan sikana.

..

Maffer kirjoitti:Laseja löytyy iso läjä mitkä piirtää myös se 50MP.

Onko nekin näppärän kokoisia?

On ne. Tästä suurempienkin formaattien lasit voivat olla näppärän kokoisia, esmes. 135/4 Zeiss 4x5" ympyrälle on pienempi kuin 21/2.8 dslr Zeiss. Jotain 21/1.8 voikkarin kokoluokkaa.

Kokoa tulee lisää jos ne ovat varustettu tilt(/shift)-mekanismilla.

Tässä Alpan sivulta esimerkki miltä näyttää asiallinen runko KAHVOINEEN:

http://www.alpa.ch/en/products/cameras/ ... black.html

http://www.luminous-landscape.com/essay ... ized.shtml

Suht mielenkiintoinen artikkeli cmos digiperän kehitystyöstä.

Tuli tota lukiessa noista väriprofiileista mieleen, että pitääkin kokeilla Capture Onea uudemman kerran. Viime testi jäi lyhyeen kun softa tuntui kaatuvan noin vartin välein ja lagaavan ihan vitusti. Värit ja ihonsävyt toistui kyllä kauniimmin kuin vaikka lightroomissa.

Tästä kennoteknologiasta isossa koossa vielä. Ei sitä rajoita osaamisen puute vaan hinta. Kaikenlaisia piikiekon kokoisia nestetyppijäähdytettyjä sensoreita on tehty jo 2000-luvun alussa tähtieteen jne käyttöön yksittäisprojekteina.

Sensorin tekeminen piille kovin suureen kokoon on järkyttävän kallista muutaman perusasian takia. Ensimmäinen on se, että piin hinta menee pinta-alan mukaan. FF on melkein 2.5x suurempi kuin crop, ja vaikka 60x45 milliä on yli 3x FF. Toinen juttu on se, että saanto sensoreille heikkenee pinta-alan kasvun myötä, kun todennäköisyys defektille kasvaa pinta-alan mukaan lineaarisesti. Kolmas asia on että sensoreita ei pysty menestyksellä tekemään tavallisessa puolijohdetehtaassa vaan tarvii olla optimoitu prosessi jos haluaa hyvää.

Eli tässä odotellaan sitä että sensorien tekeminen halpenee riittävästi jotta isoja sensoreita voisi kannattavasti tehdä pienissä määrissä.