Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
ptakala0 kirjoitti:
No sitten vaan kuvia näytille: kännyn pinottu kuva vs. RX - satkun kuva. Kuvassa vaikka nyt sitten juokseva ihminen.
Sitten toisesta reunasta ne kivet pinottuna sekä kännykällä että RX - satkussa - eikös sekin osaa sen homman.
RX satasta en ole käyttänyt, enkä ylipäätään ota kantaa koko asiaan. Kerroin vain että on väärin sanoa että kännykät ei osaa pinota kuvia joissa on liikkuvia kohteita. Ja toistaiseksi en on ole ottanut kuvia jotka hävittää ihmisiä tai merkittäviä kohteita kuvasta.
Sen olen kokeillut että Canon 7D mk2 f2.8 vakaajalasilla on hämärässä tietyissä tilanteissa vaikeuksissa iPhonea vastaan polttovälillä 26 - 50mm. Myös ko polttovälillä EOS R on vaikeuksissa jos lasissa ei ole vakaajaa. Näin siis kohteissa joissa ei ole liikettä ja jos kuvaa katsoo esim 10.2" iPad näytöltä.
Varmaan ne osaa pinota kuvia jossa liikkuvia kohteita mutta siinäkin toimii toistaiseksi fysiikan lait.
Laskennalla voidaan sitten muuntaa informaatiota mutta se on sitten koneellistettua kuvamanipulaatiota :)
ptakala0 kirjoitti:Varmaan ne osaa pinota kuvia jossa liikkuvia kohteita mutta siinäkin toimii toistaiseksi fysiikan lait.
Laskennalla voidaan sitten muuntaa informaatiota mutta se on sitten koneellistettua kuvamanipulaatiota :)
Joo, fysiikan lait pätee edelleen. Mutta täytyy sanoa että olen yllättynyt siihen mihin noi kännykät pystyy jo tänäpäivänä, ja kehitys on edelleen nopeaa verrattuna perinteisiin pokkareihin ja järjestelmäkameroihin. Juuri tällä viikolla tuli esiin huhu että ensivuonna tulevassa iPhonessa olisi myös kennovakaaja, noiden nykyisten linssivakaajan lisäksi. https://petapixel.com/2019/12/20/apple- ... ne-report/
Tuolla varmaan on positiivinen vaikutus kuvanlaatuun, etenkin hämärässä.
Mistään varsinaisesta kuvamanipulaatiosta kännyköissä mitä minä olen käyttänyt ei ole kysymys. Ei se että sitä kuvan osaa valotetaan pidempään jossa ei ole liikkuvaa sisältöä voi oikeastaan sanoa kuvamanipulaatiolsi. Ei myöskään sitä että valotus lopetetaan ennenaikaisesti kuvan kirkkaimmissa kohdissa puhkipalamisen estämiseksi.
Mitä valotukseen tulee niin kännykät osaa olla viisaita. Ne tekevät valotuksen pienissä osissa, ja pinoavat otokset. Ne ei ole sidottu etukäteen määrättyyn valotusaika, kuten perinteiset kamerat. Jos siis tilanne sallii niin ikään kuin vain jatketaan valotusta.
ptakala0 kirjoitti:Varmaan ne osaa pinota kuvia jossa liikkuvia kohteita mutta siinäkin toimii toistaiseksi fysiikan lait.
Laskennalla voidaan sitten muuntaa informaatiota mutta se on sitten koneellistettua kuvamanipulaatiota :)
Joo, fysiikan lait pätee edelleen. Mutta täytyy sanoa että olen yllättynyt siihen mihin noi kännykät pystyy jo tänäpäivänä, ja kehitys on edelleen nopeaa verrattuna perinteisiin pokkareihin ja järjestelmäkameroihin. Juuri tällä viikolla tuli esiin huhu että ensivuonna tulevassa iPhonessa olisi myös kennovakaaja, noiden nykyisten linssivakaajan lisäksi. https://petapixel.com/2019/12/20/apple- ... ne-report/
Tuolla varmaan on positiivinen vaikutus kuvanlaatuun, etenkin hämärässä.
