Vanheneekohan nykyinen järjestelmädigi enää?

murmelt · Viesti Kirjoittaja **murmelt** » Helmi 16, 2015 15 : 50

Tämä tekniikka jos tulee iPhoneen, niin tarvitaanko erillistä mft-kameraa juurikaan enää käytännössä?
Sahaako Olympus omaa oksaansa?

http://www.dpreview.com/articles/547655 ... ution-mode

jiihaa2 · Viesti Kirjoittaja **jiihaa2** » Helmi 16, 2015 16 : 07

bugi kirjoitti:
Ohiampuja kirjoitti:
jmra kirjoitti:Juu kun nuo urheilijatkin menevät jatkuvasti vaan nopeammin.
Pätevä mies laskisi että kuinka aikansa pro-rungon nopein suljinaika kehittynyt suhteessa aikansa 100m ME aikaan.

Vuodella -71 Nikon F2 1/2000 ja 9,9 sek. Ja nyt Nikon D3s 1/8000 ja 9,58 sek. :-)
Ei pelkästään se suljinaika... olisi aika paukku jos kuluttaja-järkkärissä (tai edes ammattilaisvehkeessä) olisi joku 1/8000s ja global shutter eikä rolling-shutter. Mekaanisella sulkimella se olisikin aika haipakkaa, joten se tullee elektronisena sitten kun se tulee.

Kaikenlaista kehitettävää vielä riittää pitkäksikin aikaa kaikissa kameralajeissa. Joissain yksittäisissä osa-alueissa alkaa toki tulla fysiikan rajat vastaan, mutta sitten voikin yrittää keksiä toisia tapoja lähestyä asiaa. Esim. fotonien paikka-kohtaisessa mittaamisessa (se kuvauksen perimmäinen tekninen tarkoitus) on aika tiukka raja jota ei voi edes kiertää (jos niitä fotoneja ei nyt vaan tule enempää) ja sitä rajaa aletaan jo pikkuhiljaa lähestymään (eli käytännössä quantum efficiency, joissain kennotyypeissä alkaa olla uhkaavan lähellä sitä 100%, ja viimeiset prosentit ei juuri merkitse mitään sillä EV:n pienen murto-osan verran enempi herkkyyttä ei ratkaise ongelmia), mutta melkein kaikessa muussa on vielä paljonkin parantamisen varaa.

...

No, muistetaan kuitenkin että edelleen värifilttereihin ajetaan 2/3 sensorille saapuvista fotoneista, ihan hukkaan. Kyllä sen koko systeemin hyötysuhteen kanssa on vielä pitkä matka perille ;)

EDIT:

murmelt kirjoitti:Tämä tekniikka jos tulee iPhoneen, niin tarvitaanko erillistä mft-kameraa juurikaan enää käytännössä?
Sahaako Olympus omaa oksaansa?

http://www.dpreview.com/articles/547655 ... ution-mode

Niin ja täähän on vähän sama kuin jos olisi sairaan iso laatikkokamera ja sisään asentaisi skannerin ;) Eli siis temporaalinen juttu, tarvii jalustan ja ei sovi kovin hyvin millekään mikä liikkuu.

mjuhani · Viesti Kirjoittaja **mjuhani** » Helmi 16, 2015 22 : 01

Otsikon kysymykseen: vanhenee ja nopeasti. Aikanaan jo 70-luvulla opetettiin Kauppakorkeakoulussa että, se joka hallitsee teknologioita, varmistaa tukevan kassavirran vuosikausiksi. Tämän vuoksi myös kilpailu on näennäistä; vai oletteko koskaan miettineet, miksi valtamerkkien julkistukset ja ns uudistukset menevät aika sopivissa sykleissä keskenään koordinoidusti. Kakku kasvaa ja kaikki nettoavat. Maksa olet sinä, ja minä!

nomad · Viesti Kirjoittaja **nomad** » Helmi 16, 2015 22 : 19

mjuhani kirjoitti:Otsikon kysymykseen: vanhenee ja nopeasti. Aikanaan jo 70-luvulla opetettiin Kauppakorkeakoulussa että, se joka hallitsee teknologioita, varmistaa tukevan kassavirran vuosikausiksi. Tämän vuoksi myös kilpailu on näennäistä; vai oletteko koskaan miettineet, miksi valtamerkkien julkistukset ja ns uudistukset menevät aika sopivissa sykleissä keskenään koordinoidusti. Kakku kasvaa ja kaikki nettoavat. Maksa olet sinä, ja minä!

