Olisin joistain seikoista eri mieltä. Kyllähän kennon koko vaikuttaa aivan suoraan peilin kokoon, prisman kokoon ja ehkäpä välillisesti pienemmän virrankulutuksen muodossa myös akun kokoon koska pienempi kenno ja kevyempi peilikoneisto ja suljin kuluttavat vähemmän energiaa.ppotka kirjoitti:Lisäksi itse järjestelmäkameran rungossa kennon koko on aika pieni tekijä suhteessa prismoihin, akkuihin, peilikoneistoihin, elektroniikkaan etc. Toinen paljon mainostettu oli tuo valon tulo kennolle hyvässä kulmassa. Se oli tietysti suora seuraus samaisesta ylipitkästä matkasta bajonetilta kennolle suhteessa pieneen kennokoon. Jos kinokoon peilijärjestelmään on vaikea tehdä hyvää laajakulmaa niin entäs sitten tähän?jaeaetee kirjoitti: Luin sivuiltasi jutun tuosta. Heräsi oikeastaan kysymys, että mainostettiinko 4/3-järjestelmää silloin joskus tosiaankin kaluston pienellä koolla? Taitaa olla sekin tuon markkinointiosaston väite (tai toki se teleobjektiiveilla pitää paikkansa). Ymmärrän tämän sinällään, onhan pienempää kokoa helpompi myydä kuin telesentrisyyttä.
Jos unohtaa mainokset, ja yrittää lukea rivien välistä mihin Olympuksella ne kamerasuunnittelijat on oikeasti halunneet pyrkiä, on se kuvanlaatu "nurkasta nurkkaan". Eli tämä telesentrisyysjuttu, josta lienee myös jauhettu ihan tarpeeksi täälläkin. Ei minusta mikään muu selitä sitä, että Olympus aloitti lähes yhtä isoilla kameroilla kuin muillakin. Eikä sitä, että matka bajonetilta kennolle on pitkä suhteessa kennokokoon. Jos pienuus oikeasti olisi ollut se "juttu", luulisi että Oly olisi aloittanut vähintäänkin E-500:lla, tai E-4xx -sarjalla.
-p-
En ole myöskään onnistunut keksimään kuin kaksi mahdollista selitystä Olympuksen systemaattisesti kilpailijoita paremmille halpislaseille. Joko se on se telesentrisyys tai sitten Olympus on vain parempi optiikan tekijä.
Minulle on yhdentekevää kumpi se selitys on kunhan laatu on parempi. Puhumattakaan näistä paremmista laseista.
