Nikon D700 käyttökokemukset

[karppav]

Jospa palattaisiin takaisin aiheeseen. Kaikin puolin olen ollut kameraan tyytyväinen, mutta viime vikonlopun ensimmäiset yötaivaskuvat laittoivat miettimään, onko esimerkin mukainen kuva aivan normaalia (100% croppi, mutta koko kuva täynnänäitä punaisia ja sinisiä pikseleitä). Kuva tuntuisi olevan täynnä jumiutuneita pikseleitä. Valotusaika tässä on ollut 35 min ja herkkyys 200.

[vostok]

On normaalia. Noin pitkät valotukset on paljon parempi ottaa pienissä paloissa ja laskea yhteen jälkeenpäin tietokoneella.

Tuollaisista pikseleistä pääsee eroon kalibroimalla kuvan dark framella eli vähentämällä kuvasta samanpituisen valotuksen joka on otettu linssinsuoja päällä.

Myös pienemmissä paloissa otetut osavalotukset kannattaa kalibroida darkilla. Niihin riittää yksi lyhempi darkki, jonka voi vähentää kaikista kuvista. Darkin vähennys kannattaa tehdä ennen värien interpolointia täyden hyödyn saamiseksi. Moni kamera osaa tehdä tämän automaattisesti, mutta silloin kuvan ottoaika venyy kaksinkertaiseksi.

[Fr0Z]

Itsellä ei D3:sessa osunut silmään kuolleita pikseleitä 56 minuutin valotuksessa... tosin herkkyyskin oli ISO1600. Vai olisiko LR mapannut ne piiloon?

[mremonen]

Jospa palattaisiin takaisin aiheeseen. Kaikin puolin olen ollut kameraan tyytyväinen, mutta viime vikonlopun ensimmäiset yötaivaskuvat laittoivat miettimään, onko esimerkin mukainen kuva aivan normaalia (100% croppi, mutta koko kuva täynnänäitä punaisia ja sinisiä pikseleitä).

Jospa tuo kamera onkin tarkempi ja herkempi kuin Hubble? Nuohan ovat selvästikin galakseja, joiden lähettämässä valossa näkyy sekä puna- että sinisiirtymiä.

[karppav]

Itsellä ei D3:sessa osunut silmään kuolleita pikseleitä 56 minuutin valotuksessa... tosin herkkyyskin oli ISO1600. Vai olisiko LR mapannut ne piiloon?

Foorumille postaamastasi kuvasta innostuneena päätin päätin kokeilla tuota yökuvausta, kun satuin olemaan sopivasti korvessa ja taivaskin oli selkeä. Ymmärsin, että olit käyttänyt pitkän valotuksen kohinanpoistoa. Jospa sillä oli vaikutusta asiaan.

Ja kiitokset vostokille vinkeistä.

[nomad]

Itsellä ei D3:sessa osunut silmään kuolleita pikseleitä 56 minuutin valotuksessa... tosin herkkyyskin oli ISO1600. Vai olisiko LR mapannut ne piiloon?

LR on aika kätevä :-) Kestään tosin hetken ennen kuin ylimääräiset pilkut katoavat. Kannattaa katsella kuvaa tarkkaan siinä vaiheessa kun tiesikka "renderöi" sitä ensimmäistä kertaa näytöllä. Ainakin minulla pilkut vilahtavat tuossa vaiheessa näkösällä.

[vostok]

Ymmärsin, että olit käyttänyt pitkän valotuksen kohinanpoistoa. Jospa sillä oli vaikutusta asiaan.

Ja kiitokset vostokille vinkeistä.

Mainitsin että kamerat osaavat tehdä homman myös automaattisesti. Tätä moni kamera kutsuu nimenomaan pitkän valotuksen kohinanpoistoksi. Jos siis jaksaa tunnin valotuksen jälkeen odottaa toisen tunnin, niin juuttuneet pikselit häipyvät, ja fr0zin kuvassa taitaa juuri näin olla tehty.