Periaatteessa noin. Mutta nyt ei kamerateollisuudessa eletä normaaliaikaa. Tästä kertoo esim se, että Flickrissä viisi suosituinta kameraa ovat älypuhelimia. Kolme iPhonea ja kaksi Samsungia.
https://www.flickr.com/cameras

Repikää siitä CaNikonit :-)

bugi · Viesti Kirjoittaja **bugi** » Helmi 18, 2015 13 : 47

Tekstiseinävaroitus: jos ei "teoreettiset kehityksen rajat" kiinnosta, hyppää koko viestin ohi. Kamerat ja kuvaaminen kehittyy kumminkin, tavalla tai toisella, ellei kolmannellakin.

jiihaa2 kirjoitti:
bugi kirjoitti:... Esim. fotonien paikka-kohtaisessa mittaamisessa (se kuvauksen perimmäinen tekninen tarkoitus) on aika tiukka raja jota ei voi edes kiertää (jos niitä fotoneja ei nyt vaan tule enempää) ja sitä rajaa aletaan jo pikkuhiljaa lähestymään (eli käytännössä quantum efficiency, joissain kennotyypeissä alkaa olla uhkaavan lähellä sitä 100%, ...
No, muistetaan kuitenkin että edelleen värifilttereihin ajetaan 2/3 sensorille saapuvista fotoneista, ihan hukkaan. Kyllä sen koko systeemin hyötysuhteen kanssa on vielä pitkä matka perille ;)

En tainnut osata tarpeeksi hyvin kirjoittaa sitä että tarkoitin nimenomaan sitä filtterin alla olevaa kennoa itsessään (fotonien mittaus osuus, taisi jäädä "määrä" pois), en kokonaisuutta, filttereitä, mikrolinssejä, tai AD-muunnosta, jne. Fotonin energian (eli "värin") mittaamisessa onkin tosiaan vielä paljonkin kehitettävää. Esim. jo vuosia sitten eräät matemaattisesti fiksut tutkijat hiffasi, että nykyinen RGBG-tyylinen filtterimatriisi on aika surkea, ja parempaa jälkeä sekä värien tulkinnan että vähentyneen aliasoinnin (Moiret sun muut) osalta saisi ihan erilaisella värisuodinmatriisin järjestelyllä. Tekniikka on ollut mahdollista jo yhtä kauan kuin Bayerit ovat olleet olemassa, ja tieto paremmastakin järjestelystä on ollut julkista jo vuosikausia... ei vain jostain syystä ole tullut kameroihin...

Kohinan osalta kameran itsensä aiheuttamaa kohinaa voidaan vielä vähentää, jotta vähästäkin valosta saadaan kaikki mahdollinen tieto irti, mutta jopa siinäkin on rajansa (jota tosin ei vielä olla hätyyttelemässä). (Eli, rajana olisi se, että kuvassa ei olisi yhtään kameran aiheuttamaa lisäkohinaa, vaan kaikki kohina olisi vain vähäisen valon omaa kvanttikohinaa). Tämä maininta kohinasta vain siksi että se on tavallaan osa mittauksen rajoja (vähäisen valon päässä).

Lähinnä pureuduin tuohon quantum efficiencyyn (t.s. määrän mittaukseen), koska aika moni harrastaja unelmoi jostain ISO25600 "native" herkkyydestä, tietämättä että siltä osin alkaa tosiaan tulla raja vastaan... Edes ideaalinen sensori (joka osaisi mitata joka ikisen fotonin ja sen värin 100%:sti) ei taida päästä e.m. herkkyyteen (käyttökelpoisella resoluutiolla jne.). En tosin tiedä mikä se teoreettinen raja olisi, mutta jos nykyisin mennään jossain suuruusluokkaa ISO100 (kennosta riippuen olen nähnyt ISO50-200 välillä olevia arvoja/arvioita), ja kokonais-QE (filttereineen) on jotain 20..25%, niin näppituntumalla teoreettinen paras mahdollinen natiiviherkkyys olisi vain jotain ISO400-800 :P Teoreettista rajaa suuremmilla herkkyyksillä laitteen pitäisi kopioida fotoneja (n.s. valovahvistin), mikä ei kuitenkaan lisää tiedon määrää tai laatua. (Tai vastaavasti vahvistaa signaalia sensorin jälkeen, mikä tehdään nykyisin, ja tunnetusti heikentää laatua).

