Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
julmistus kirjoitti:
Koska minulla Eye-AF oli edessä 40:ssä testikuvassa, laitteistossa oli ihan varmasti jotain vikaa. Kuvaaja ja kuvattava eivät liikkuneet, kuvat otettiin n. 1,2 m:stä. Suljin oli 1/250s. Vieläpä tuin käteni pöytään. Kuvattaessa Eye-AF toimi aina ja todella nopeasti. Silmät eivät vain ollet tarkkoja. Nenät ja kulmakarvat olivat.
Kyllähän tuo selvästi kuulostaa siltä, että runko ja objektiivi eivät ole toimineet yhteen.
Vikahan voisi olla myös objektiivissa, jos se ottaa käskyjä vastaan väärin ja tarkentaa eteen, mutta toisaalta kuulostaa kyllä siltä, että tarkennuspiste oli hiukan suurempi, kuin se pelkkä silmä.
Tai sitten lähin tarkennuspiste aktivoitui silmän sijaan. Vaikea näistä on mennä sanomaan, mutta tässä juuri kun testaan, niin 1,2 metristä 55mm 1.8 lasilla tulee just 27" iMacin näyttö kuvaan aika tiukasti, eli jos ottaa vaakakuvaa naamasta, niin pitäisi olla aivan optimiolosuhteet.
julmistus kirjoitti:
Koska minulla Eye-AF oli edessä 40:ssä testikuvassa, laitteistossa oli ihan varmasti jotain vikaa. Kuvaaja ja kuvattava eivät liikkuneet, kuvat otettiin n. 1,2 m:stä. Suljin oli 1/250s. Vieläpä tuin käteni pöytään. Kuvattaessa Eye-AF toimi aina ja todella nopeasti. Silmät eivät vain ollet tarkkoja. Nenät ja kulmakarvat olivat.
Kyllähän tuo selvästi kuulostaa siltä, että runko ja objektiivi eivät ole toimineet yhteen.
Vikahan voisi olla myös objektiivissa, jos se ottaa käskyjä vastaan väärin ja tarkentaa eteen, mutta toisaalta kuulostaa kyllä siltä, että tarkennuspiste oli hiukan suurempi, kuin se pelkkä silmä.
Tai sitten lähin tarkennuspiste aktivoitui silmän sijaan. Vaikea näistä on mennä sanomaan, mutta tässä juuri kun testaan, niin 1,2 metristä 55mm 1.8 lasilla tulee just 27" iMacin näyttö kuvaan aika tiukasti, eli jos ottaa vaakakuvaa naamasta, niin pitäisi olla aivan optimiolosuhteet.
Kuvasin aukolla 2.8. Eikö 1.8:nkin olisi pitänyt onnistus, vaikka se onkin haasteellisempaa.
Jos ostan vielä kameran, osaan ainakin heti aluksi panna AF:n jonkunlaiseen testiin. Taso, 45 astetta ja Eye-AF. Jos kameran valmistajat kehuvat, että AF toimii, niin sitten saa luvan toimia.
Eikös sille Eye-AF:lle pidä sitten olla jotain ihmissilmää kohteeksi, eikä mitään 45° kulmassa olevia nelikulmioita? Asiasta kun en mitään tiedä, niin tyhmänä ajattelisin että Eye-AF tarvitsee silmän toimiakseen.
Eiköhän julmistus meinannut erikseen tuota kulmatestiä ja Eye-AF. Mutta sama homma pätee kuitenkin eli ensin liike pois yhtälöstä täysin. Onnistuu myös Eye-AF tapauksessa jos teippaa ihmisen tuoliin tai seinään.
Täällä ei A7iii:n tarkennuksessa, Eye-AF:ssä tai muussakaan ole ollut mitään vikaa miltään etäisyydeltä. Optiikkoina 85mm 1.8, 28mm f2, tamron 28-75mm 2.8. A7iii topicissa olen omia kokemuksia jakanutkin tuosta Eye-AF:stä. Julmistuksen kombo oli satavarmasti viallinen. Mitäpä tuosta sen enempää vääntämään tai kameroita tuon takia pelkäämään. Joka merkillä noita on jokaisessa mallissa, näistä puhutaan arkikielessä maanantai-kappaleina. Mitä enempi mallia x myydään, sitä enemmän todennäköisesti löydät googlettamalla kauhutarinoitakin.