[teuhar]

Jospa palattaisiin takaisin aiheeseen. Kaikin puolin olen ollut kameraan tyytyväinen, mutta viime vikonlopun ensimmäiset yötaivaskuvat laittoivat miettimään, onko esimerkin mukainen kuva aivan normaalia (100% croppi, mutta koko kuva täynnänäitä punaisia ja sinisiä pikseleitä). Kuva tuntuisi olevan täynnä jumiutuneita pikseleitä. Valotusaika tässä on ollut 35 min ja herkkyys 200.

Oletko nyt todella ihan tosissasi!? Tietänetkö, että tähdet on todellisuudessa tuon värisiä niiden pintalämpötilasta riippuen?

Silmin katsottuna ne näyttävät kirkkailta pisteiltä, mutta jo filmi-aikaan kuvattuna tähdet näyttivät juuri tuolta, eli mitä kuumempi tähti sen sinisempi - mitä "kylmempi" sen punaisempi.

[Jollila]

Jospa palattaisiin takaisin aiheeseen. Kaikin puolin olen ollut kameraan tyytyväinen, mutta viime vikonlopun ensimmäiset yötaivaskuvat laittoivat miettimään, onko esimerkin mukainen kuva aivan normaalia (100% croppi, mutta koko kuva täynnänäitä punaisia ja sinisiä pikseleitä). Kuva tuntuisi olevan täynnä jumiutuneita pikseleitä. Valotusaika tässä on ollut 35 min ja herkkyys 200.

Oletko nyt todella ihan tosissasi!? Tietänetkö, että tähdet on todellisuudessa tuon värisiä niiden pintalämpötilasta riippuen?

Silmin katsottuna ne näyttävät kirkkailta pisteiltä, mutta jo filmi-aikaan kuvattuna tähdet näyttivät juuri tuolta, eli mitä kuumempi tähti sen sinisempi - mitä "kylmempi" sen punaisempi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Spektriluokka

[karppav]

Oletko nyt todella ihan tosissasi!? Tietänetkö, että tähdet on todellisuudessa tuon värisiä niiden pintalämpötilasta riippuen?

Silmin katsottuna ne näyttävät kirkkailta pisteiltä, mutta jo filmi-aikaan kuvattuna tähdet näyttivät juuri tuolta, eli mitä kuumempi tähti sen sinisempi - mitä "kylmempi" sen punaisempi.

Olen aivan tosissani. 35 minuutin valotuksella ne tähdet ovat kuvassa näkyviä viiruja. Ja harvoin kai tädet ovat pikselin kokoisia. Kyllä nämä ovat hot pixeleitä.

[JPQ]

Pakko kysyä mitenhän nämä kinokoon Nikonit toimii 70-300mm VRän kanssa ? onhan joo tiedän ristiriita hinnoissa mutta teleilykin kiinnostaa (mutta rajat on kantokyvyllä) ja kinokoon kennon edut. jo etukäteen kiinnostaa. joskus tulee tarpeeksi halpa kinokoon kennolla oleva runko.

[vostok]

Oletko nyt todella ihan tosissasi!? Tietänetkö, että tähdet on todellisuudessa tuon värisiä niiden pintalämpötilasta riippuen?

Silmin katsottuna ne näyttävät kirkkailta pisteiltä, mutta jo filmi-aikaan kuvattuna tähdet näyttivät juuri tuolta, eli mitä kuumempi tähti sen sinisempi - mitä "kylmempi" sen punaisempi.

Mäkin haluan systeemin, jolla saa puolen tunnin valotuksessa tähdet yhden pikselin kokoisiksi.

[teuhar]

Oletko nyt todella ihan tosissasi!? Tietänetkö, että tähdet on todellisuudessa tuon värisiä niiden pintalämpötilasta riippuen?

Silmin katsottuna ne näyttävät kirkkailta pisteiltä, mutta jo filmi-aikaan kuvattuna tähdet näyttivät juuri tuolta, eli mitä kuumempi tähti sen sinisempi - mitä "kylmempi" sen punaisempi.

Mäkin haluan systeemin, jolla saa puolen tunnin valotuksessa tähdet yhden pikselin kokoisiksi.