Eli, kuvan laadun lopputuloksen kannalta on nykyisin tiedossa olevilla tekniikoilla parempi keskittyä muiden kuin QE:n tai filtterien (oikean värin) läpäisevyyden kehittämiseen. (Puoliksi vitsinä: esim. meikäläinen varmaan keskittyy kehittämään käsivarsien/yläkehon lihaksia ja hengittämisen kontrollointia, niin ei tulisi hiukan hitaammilla suljinajoilla käsivaralta niin paljon sitä "koko ruudun anti-aliasointia" eli suttua. Ja sen jälkeen käyttämään kameran jo olemassaolevia ominaisuuksia oikein.)

Caveat, en minä mistään mitään oikeasti tiedä, kunhan luen aika ajoin netistä kaikkea mitä sieltä julkisesti löytyy, ja joskus vähemmänkin julkista, kun eivät valmistajat osanneet alkuaikoina säätää palvelimiaan oikein ja hakukoneet löysi kaikkea veikeää... Valitettavasti nykyään tuntuu aika moni mielenkiintoinen tieto olevan "ole yritys ja ota yhteyttä myyntiin" -seinän takana.

dcappi · Viesti Kirjoittaja **dcappi** » Helmi 19, 2015 12 : 51

...Olen kuullut sanottavan, että muutosta usein yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä...

Sen verran tartun, että itse asiassa juuri päin vastoin; lyhyen aikavälin muutosta (=kehitystä) aliarvioidaan, eli oletetaan menevän pitkä aika, ennen kuin muutos on yleisesti käytössä tai saatavilla. Vastaavasti pitkän aikavälin kehitystä yliarvioidaan, koska helposti oletetaan kehityksen jatkuvan lineaarisesti, eikä oteta huomioon fysiikan tms. rajoituksia, joten emme edelleenkään autoile ilmassa pilvenpiirtäjästä toiseen, eivätkä robotit ole siivonneet ja laittaneet ruokaa valmiiksi, kun kevyen työpäivän päätteeksi levitoimme täysautomaattiseen kotiimme.

Juffe · Viesti Kirjoittaja **Juffe** » Helmi 19, 2015 12 : 58

dcappi kirjoitti:
...Olen kuullut sanottavan, että muutosta usein yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä...
Sen verran tartun, että itse asiassa juuri päin vastoin; lyhyen aikavälin muutosta (=kehitystä) aliarvioidaan, eli oletetaan menevän pitkä aika, ennen kuin muutos on yleisesti käytössä tai saatavilla. Vastaavasti pitkän aikavälin kehitystä yliarvioidaan, koska helposti oletetaan kehityksen jatkuvan lineaarisesti, eikä oteta huomioon fysiikan tms. rajoituksia, joten emme edelleenkään autoile ilmassa pilvenpiirtäjästä toiseen, eivätkä robotit ole siivonneet ja laittaneet ruokaa valmiiksi, kun kevyen työpäivän päätteeksi levitoimme täysautomaattiseen kotiimme.

Kivahko vääntö, mutta juuri toisinpäin. Lyhyen aikavälin muutosta yliarvioidaan, eli luullaan, että autot lentävät 20 vuoden päästä. No, eivät lennä, mutta 200 vuoden päästä on tapahtunut jo jotain niin uskomatonta, ettemme pysty sitä edes arvioimaan/arvaamaan/ennustamaan.