Mistään varsinaisesta kuvamanipulaatiosta kännyköissä mitä minä olen käyttänyt ei ole kysymys. Ei se että sitä kuvan osaa valotetaan pidempään jossa ei ole liikkuvaa sisältöä voi oikeastaan sanoa kuvamanipulaatiolsi. Ei myöskään sitä että valotus lopetetaan ennenaikaisesti kuvan kirkkaimmissa kohdissa puhkipalamisen estämiseksi.
Mitä valotukseen tulee niin kännykät osaa olla viisaita. Ne tekevät valotuksen pienissä osissa, ja pinoavat otokset. Ne ei ole sidottu etukäteen määrättyyn valotusaika, kuten perinteiset kamerat. Jos siis tilanne sallii niin ikään kuin vain jatketaan valotusta.
No eikös ne kuitenkin lue sensorin datan tavanomaisesti rivi riviltä?
ptakala0 kirjoitti:
No eikös ne kuitenkin lue sensorin datan tavanomaisesti rivi riviltä?
Juu lukee, ja jos tilanne vaatii niin tekee sen monta kertaa yhtä kuvaa lopullista kuvaa kohti. Normipokkari tai järkkäri vain kerran, ellet sitten ole valinnut HDR kuvausmodea.
ptakala0 kirjoitti:
No eikös ne kuitenkin lue sensorin datan tavanomaisesti rivi riviltä?
Juu lukee, ja jos tilanne vaatii niin tekee sen monta kertaa yhtä kuvaa lopullista kuvaa kohti. Normipokkari tai järkkäri vain kerran, ellet sitten ole valinnut HDR kuvausmodea.
Hmm.
No ei tuolla saada aikaan kuvaamaasi tilannetta jossa " kuvan osaa valotetaan pidempään".
Se tehdään sitten softalla.
Maffer kirjoitti:
Kukaan täyspäinen ei räpellä pienistä napeista edelleen pienennettyjä nappeja ja perustele niillä luuria parempaa ergonomiaa mikä on melko vakio eli ei hyvä missään suoraan paketista mutta operoitavissa kelissä kuin kelissä.
Pidä valheelliset totuutesi ja nekin mielellään omana tietonasi, mutta älä ala väittämään että minä en voisi pitää RX100-sarjan kameroita satanolla, litran mittaa ja valovuoden edellä jotakin puhelinta jolla saa kuvia, älä.
ptakala0 kirjoitti:
No eikös ne kuitenkin lue sensorin datan tavanomaisesti rivi riviltä?
Juu lukee, ja jos tilanne vaatii niin tekee sen monta kertaa yhtä kuvaa lopullista kuvaa kohti. Normipokkari tai järkkäri vain kerran, ellet sitten ole valinnut HDR kuvausmodea.
Hmm.
No ei tuolla saada aikaan kuvaamaasi tilannetta jossa " kuvan osaa valotetaan pidempään".
Se tehdään sitten softalla.
Pikselikohtainen luenta olisi jo jotakin.
Juu, ehkä ilmaisuni oli epäselvä. Tarkoitin sitä että sen jälkeen kun kuva on pinottu, niin lopullisessa kuvassa yksittäisen pikselin yhteenlaskettu valotusaika ei ole sama yli koko ruudun. Tämä näkee esim tilanteessa että kuvaat kahta sohvalla istuvaa lasta, josta toinen pysyy paikallaan ja toinen on jatkuvassa liikkeessä. Kännykällä otetussa kuvassa se lapsen kasvot joka pysyy paikallaan on kuvassa vähemmän kohinainen kuin sen lapsen joka liikkuu koko ajan, ja myös sen enemmän liikkuvan lapsen taustan ”lähialueet” ovat enemmän kohinaisia. Tämä viittaa siihen että lopullisessa kuvassa sen paikallaan olevan lapsen kohdalla olevat pikselit ovat saaneet pidemmän valotusajan (siis kun kaikki pinoon mukaan otettujen kuvien valotusaika lasketaan yhteen) verrattuna siihen toiseen, liikkuvaan lapseen.
Softalla toki tämä kaikki tehdään, sen jälkeen kun kaikki pinon ruudut on analysoitu. Mutta eiköhän tänäpäivänä lähes kaikki kuvat ole jonkinlaisen softalla tehdyn kuvaprosessoinnin käynyt läpi.