Jokin tuossa jutussa "mättää", en tiedä mikä, ei nuo oikein pikselin kokoisilta näytä,tai sitten pikselit on kovin erikokoisia, mutta väliäkö hällä.
(Tuossa kuvassa on muuten jotain tuttua, mut en tosiaankin viitsi ruveta selvittämään - tietääkö kukaan tähtitieteen harrastaja - vai onko kyseessä tosiaankin jokin vika kamerassa)?

[mtala]

Pakko kysyä mitenhän nämä kinokoon Nikonit toimii 70-300mm VRän kanssa ? onhan joo tiedän ristiriita hinnoissa mutta teleilykin kiinnostaa (mutta rajat on kantokyvyllä) ja kinokoon kennon edut. jo etukäteen kiinnostaa. joskus tulee tarpeeksi halpa kinokoon kennolla oleva runko.

Tiedä häntä hinnan ristiriitaisuudesta, mutta minulla ei ole ollut valittamista, 300 milliäkin täydellä aukolla tuottaa käyttökelpoista jälkeä, vakaaja toimii hyvin. Tosin ihan reunaan ei ole sattunut mitään terävyysalueella olevaa, joten siitä en osaa sanoa. Ja tuo käyttökelpoisuus tarkoittaa sitten esim. lehtikuvaa eikä Dc.netin kriteereitä... Suhteellisen keveys ja pieni koko kannustavat käyttämään, ellei valotilanne vaadi 2,8 aukkoa. Yleensä ei vaadi.

Mtala

[karppav]

Oletko nyt todella ihan tosissasi!? Tietänetkö, että tähdet on todellisuudessa tuon värisiä niiden pintalämpötilasta riippuen?

Silmin katsottuna ne näyttävät kirkkailta pisteiltä, mutta jo filmi-aikaan kuvattuna tähdet näyttivät juuri tuolta, eli mitä kuumempi tähti sen sinisempi - mitä "kylmempi" sen punaisempi.

Mäkin haluan systeemin, jolla saa puolen tunnin valotuksessa tähdet yhden pikselin kokoisiksi.

Jokin tuossa jutussa "mättää", en tiedä mikä, ei nuo oikein pikselin kokoisilta näytä,tai sitten pikselit on kovin erikokoisia, mutta väliäkö hällä.
(Tuossa kuvassa on muuten jotain tuttua, mut en tosiaankin viitsi ruveta selvittämään - tietääkö kukaan tähtitieteen harrastaja - vai onko kyseessä tosiaankin jokin vika kamerassa)?

Osa noista on pikselin kokoisia ,osa ristin mallisia ja osa epämääräisiä möykkyjä. Ilmeisesti nämä hot pikselit " vuotavat" ympäröiviin pikseleihin. Tarkemmin en osaa selittää, kun tuosta kennotekniikasta mitään ymmärrä.

Tänään kyselin asiasta Digiexpossa Nikonin asiantuntijalta ja hän sanoi, että voipi viedä Jassille ja ne mappaavat pahimmat pois. Pitää nyt katsoa jaksaako viedä.

Kyseinen kuva löytyy alkuperäisessä koossaan täältä.

[JPQ]

Pakko kysyä mitenhän nämä kinokoon Nikonit toimii 70-300mm VRän kanssa ? onhan joo tiedän ristiriita hinnoissa mutta teleilykin kiinnostaa (mutta rajat on kantokyvyllä) ja kinokoon kennon edut. jo etukäteen kiinnostaa. joskus tulee tarpeeksi halpa kinokoon kennolla oleva runko.

Tiedä häntä hinnan ristiriitaisuudesta, mutta minulla ei ole ollut valittamista, 300 milliäkin täydellä aukolla tuottaa käyttökelpoista jälkeä, vakaaja toimii hyvin. Tosin ihan reunaan ei ole sattunut mitään terävyysalueella olevaa, joten siitä en osaa sanoa. Ja tuo käyttökelpoisuus tarkoittaa sitten esim. lehtikuvaa eikä Dc.netin kriteereitä... Suhteellisen keveys ja pieni koko kannustavat käyttämään, ellei valotilanne vaadi 2,8 aukkoa. Yleensä ei vaadi.