http://osmo.wiio.net/wiion-lait/

dcappi · Viesti Kirjoittaja **dcappi** » Helmi 19, 2015 13 : 02

Juffe kirjoitti:
dcappi kirjoitti:
...Olen kuullut sanottavan, että muutosta usein yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä...
Sen verran tartun, että itse asiassa juuri päin vastoin; lyhyen aikavälin muutosta (=kehitystä) aliarvioidaan, eli oletetaan menevän pitkä aika, ennen kuin muutos on yleisesti käytössä tai saatavilla. Vastaavasti pitkän aikavälin kehitystä yliarvioidaan, koska helposti oletetaan kehityksen jatkuvan lineaarisesti, eikä oteta huomioon fysiikan tms. rajoituksia, joten emme edelleenkään autoile ilmassa pilvenpiirtäjästä toiseen, eivätkä robotit ole siivonneet ja laittaneet ruokaa valmiiksi, kun kevyen työpäivän päätteeksi levitoimme täysautomaattiseen kotiimme.
Kivahko vääntö, mutta juuri toisinpäin. Lyhyen aikavälin muutosta yliarvioidaan, eli luullaan, että autot lentävät 20 vuoden päästä. No, eivät lennä, mutta 200 vuoden päästä on tapahtunut jo jotain niin uskomatonta, ettemme pysty sitä edes arvioimaan/arvaamaan/ennustamaan.

http://osmo.wiio.net/wiion-lait/

Nyt alamme sitten vääntää, miten määritellään "lyhyt aikaväli" :)

mattimi · Viesti Kirjoittaja **mattimi** » Helmi 19, 2015 13 : 16

dcappi kirjoitti:
Juffe kirjoitti:
dcappi kirjoitti: Sen verran tartun, että itse asiassa juuri päin vastoin; lyhyen aikavälin muutosta (=kehitystä) aliarvioidaan, eli oletetaan menevän pitkä aika, ennen kuin muutos on yleisesti käytössä tai saatavilla. Vastaavasti pitkän aikavälin kehitystä yliarvioidaan, koska helposti oletetaan kehityksen jatkuvan lineaarisesti, eikä oteta huomioon fysiikan tms. rajoituksia, joten emme edelleenkään autoile ilmassa pilvenpiirtäjästä toiseen, eivätkä robotit ole siivonneet ja laittaneet ruokaa valmiiksi, kun kevyen työpäivän päätteeksi levitoimme täysautomaattiseen kotiimme.
Kivahko vääntö, mutta juuri toisinpäin. Lyhyen aikavälin muutosta yliarvioidaan, eli luullaan, että autot lentävät 20 vuoden päästä. No, eivät lennä, mutta 200 vuoden päästä on tapahtunut jo jotain niin uskomatonta, ettemme pysty sitä edes arvioimaan/arvaamaan/ennustamaan.

http://osmo.wiio.net/wiion-lait/
Nyt alamme sitten vääntää, miten määritellään "lyhyt aikaväli" :)

Ei tarvitse, sillä tulevaisuutta ei pystytä ennustamaan. Seuratkaa vaikka sääennusteita tai pörssikursseja, niin oivallatte asian.

Mikko

dcappi · Viesti Kirjoittaja **dcappi** » Helmi 19, 2015 13 : 21

Juffe kirjoitti:
dcappi kirjoitti:
...Olen kuullut sanottavan, että muutosta usein yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä...
Sen verran tartun, että itse asiassa juuri päin vastoin; lyhyen aikavälin muutosta (=kehitystä) aliarvioidaan, eli oletetaan menevän pitkä aika, ennen kuin muutos on yleisesti käytössä tai saatavilla. Vastaavasti pitkän aikavälin kehitystä yliarvioidaan, koska helposti oletetaan kehityksen jatkuvan lineaarisesti, eikä oteta huomioon fysiikan tms. rajoituksia, joten emme edelleenkään autoile ilmassa pilvenpiirtäjästä toiseen, eivätkä robotit ole siivonneet ja laittaneet ruokaa valmiiksi, kun kevyen työpäivän päätteeksi levitoimme täysautomaattiseen kotiimme.
Kivahko vääntö, mutta juuri toisinpäin. Lyhyen aikavälin muutosta yliarvioidaan, eli luullaan, että autot lentävät 20 vuoden päästä. No, eivät lennä, mutta 200 vuoden päästä on tapahtunut jo jotain niin uskomatonta, ettemme pysty sitä edes arvioimaan/arvaamaan/ennustamaan.

http://osmo.wiio.net/wiion-lait/

Mitä muuten olet mieltä, päteekö OAW:n tulevaisuuslaki 9 vielä nyt, 45 vuoden jälkeen? Liittyy jopa aiheeseen...