Joku voi pohtia että onko se ongelma että kuvan eri osa-alueet on tavallaan valotettu erilaisen ajan ja siten ainakin osittain eri aikaan, mutta jos saivarrellaan niin onhan normikamerankin kuvan pikselit valotettu eri aikaan, siis jos oikein tarkkoja ollaan ja mietitään esim verhosulkimen toimintaa.
Tää on kans tosi hyvä tekijä. Lähes aina hauskoja videoita, missä tarina etenee todella hyvin. Lisäksi kaverilla on kyl ammattitaitoa vaikka muille jakaa. Toikin video, joskin pitkä, nin oikein viihdyttävä.
Itse en ole videomiehiä mutta nyt tuli katsottua, kokonaan.
Minuutin kohdalla oli hyvä huomio, hänen mukaansa hän voi arvottaa vain niitä laitteita joita on itse käyttänyt, mainio ajatus jonka soisi yleistyvän.
Toinen oli kolmen viiden kohdalla, maanläheinen ja hyvin havainnollistava testi EYE-AF ja eläinmoodin toiminnasta. Selvästi huomionsa ansainnut ominaisuus.
Laadukas ja omintakeinen video noin yleensä, sen vähän mitä siitä osaan sillä silmällä katsoa.
Miksus kirjoitti:Itse en ole videomiehiä mutta nyt tuli katsottua, kokonaan.
Minuutin kohdalla oli hyvä huomio, hänen mukaansa hän voi arvottaa vain niitä laitteita joita on itse käyttänyt, mainio ajatus jonka soisi yleistyvän.
Toinen oli kolmen viiden kohdalla, maanläheinen ja hyvin havainnollistava testi EYE-AF ja eläinmoodin toiminnasta. Selvästi huomionsa ansainnut ominaisuus.
Laadukas ja omintakeinen video noin yleensä, sen vähän mitä siitä osaan sillä silmällä katsoa.
Mukavaa viihdettä oli joo.
Toi 35 minuutin kohdalla oleva ihmis Eye AF ei käytännössä eroa yhtään siitä mitä EOS R tekee nykyään vastaavassa tilanteessa, totean vaan tämän ottamatta mittaan pois keneltäkään. Ja taisipa olla niin että Canon kameroihin tuli tämä 35 min kohdassa esitetty videon Eye AF jopa ennen kuin se tuli Sony kameroihin. Asian voi tietenkin sivuuttaa sillä verukkeella että kaveri ei ollut käyttänyt muita Eye AF laitteita kuin Sonyn vehkeitä, ja sehän tekeekin tämän tyyppisessä viestinnästä varsin kiinnostavan.
javal kirjoitti:
Toi 35 minuutin kohdalla oleva ihmis Eye AF ei käytännössä eroa yhtään siitä mitä EOS R tekee nykyään vastaavassa tilanteessa, totean vaan tämän ottamatta mittaan pois keneltäkään. Ja taisipa olla niin että Canon kameroihin tuli tämä 35 min kohdassa esitetty videon Eye AF jopa ennen kuin se tuli Sony kameroihin. Asian voi tietenkin sivuuttaa sillä verukkeella että kaveri ei ollut käyttänyt muita Eye AF laitteita kuin Sonyn vehkeitä, ja sehän tekeekin tämän tyyppisessä viestinnästä varsin kiinnostavan.
Onko R:ssä eye af videossakin? Se olis semmonen ominaisuus minkä kernaasti ottaisin vastaan.
javal kirjoitti:
Toi 35 minuutin kohdalla oleva ihmis Eye AF ei käytännössä eroa yhtään siitä mitä EOS R tekee nykyään vastaavassa tilanteessa, totean vaan tämän ottamatta mittaan pois keneltäkään. Ja taisipa olla niin että Canon kameroihin tuli tämä 35 min kohdassa esitetty videon Eye AF jopa ennen kuin se tuli Sony kameroihin. Asian voi tietenkin sivuuttaa sillä verukkeella että kaveri ei ollut käyttänyt muita Eye AF laitteita kuin Sonyn vehkeitä, ja sehän tekeekin tämän tyyppisessä viestinnästä varsin kiinnostavan.