Mtala

saisiko mallikuvan. ps. tosiaan kriteerit tosiaan mulla riittää itselle en kuvaa oikein muille. noh ainoa kuvia tähän asti ostanut
käyttää kuvia niin pienenä että hyvin vähän vaatii optiikalta...
ja erään kirjan kuvat (ne jotka oikeasti kuvasin vaikka kaikki onkin nimissäni toisen kuvaajan omasta ehdotuksesta..) otin jopa parjatulla Sigman objektiivilla.

[JPQ]

Mäkin haluan systeemin, jolla saa puolen tunnin valotuksessa tähdet yhden pikselin kokoisiksi.

Jokin tuossa jutussa "mättää", en tiedä mikä, ei nuo oikein pikselin kokoisilta näytä,tai sitten pikselit on kovin erikokoisia, mutta väliäkö hällä.
(Tuossa kuvassa on muuten jotain tuttua, mut en tosiaankin viitsi ruveta selvittämään - tietääkö kukaan tähtitieteen harrastaja - vai onko kyseessä tosiaankin jokin vika kamerassa)?

Osa noista on pikselin kokoisia ,osa ristin mallisia ja osa epämääräisiä möykkyjä. Ilmeisesti nämä hot pikselit " vuotavat" ympäröiviin pikseleihin. Tarkemmin en osaa selittää, kun tuosta kennotekniikasta mitään ymmärrä.

Tänään kyselin asiasta Digiexpossa Nikonin asiantuntijalta ja hän sanoi, että voipi viedä Jassille ja ne mappaavat pahimmat pois. Pitää nyt katsoa jaksaako viedä.

Kyseinen kuva löytyy alkuperäisessä koossaan täältä.

yleisin voisiko sanoa jopa normaali kennon rakenne on
RG
GB
eli 2x2pikselin alue on tuollainen ja väliin interpoloidaan ne komponentit jota kyseiltä kohtaa ei saada joten sitä kautta ne vaikuttavat viereisiinkin ikävä kyllä sehän tässä onkin jos yksittäinen pikseli vaikuttaisi vain alueellen niin helpottaisi nätisti korjailua. ja fujilla oli jossain pokkarissa joskus C,Y,M,G komponenttinen kenno joskus jos oikeaa tietoa netistä saanut.
ps. R=red eli punainen,G=green eli vihreä,B=blue eli sininen,C=Cyan eli syaani,M=Magenta eli magentta,Y=Yellow eli keltainen. tuo ps on kaikkia varten ei alkuperäistä kennon toiminnasta tietämätöntä varten välttämättä mutta suosin ns mahd. tyhjentäviä kirjoituksia eli ei tulisi lisä kysymyksiä.

[karppav]

yleisin voisiko sanoa jopa normaali kennon rakenne on
RG
GB
eli 2x2pikselin alue on tuollainen ja väliin interpoloidaan ne komponentit jota kyseiltä kohtaa ei saada joten sitä kautta ne vaikuttavat viereisiinkin ikävä kyllä sehän tässä onkin jos yksittäinen pikseli vaikuttaisi vain alueellen niin helpottaisi nätisti korjailua. ja fujilla oli jossain pokkarissa joskus C,Y,M,G komponenttinen kenno joskus jos oikeaa tietoa netistä saanut.
ps. R=red eli punainen,G=green eli vihreä,B=blue eli sininen,C=Cyan eli syaani,M=Magenta eli magentta,Y=Yellow eli keltainen. tuo ps on kaikkia varten ei alkuperäistä kennon toiminnasta tietämätöntä varten välttämättä mutta suosin ns mahd. tyhjentäviä kirjoituksia eli ei tulisi lisä kysymyksiä.

Tuohon voisi lisätä vielä pienen korjauksen, eli CMYK. Sitten kuuluukin tietokilpailukysymys, että mikä on tuo K?

[rolsen]

..mikä on tuo K?

Se on K, niin kuin avain.

[karppav]

..mikä on tuo K?

Se on K, niin kuin avain.

Täysin oikein.