Jovala · Viesti Kirjoittaja **Jovala** » Huhti 06, 2015 23 : 39

Tekniikan kehitys tapahtuu kahdenlaisina hyppyinä:
- Mikroaskelina, joilla hiotaan apparaatteja ja jotka jollain aikavälillä saadaan niin hienostuneiksi, että tekninen kehitys saturoituu. Jäljelle jää vain markkinointimiesten jutut vuodesta toiseen.
- Isompina harppauksina, kun keksitään uusia teknisiä menetelmiä toteuttaa koko apparaatti toisella tavalla. Viimeksi tällainen tehtiin siirryttäessa filmistä digiaikaan.

Minusta digikameran kehitys on selvästi saturoitumassa, mutta onko se jo kuinka tasaisella vaakasuoralla osalla, on epäselvää. Joko Canonia saa eri väreissä ja varustettuna hypervitkuttimella? Tai Nikonia.

Vuonna 2025 kaikki kuvat on jo otettu. Netistä löytää hetkessä kuvia kaikesta, mitä voi ajatella kuvattavan.

Minusta kuvia otetaan tarinankerronan tueksi. Jokaisella ihmisellä on tarina, niin on ihmisryhmällä, perheellä, suvulla, kansalla ja koko ihmiskunnalla. Ne tarinat on kerrottava tavalla tai toisella. Voiko toisen kuvaa käyttää omassa tarinassa? Voiko eskimo kuvata suomalaisen tarinaa.

Perinteiosesti maisemiin onkin panostettu suurella filmikoolla, onko digissä jokin muuttunut, ettei enää tarvitakaan palkin siirtoja, kalistuksia ja laakaperää? Näitähän varrotaan digille edelleen laadukkaina, mutta ei sitten kuitenkaan tarvitakaan?.

Eiks nykyään nää digitaaliset pimeähuoneet hoida, ainakin osassa tapauksia, vaikka nyt dynamiikan halutuksi, että laajat kuva-alueet. Sekä kaikenlaista muutakin hienoa. Tähtiä kuvatessa otetaan 1000 kuvaa jotka pinotaan, tai galaksista otetaan 1000 kuvaa eri paikoista ja kootaan yhdeksi isoksi kuvaksi. Korvataan siis iso kennopinta usealla kuvalla.

Maffer · Viesti Kirjoittaja **Maffer** » Huhti 07, 2015 1 : 05

Digilaitteilla, jos ei puhuta digiperästä palkissa, on vähän vaikeaa simuloida tilannetta jossa perää kallistetaan (rear tilt). Tämä olisi aivan helvetin hyvä työkalu saada käyttöön.

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Huhti 07, 2015 7 : 45

Jovala kirjoitti: Minusta digikameran kehitys on selvästi saturoitumassa, mutta onko se jo kuinka tasaisella vaakasuoralla osalla, on epäselvää. Joko Canonia saa eri väreissä ja varustettuna hypervitkuttimella? Tai Nikonia.

Mitä tällä sitten ikinä tarkoitetaankaan. Kenojen herkkyyttä ja pikselimäärää ollaan kehitetty kovasti, mutta dynamiikka on jäänyt laskennalliseksi, lisäksi kehitys on kuvanlaadusta siirtynyt muuhun, fideo-ominaisuuksiin ja seuraavaksi paikkatietoon, joka paljolti vielä hyödyntämättä. Eittämättä vakautus tulee myös videopuolella siirtymään ulkisista laitteista kameran omaksi sisäiseksi toiminnaksi. Kaikenkaikkiaan valokuvauksen osalta ei tapahdu juuri mitään, jollei hyppäyksittäisiä huononnuksia oteta huomioon, kuten jo tapahtunut etsimien ja säätimien katoaminen valtaosasta kameroita. Mutta kaikenkaikiaan voinee sanoa, että käyttöjäkokemuksen osalta perusdigi, eli säätimetön, otteeton ja etsimetön saippua on vaikea enää saada kehitettyä.