Onko R:ssä eye af videossakin? Se olis semmonen ominaisuus minkä kernaasti ottaisin vastaan.
Onhan se siinä, ja eikä se häpeä yhtään tuohon linkattuun videoon verrattuna. Olisi jopa mielenkiintoista nähdä miten eri kameroiden Eye AF toimivat sitten kun viedään kamerat todella hämärään. Juuri kuvasin (keinovalossa) videoa ISO 32000, f2.8 ja 1/50 s ajalla eikä ainakaan siinä kohtaa vielä ole minkäänlaista ongelmaa ton Eye AF :n kanssa. AF lienee tuon kameran vahvempia puolia videopuolella, ja rajoitteet tulee muualta, esim IBIS olisi hyvä lisä sillä videokuvanvakautusta saisi aina olla lisää.
Miksus kirjoitti:Minuutin kohdalla oli hyvä huomio, hänen mukaansa hän voi arvottaa vain niitä laitteita joita on itse käyttänyt, mainio ajatus jonka soisi yleistyvän.
Ei tuokaan ole ihan yksinkertaista. Eräs vanha isäntä sanoi aikanaan autostaan: "Kyllä Lada on ihan hyvä auto, en tosin ole koskaan millään muulla ajanut." Tuollainen lausunto ei kovin paljoa auta ketään muuta auton valinnassa.
Mutta vakavasti puhuen, niin jotkut kriteerit sille omalle käytöllekin pitäisi laittaa. Pitäiskö käyttöä olla useampi vuosi vai riittääkö, että on käyttänyt päivän? Pitäisikö kameralla olla otettuna 20000 kuvaa, vai riittääkö se 20? Aika hyvinhän tuo toimii, jos pystyy sanomaan niitä ominaisuuksia, jotka toimivat hyvin ja niitä, jotka ei oikein miellytä. Toki helposti unohtuu se, että jonkinlaista vertailua silti pitäisi olla, jotta ominaisuuden arvo suhteutuisi muihin.
Tarkoitin lähinnä että paljon annetaan arvostelua ja pahimmassa tapauksessa jopa totuutta pelkän revikan, videon tai minkälie pohjalta. Jo niiden poisjättäminen auttaisi paljon asiaa.
Käyttäjiä on aina kirjava joukko ja jokaisella omat tavat ja tarpeet monimutkaisissa laitteissa, toinen sopii toiselle jne. Joten vaikea homma kaikenkaikkiaan. Tai hyvin yksinkertainen, itse tietää mitä haluaa, mitä on testannut ja mikä on hyvältä itselle tuntunut.
Hauskalta tuntui Canonin En-Osaa-Sanoa R:n saama kunniamaininta parhaasta firmwaresta. Yhtä hyvin kyseinen kamera olisi voinut saada kaikkein keskeneräisimpinä markkinoille tulleen kameran kunniamaininnan. Muutamassa kuukaudessa tapahtuva ohjemistopäivitysten kautta tapahtuva maaginen parannus ei kerro muusta kuin, että myynti aloitettiin ennen kuin tuote oli valmis.
Noin markkinamielessä noi maininnat, tähdet ja vuoden paras-listat perustuu puhtaasti siihen, et keskiverto kuluttaja kaipaa helppoja lukuja. Paras on sellanen joko tai arvio eli tykkää/en tykkää. Ja hauskin ilmiö on, et kuluttajat menee tuohon - suurin syy lienee laumailmiö eli se kahvila on paras missä on jonoa tai missä istuu edes yksikin muu asiakas (kuka ei ole ulkomaanreissulla valinnut kahvilaansa noin).