Millä tavoin Eye-AF eri kameroilla toimii?
Onko kameran hamontunnistuksen tehtävä aluksi löytää sensorin? datasta silmä, johon tarkentaa ja sen jälkeen löydetty mykiön paikka ilmoitetaan jollekin kameran AF-pisteistä, joka tekee lopullisen tarkennuksen?
Kenties tuo on jonkinlainen interatiivinen prosessi: aluksi etsitään ihmisen pää, johon AF:llä tarkennetaan jne.
rolsen kirjoitti:Eikös sille Eye-AF:lle pidä sitten olla jotain ihmissilmää kohteeksi, eikä mitään 45° kulmassa olevia nelikulmioita? Asiasta kun en mitään tiedä, niin tyhmänä ajattelisin että Eye-AF tarvitsee silmän toimiakseen.
Ihan eri testit nämä kaikki kolme ovat. Tasotestissä perustarkennuskuva seinälle ja siitä kohtisuora kuva ja niitä ei tarvitse kai kovin montaa edes ottaa. 45 astetta: siinä kannattaa ottaa varmasti yli 20 kuvaa, ehkä 50, valituilla aukoilla. Siinä näkyy hyvin tarkennuksen paikka ja se on toimivalla kameralla oikealla paikalla kaikilla kuvilla. Kolmanneksi Eye-AF, varmaan 20 kuvaa voisi olla hyvä. Kaikkien pitäisi olla tarkkoja tai kohdallaan.
Jos nämä ovat ok, niin mahdollisisa virheitä jää vielä monta, kuten mm. Maffer on maininnut. Mitä muita testejä voisi olla hyvä tehdä?
Maffer kirjoitti:Eiköhän julmistus meinannut erikseen tuota kulmatestiä ja Eye-AF. Mutta sama homma pätee kuitenkin eli ensin liike pois yhtälöstä täysin. Onnistuu myös Eye-AF tapauksessa jos teippaa ihmisen tuoliin tai seinään.
Näinhän minä teinkin. Kummasti se eukko vain alkoi rimpuilla ...
julmistus kirjoitti:Jos nämä ovat ok, niin mahdollisisa virheitä jää vielä monta, kuten mm. Maffer on maininnut. Mitä muita testejä voisi olla hyvä tehdä?
Tarkoitus ei ole nyt ilkeillä, mutta miksi teet tarkennustestejä jotka ovat tulleet tutuiksi peilikameroiden tarkennuksen hienosäädöstä. Oletko testaamisen ohessa kuvannut kamerallasi & objektiivillasi? Ketään ei tarvitse teipata tuoliin, vaan otat hyvää kuvaustekniikkaa noudattaen perupotretin esim 2 metrin päästä. Istutte esim vaimosi kanssa pöydän eri puolilla ja siitä sitten... Sellainen väljähkö pärstäkuva siis. Onnistuuko tuo? Tai jos ei onnistu, niin kuvaa vaikka normi maisema. Onnistuuko? Onnistuuko ylipäätään mikään? Jos tarkennat käsin ja kamera on jalustalla ja kohteena naaupurin seinä, niin onnistuuko sittenkään?
Oltiin Sonyn kameroista mitä mieltä tahansa, niin 55mm/1.8 ja A7r3 on aivan hullunvarma ja erittäin helppokäyttöinen yhdistelmä. Kuvat onnistuvat melkoisen hyvin vaikka kameran antaa aivan ensikertalaisen käsiin. Jos eivät onnistu, niin jotakin on rikki. Ja se kannattaa silloin hoitaa kuntoon.
nomad kirjoitti:Tarkoitus ei ole nyt ilkeillä, mutta miksi teet tarkennustestejä jotka ovat tulleet tutuiksi peilikameroiden tarkennuksen hienosäädöstä. Oletko testaamisen ohessa kuvannut kamerallasi & objektiivillasi? Ketään ei tarvitse teipata tuoliin, vaan otat hyvää kuvaustekniikkaa noudattaen perupotretin esim 2 metrin päästä. Istutte esim vaimosi kanssa pöydän eri puolilla ja siitä sitten... Sellainen väljähkö pärstäkuva siis. Onnistuuko tuo? Tai jos ei onnistu, niin kuvaa vaikka normi maisema. Onnistuuko? Onnistuuko ylipäätään mikään? Jos tarkennat käsin ja kamera on jalustalla ja kohteena naaupurin seinä, niin onnistuuko sittenkään?