nomad · Viesti Kirjoittaja **nomad** » Huhti 07, 2015 9 : 13

OskuK kirjoitti:
Jovala kirjoitti: Minusta digikameran kehitys on selvästi saturoitumassa, mutta onko se jo kuinka tasaisella vaakasuoralla osalla, on epäselvää. Joko Canonia saa eri väreissä ja varustettuna hypervitkuttimella? Tai Nikonia.
Mitä tällä sitten ikinä tarkoitetaankaan. Kenojen herkkyyttä ja pikselimäärää ollaan kehitetty kovasti, mutta dynamiikka on jäänyt laskennalliseksi, lisäksi kehitys on kuvanlaadusta siirtynyt muuhun, fideo-ominaisuuksiin ja seuraavaksi paikkatietoon, joka paljolti vielä hyödyntämättä. Eittämättä vakautus tulee myös videopuolella siirtymään ulkisista laitteista kameran omaksi sisäiseksi toiminnaksi. Kaikenkaikkiaan valokuvauksen osalta ei tapahdu juuri mitään, jollei hyppäyksittäisiä huononnuksia oteta huomioon, kuten jo tapahtunut etsimien ja säätimien katoaminen valtaosasta kameroita. Mutta kaikenkaikiaan voinee sanoa, että käyttöjäkokemuksen osalta perusdigi, eli säätimetön, otteeton ja etsimetön saippua on vaikea enää saada kehitettyä.

On se dynamiikka minusta parantunut, ainakin sillä merkillä mitä itse käytän. Itsesiassa dynamiikan parantuminen on suurin asia mitä kamerakehityksessä olen kokenut sitten D700:n julkaisun. Ja olihan D700:n dynamiikkakin aivan toista kuin sen pateettisen D200 edeltäjän.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että käyttäjäkokemus menee usein vain huonompaan suuntaan. Kamerat ovat liian monimutkaisia. Sinä ja minä niitä ehkä osaamme käyttää (kun vähän ponnistelemme), mutta suuri yeisö ei osaa. Linkin takana olevassa artikkelissakin todistetaan samaa.
https://photographylife.com/how-mirrorl ... o-industry

Suuri yleisö myös kokee, että miksi ostaa hankalaa kameraa kun voi kuvata käteväällä kännykällä josta kuvat sujahtavat hetkessä Facebookiin. Olen aika pitkälle samaa mieltä. Digikuvaamisen nykyinen työnkulku on syvältä eivätkä erilaiset (monimutkaiset, hitaat ja kaatuilevat) wifi-sovellukset ole sitä juuri muuksi muuttaneet.

Rockford · Viesti Kirjoittaja **Rockford** » Huhti 07, 2015 11 : 56

nomad kirjoitti:https://photographylife.com/how-mirrorl ... o-industry

OT:ta taas, mutta olipa mielenkiintoinen näkemys tuossa linkissä. Toisaalta olen ihan samaa mieltä siitä että aloittelijatason kameraroiden käyttöliittymissä on varmasti paljon kehittämisen varaa. Toisaalta olen taas ihan eri mieltä siitä, että noi kuvissa esitetyt Df:n ja jonkun Fujin rullakäyttöliittymät olisi jotenkin mahdottomia hallita kenellekään muulle kuin edistyneelle harrastajalle tai ammattilaiselle.

Tuotakin vähän ihmettelen että kirjoittajan mielestä kohtuullisen laadun kamerat eivät saisi olla hinnoittelultaan premium-tuotteita. Ovatko ne oikeasti sitä nyt? Eikö edullisesti muka saa kameraa jolla saa hyviä kuvia, siis selvästi parempia kuin puhelimella?

Itse ajattelen, että se missä kameroiden käyttöliittymien vaikeatajuisuus kulminoituu on erilaisten automaattisten toimintojen ja manuaalisten säätöjen yhdistelmämahdollisuudet. Vähänkään järjellisesti toteutetulla käyttöliittymällä on mun mielestä kohtuullisen helppoa kuvata täysin manuaalimoodissa tai vieläkin helpompaa tietysti kuvata täysautomaattimoodissa, mutta sitten kun käyttäjä haluaa säätää paria juttua itse ja loput jää kameran arvottaviksi tilanne on äkkiä sen verran sekava että aloittelijalla ja joskus pitempäänkin kuvanneella menee sormi suuhun. Ja erityisesti näissä tilanteissa eri valmistajien käyttöliittymien logiikat voivat poiketa toisistaan ja siksi uuteen kameraan vaihtaminen voi sotkea ajatuksia vaikka periaatteessa tietäisikin perusteet ja sen mitä haluaa saavuttaa.