Mä ymmärrän noiden vuoden paras listojen rakentamisen puhtaasti kieli poskella (jos ei siis itse hyödy), mut kuka rakentaa moisen listan ilman hyötyä ja vakavissaan. Jos mulla olis revikkasaitti, joka perustuu mainosrahaan ja klikkauksiin. mä keksisin kaikkia hauskoja best of the best-alalajeja, koska toi vetää kuin p...ka kärpäsiä. Ja mitä mielivaltaisempia noi kriteerit on sitä varmemmin Jaska kuristaa Liisaa sen alla olevassa keskustelussa., mut huonoudesta palkitseminen saattas suututtaa sponssit, joten niiden kanssa pitää olla varovainen (Canon R:lle olis vaikee keksiä yhtään järkevää vuoden paras kriteeriä). Sama pätee printtattuihin lehtiin eli tilaajat harvoin pitää yksin aikakauslehteä pystyssä vaan mainostajilla on merkittävä osuus - kummankaan muroihin ei kandee pissiä, mut mainostajat kyl tarjoo parhaat kyydit.
Käyttäjien kirjavuus on todennäköisesti puhdasta harhaa (viitaten miksuksen kirjoitukseen), mut yksilöhegemoniassa pitää synnyttää ajatus henkilökohtaisesta valinnasta (minä, kuluttaja olen keskiössä) ja sen jälkeen viedä porukkaa massana. Ihmisten samankaltaisuus on hämmästyttävää, mut samalla ihmisellä on yhtä hämmästyttävä kyky repiä mieletön ero mitättömistä nyansseista. Ja nykyisellä markkinataloudella on yhtä hämmästyttävä kyky tasoittaa hetkessä myytävien laitteiden erot - näennäisten erojen synnyttäminen jää myyntimiesten huoleksi, koska samaanaikaan markkinatalous elää niukkuudesta ja eroista (ero tulee kokekemuksesta - Canonilla osaa, Nikon vaan on). Pätee myös itse valokuvaukseen - kuvilla ja välineillä on oikeastaan varsin pieni merkitys kuvaamisessa (kaikki on ihan sitä samaa) - markkinointi (on kyse sitten somepersoonasta, asiakaspalvelusta, ihmisten kanssa olemisesta, tms.) on n. 86,3% koko hommasta ja osuus vain kasvaa. Vanhat jäärät jymähtää laitteisiin, oikeaan valotukseen tai valaistukseen - maailma porskuttaa aivan eri kriteereillä eteenpäin ja tietämättömyys kuvaamisesta tai tekniikasta on yhä vähempi merkityksellinen asia (paitti paikallisen valokuvauskerhon äijäilloissa - keski-ikä 58v ja kasvaa).
Joko ensi vuonna kuopataan tekniikka kokonaan vai vieläkö homeen ja hämähäkiseittien keskeltä lentää paatuneen pikselinnysvääjän katkeransävyinen laitekommentti.
ttuplai kirjoitti:Pätee myös itse valokuvaukseen - kuvilla ja välineillä on oikeastaan varsin pieni merkitys kuvaamisessa (kaikki on ihan sitä samaa) - markkinointi (on kyse sitten somepersoonasta, asiakaspalvelusta, ihmisten kanssa olemisesta, tms.) on n. 86,3% koko hommasta ja osuus vain kasvaa. Vanhat jäärät jymähtää laitteisiin, oikeaan valotukseen tai valaistukseen - maailma porskuttaa aivan eri kriteereillä eteenpäin ja tietämättömyys kuvaamisesta tai tekniikasta on yhä vähempi merkityksellinen asia (paitti paikallisen valokuvauskerhon äijäilloissa - keski-ikä 58v ja kasvaa).
Joko ensi vuonna kuopataan tekniikka kokonaan vai vieläkö homeen ja hämähäkiseittien keskeltä lentää paatuneen pikselinnysvääjän katkeransävyinen laitekommentti.
Hyvät joulut ja uudet vuodet
Muuten hyvää saagaa jälleen kerran, mutta tää kohta pistää silmään. Tota täällä vallalla olevaa ajatusta en vaan millään ymmärrä. Vanhat jäärät keskittyy laitteisiin, oikein valotukseen ja valaistukseen. Nuori sukupolvi sen sijaan ei osaa juuri mitään muuta kuin myydä. Kyllä mulle tulee junnuja vastaan mitkä ovat erittäin luovia käyttämään valoa ja kalustoaan. Jotku ovat enemmän kiinnostunut peleistä ja pensseleistä kun taas toiset ei. Ihan samaa kirjoa se niissä on mitä vanhoissakin.