Oltiin Sonyn kameroista mitä mieltä tahansa, niin 55mm/1.8 ja A7r3 on aivan hullunvarma ja erittäin helppokäyttöinen yhdistelmä. Kuvat onnistuvat melkoisen hyvin vaikka kameran antaa aivan ensikertalaisen käsiin. Jos eivät onnistu, niin jotakin on rikki. Ja se kannattaa silloin hoitaa kuntoon.
Antaa tulla vaan. Lupaan olla hermostumatta.
Minulla on kokemusta vuoden löyhää kuvaamista ja sitten kuukauden hieman tiivimpää testailua. Kaikki tässä on minulle ollut uutta. Olen tästä nauttinut, vaikka joskus yöllä puurtaessa hieman väsyttääkin. Mutta sitten: eteenpäin ... Ymmärrän että tämä on teille muille tuttua juttua. Aavistan myös, että pitäisi päästä näistä tekniikka-asioista eteenpäin, että osaisi ottaa joitakin kuviakin lopulta.
Kiitos teille neuvoista.
Sony oli aivan loistava kamera - jos kuvat vain olisivat olleet teräviä. Nyt olen alkanut lämmetä Nikon Z6 tai Z7:lle. Jos vain tuleva Eye-AF olisi toimiva? Nikon:issa kiinnostaisivat mm. nämä: sään kesto ja kuvien laatu. Mutta onko Nikonin uutuus kuitenkin haasteellisempi käyttää kuin A7RIII?
julmistus kirjoitti:
Sony oli aivan loistava kamera - jos kuvat vain olisivat olleet teräviä. Nyt olen alkanut lämmetä Nikon Z6 tai Z7:lle. Jos vain tuleva Eye-AF olisi toimiva? Nikon:issa kiinnostaisivat mm. nämä: sään kesto ja kuvien laatu. Mutta onko Nikonin uutuus kuitenkin haasteellisempi käyttää kuin A7RIII?
Nikon saattaa olla joissain suhteissa parempi - en ole itse sillä kuvannut. Mutta eikös kaikki kritiikit kehu Sonyn tarkennusta ja pidä Nikon Z:n tarkennusta välttävänä/huonona? Tietysti voit mennä liikkeeseen ja kokeilla.
Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.
Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.
javal kirjoitti:Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.
Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.
Hyvä kysymys, mutta eikö ne tarkennuspisteet liity ainoastaan vaihetarkennukseen? Jos peilitön kuitenkin hieroo tarkennuksen lopullisesti kohdalleen kontrastitarkennusta hyödyntäen, niin silloin ollaan riippumattomia tarkennuspisteistä?
Toinen juttu on sitten se, että monet vannovat yhäkin sen nimeen, että miten kätevää on kun peilikamerassa on 9 tarkennuspistettä. Olen nähnyt, että jopa sellaisen kanssa voi tarkennus onnistua.
javal kirjoitti:Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.
Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.
Hyvä kysymys, mutta eikö ne tarkennuspisteet liity ainoastaan vaihetarkennukseen? Jos peilitön kuitenkin hieroo tarkennuksen lopullisesti kohdalleen kontrastitarkennusta hyödyntäen, niin silloin ollaan riippumattomia tarkennuspisteistä?
Toinen juttu on sitten se, että monet vannovat yhäkin sen nimeen, että miten kätevää on kun peilikamerassa on 9 tarkennuspistettä. Olen nähnyt, että jopa sellaisen kanssa voi tarkennus onnistua.
Kyllähän se tuntuu hierovan niitä kontrasteja vaikka mistä kohtaa kuvaa. Olennaista olisi saada se tarkennusneliön kohta teräväksi.
javal kirjoitti:Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.
Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.
Hyvä kysymys, mutta eikö ne tarkennuspisteet liity ainoastaan vaihetarkennukseen? Jos peilitön kuitenkin hieroo tarkennuksen lopullisesti kohdalleen kontrastitarkennusta hyödyntäen, niin silloin ollaan riippumattomia tarkennuspisteistä?
Olen ymmärtänyt että kontrastitarkennus toimii käyttäen ennalta määritettyjä lohkoja (alueita). Ainakin näin kameravalmistajat tarkennussysteeminsä esittävät. Tilanne ei siis muutu miksikään jos näitäkin kontrastitarkennuslohkojakin (alueita) on vain se 400. Tieto silmän kohdasta aktivoi sen kontrastitarkennuslohkon (alueen) jonka alueella silmä on, ja kamera hienosäätää tarkennuksen siihen kohtaan jossa kyseisen lohkon alueella on suurin kontrasti. Jos esim. kulmakarvat on mukana tällä valitulla vaihetarkennuksen lohkon alueella ja tarjoaa voimakkaimman/parhaimman kontrastin niin sitten tarkennus menee kulmakarvoihin.
javal kirjoitti:Oletteko koskaan laskenut miten paljon/tiheässä pitää noita tarkennuspisteitä olla että silmän kohdalle varmasti osuu edes yksi tarkennuspiste? Kovin laaja ei tarvi rajaus olla kun esimerkiksi 400 pistettä on aivan liian vähän (olettaen että tarkennuspisteet kattavat lähes koko kennon alueen kuten hyvissä kameroissa kuuluukin olla), että silmän kohdalla olisi varmasti tarkennuspiste.
Kameroiden algoritmit kyllä osaa pitää sitä neliöä hienosti silmän kohdalla, mutta välttämättä sen neliön (ja silmän) kohdalla ei ole tarkennuspistettä, vaan se on jossakin siinä lähellä vieressä ja siihen sitten tarkennus käytännössä tapahtuu. Mutta tarkennus osunee kasvoihin kuitenkin.
Hyvä kysymys, mutta eikö ne tarkennuspisteet liity ainoastaan vaihetarkennukseen? Jos peilitön kuitenkin hieroo tarkennuksen lopullisesti kohdalleen kontrastitarkennusta hyödyntäen, niin silloin ollaan riippumattomia tarkennuspisteistä?
Olen ymmärtänyt että kontrastitarkennus toimii käyttäen ennalta määritettyjä lohkoja (alueita). Ainakin näin kameravalmistajat tarkennussysteeminsä esittävät. Tilanne ei siis muutu miksikään jos näitäkin kontrastitarkennuslohkojakin (alueita) on vain se 400. Tieto silmän kohdasta aktivoi sen kontrastitarkennuslohkon (alueen) jonka alueella silmä on, ja kamera hienosäätää tarkennuksen siihen kohtaan jossa kyseisen lohkon alueella on suurin kontrasti. Jos esim. kulmakarvat on mukana tällä valitulla vaihetarkennuksen lohkon alueella ja tarjoaa voimakkaimman/parhaimman kontrastin niin sitten tarkennus menee kulmakarvoihin.
Mutta silmä liikkuu kuva-alalla kun on jatkuva tarkennus päällä. Tuolloin mikään yksittäinen lohko ei voi vastata tarkennuksen lopullisesta onnistumisesta.
nomad kirjoitti:
Nikon saattaa olla joissain suhteissa parempi - en ole itse sillä kuvannut. Mutta eikös kaikki kritiikit kehu Sonyn tarkennusta ja pidä Nikon Z:n tarkennusta välttävänä/huonona? Tietysti voit mennä liikkeeseen ja kokeilla.
Kyllä. Huonoksihan tuota Nikon Z:n AF:ää mainitaan niin usein, ettei sitä kai tarvitse kokeilla.
Toisaalta on myös mainintoja, että Eye-AF tulee Firmware-päivityksenä. Jotkut toivoivat, että samalla tulisi parannus AF:ään. Pitää odotella ja katsoa kuinka käy.