Maffer · Viesti Kirjoittaja **Maffer** » Huhti 07, 2015 12 : 44

Aikarulla noissa "retrolaitteissa" on hyvä esimerkki miten on jämähdetty menneisyyteen. Sen sijaan että siinä olisi jotain yleisimpiä aikoja, niin miksei se ole vaan vapaasti pyörivä rulla millä säätää? Heti tulisi paljon käyttökelpoisempi. Ja vielä toki niin että voi säätää vaikka 9 tuntia valotusajaksi.

Naranek · Viesti Kirjoittaja **Naranek** » Huhti 07, 2015 13 : 12

Maffer kirjoitti:Aikarulla noissa "retrolaitteissa" on hyvä esimerkki miten on jämähdetty menneisyyteen. Sen sijaan että siinä olisi jotain yleisimpiä aikoja, niin miksei se ole vaan vapaasti pyörivä rulla millä säätää? Heti tulisi paljon käyttökelpoisempi. Ja vielä toki niin että voi säätää vaikka 9 tuntia valotusajaksi.

Sinulla ei taida olla tuo valotuksen teoria aivan hallussa? ne "yleisemmät ajat" on synkattu aukkoihin ja herkkyyteen siten että aina kun mitä tahansa vaihtaa pykälän verran, se vaikuttaa samalla tavalla valon määrään. Siis lisää tai vähentää saman määrän. Ne eivät ole mitään "yleisimpiä" aikoja......

Maffer · Viesti Kirjoittaja **Maffer** » Huhti 07, 2015 13 : 20

Mitä väliä? Jos homma tehdään järkevästi, niin voi valita jostain asetuksesta että minkä pykälän mukaan ne menee. Vaikka 1/35 aukon välein pykälät jos huvittaa. Vähän niinkuin Nikonin takarulla jossa voi tarkimmillaan säätää 1/3, miksi? Mistä tämä rajoite?

Perseilyä tuollainen historiaan jämähtäminen.

Valotuksen teoriasta en ymmärrä mitään, suunnittelen vaan käyttöliittymiä työkseni. Jämähtäkää te sedät vaan niihin pykäliinne - mä nauran räkäsesti ja kuvaan juuri sillä ajalla millä huvittaa. Joskus 196 sekuntia, joskus 30, joskus 4158.

nomad · Viesti Kirjoittaja **nomad** » Huhti 07, 2015 13 : 22

Rockford kirjoitti:
nomad kirjoitti:https://photographylife.com/how-mirrorl ... o-industry
OT:ta taas, mutta olipa mielenkiintoinen näkemys tuossa linkissä. Toisaalta olen ihan samaa mieltä siitä että aloittelijatason kameraroiden käyttöliittymissä on varmasti paljon kehittämisen varaa. Toisaalta olen taas ihan eri mieltä siitä, että noi kuvissa esitetyt Df:n ja jonkun Fujin rullakäyttöliittymät olisi jotenkin mahdottomia hallita kenellekään muulle kuin edistyneelle harrastajalle tai ammattilaiselle.

Mielestäni on kehittyneiden harrastajien ja ammattilaistenkin kameroissa kummallista sotkuisuutta. Ajatellaanpa harrastajakameroista vaikka Olympuksen loputonta kustomoitavuutta tai Sonyn sotkuisia valikoita. Kuka niistä selvän ottaa? Ja jos innostus riittää tolkun saamiseen kamerasta, niin se kertoo enemmän nörttiydestä kuin kiinnostuksesta valokuvaamiseen.

Ammattipuolella tulee taas mieleen Nikonin proo-käyttöliittymän menubankit. Miksi noin? Harrastajille Nikon tarjoaa kätevämpiä modepyörästä muutettavia käyttäjämoodeja. Jos hallitsee valokuvaamisen perusteet, niin käyttäjämoodeja ehkä jaksaakin käyttää, mutta ei niitä suo-ja-kuokka vuonna keksittyjä menubankkeja.

Maffer kirjoitti:Aikarulla noissa "retrolaitteissa" on hyvä esimerkki miten on jämähdetty menneisyyteen. Sen sijaan että siinä olisi jotain yleisimpiä aikoja, niin miksei se ole vaan vapaasti pyörivä rulla millä säätää? Heti tulisi paljon käyttökelpoisempi. Ja vielä toki niin että voi säätää vaikka 9 tuntia valotusajaksi.

Ei aikarullan tarvitse rajoittaa pisintä valotusaikaa. Esim Df:ssä voit ohittaa aikarullan säätää normaalisti nappi-rulla -systeemillä pidempiä aikoja kuin mitä rullasta löytyy.

Itse en kylläkään käytä df:n aikarullaa, se on siinä kameran päällä nimittäin vain sen vuoksi, että se kliksahtaa Df mainoksessa niin kivasti. Sensijaan tykkään kun Df:ssä on fyysisiä nappeja mm. sarjakuvaukselle, valonmittaustavalle ja valotuksenkorjaukselle. Mielestäni nuo ovat vähintäänkin havainnollisempia kuin moderni nappi plus rulla systeemi. Monesti ovat myös nopeampia ja intuitiivisempia käyttää. Jokainen joka ymmärtää valokuvauksesta jotain teitää millaiseen tilaan kamera on asetettu. Lisäksi fyysisillä napeilla kameran voi konfiguroida haluamakseen vaikkei siinä edes olisi virta päällä.

Df:ssä Nikon on myös toiminut sillä tavoin rohkeasti, että menuja on lyhennelty sieltä täältä. Mitän valokuvaamisen kannalta tärkeää ei ole nähdäkseni kuitenkaan poistettu. En ole ainakaan huomannut. Lopputuloksena on hieman vähemmän kustomoitavissa oleva, mutta selkeämpi kamera. Esimerkiksi sitä satasarjan Nikoneissa nykyään olevaa raivostuttavaa AF-A valotustilaa ei ole ja muutenkin käyttäjän mahdollisuudet (väärin) säädellä automaattitarkennusta ovat hieman rajallisemmat.

Eli on olemassa ainakin kahdenlaista helppoutta. 1) Näppäilijöille suunnattua automaattista helppoutta. Tämä on todella tärkeää jos kameroita halutaan myydä heille jotka ovat viime vuosina siirtyneet kuvaamaan pelkästään kännykällä. 2) Valokuvaajille suunnattua selkeyttä, että kameraa osaa käyttää valokuvaamisen perustaidoilla ilman, että kahta-kolmea iltaa lukee käyttöohjetta ja säätelee kameran prusasetuksia. Kummassakin tapauksessa avain on, että ominaisuuksien älykäs karsiminen parantaa kameran käytettävyyttä.

Maffer · Viesti Kirjoittaja **Maffer** » Huhti 07, 2015 13 : 31

Minä antaisin *valinnan* vapauttaa kameran kaikesta hemmetin askelletuista arvoista ja säädöistä. Digimaailmassa ihan turhakkeita jos haluaa hienosäätää kuvan niin että RAW-tiedosto on optimaalinen.

Käyttäjällä olisi tällöin kuitenkin valinta että pysyykö pykälissä vai ei. Ja mitä haluaa näyttää pykälin ja mitä ei. Ja millaisin pykälin haluaa.

Takanäyttöön näkyville aika (vapaasti pyörivä rulla), arvioitu aukkoarvo (vapaasti pyörivä rulla) ja ISO-lukema (vapaasti pyörivä rulla) + yks nappi mikä laskee kennolle ETTR-valotuksen. Napilla lasketaan esityönä optimaalinen RAW-valotus ja pyörillä voi viilata.

Koko komeus modulaarinen laatikko mihin saa vaikka oikean kahvan eikä mitään nysää.

Siinä kaikki syöttöpainikkeet mitä tarvii:

-Sulkimen laukaisu
-ETTR-nappi
-3 rullaa
-liveview / evf valinta (jos optionaalinen evf kiinni) ja tämäkin kytkin tulee siihen EVF-moduuliin että säästyy rungosta pois yksi turhake
-ON/OFF