Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
Hel_NiS kirjoitti:
Miten tarkennuksen osuminen kohdilleen onnistuu, etenkin tuolla 70-300mm@300mm?
Kuten jo vähän mainitsinkin, niin vaatimattomasti. Pannarin tarkennus toimi lähstulkoon kuin unelma mutta tuo 70-300mm (ja luultavasti muutkin FT-putket) on selkeästi ollut jossain määrin haasteellinen. Tarkennus lukittuu useimmissa tilanteissa nopeasti mutta ei aina oikein. Tietyissä valaistusolosuhteissa tarkennus ei saa napattua kiinni ja kennolle tulevan kuvan voimakas heiluminen tarkennuksen aikana haittaa paljon. En usko että tuo tarkennussofta osaa ottaa polttoväliä / heilumista huomioon - toivottavasti jaksavat optimoida sitä edelleen.
Ei tuolla siis liikkuvia kohteita teleputkella kuvata - tosin siihen käyttöön kameraa tuskin monikaan tervejärkinen ostaa. Mutta edelleen M8:aan verraten - 140-600mm kinovastaavan polttovälin tarkentaminen oikein on HUOMATTAVASTI helpompaa ja luotettavampaa kuin M8:n mittaetsimellä. Manuaalitarkennuksessahan on 7x suurennus ja nopeahko ruudunpäivitys joten sillä tarkentaminen esim. jalustalta on lastenleikkiä. Esisarjan kameran firmis oli muuten päivitetty versioon 1.00 eli puhuttaneen ensimmäistä tuotantoversiota vastaavasta kapistuksesta.
Tarkennus on luultavasti semmoinen jota vielä voidaan tuntuvasti parantaa firmispäivityksillä tuotannon aikanakin. Ainakin Sigma on jo tänä keväänä ehtinyt julkaista kaksi päivitystä joitten kummakin ainakin julkaisutietojen mukaan parantaa DP2:n tarkennusta..
Ja suhteessa noiden välillä.. DP2:ssa on vain yksi, kiinteällä polttovälillä oleva optiikka. Kuvittelisi että sille tarkennuksen optimointi on paljon helpompaa kuin saada se toimimaan reilun kolmenkymmenen erilaisen optiikan kanssa joita on tullut kolmelta valmistajalta (lasken että Leica=Panasonic).
Mutta.. jossain oli sanottu että E-P1 jakaa mielipiteitä, jotkut pitävät siitä toiset taas eivät (kohteliaasti ilmaisten. Minulle se ei ole ollut mikään pakko-ostos (enkä ole nyt ostamassa), mutta jos minun pitäisi valita DP2, GH1, ja E-P1 välillä niin uskoiisin että se olisi P1+pannari.. Panassa ei miellytä se malli ja Sigmalla optiikan kiinteys on miinusta.
rohinanpoistot piti olla kaikki pois ruksittuna - kyseessä JPEGit suoraan kamerasta.
Tulevat totuttuun tapaan ohutta pilliä pitkin kotikoneelta, joten ottakaa vuorotellen kärsivällisyyttä hyödyntäen.
BTW, onko näissä terävöinti oletusasetuksessa. Mitä muualtakin katselin noita samppeleita, niin vaikutti siltä että Oly on pelästynyt kommentteja liian pehmeistä kuvista ja nyt sitten oletusterävöinti on turhankin kovalla :) Toisaalta, sopiva määrä luminanssikohinaa saa helposti kuvan näyttämään terävämmältä kuin onkaan.
Mielestäni näyttää ihan ookoolta. E-410:een verrattuna vaikuttaisi kehitystä tapahtuneen, ei mene varjoalueet yhtä rumaksi mössöksi.
bobotti kirjoitti:Ja senverran tuosta etsimen uupumisesta niin eikös porukka osaa kuvata salamakenkää pitkin? Iso läjä sotia on käyty tykeillä joissa ei ole ollut minkäänlaista tähtäintä vaan putkea pitkin sitä sihdattiin.
Minä en ainakaan osaa, enkä usko että sodissakaan aina osuttiin oikealle hehtaarille.
nomad kirjoitti:E-P1:ssä on hyvää se, että ei tule heti mieleen mihinkä kuvaukseen se sopii.
Siis kamerahan on täysin snobi. Joillekin harvoille sillä on "nostalgia-arvoa", mutta pääsääntöisesti egonbuustausväline.
Tällaisessa taloustilanteessa on aivan kohtuutonta pyytää kamerasta liki tuhat euroa ja väittää, että sopii aloittelijalle. Sopii varmasti marginaaliryhmälle aloittelijoista, mutta itse näen ostajakunnan tulevan jostain muualta.
Mutta joo, smtr:n kuvista saa erittäin positiivisen käsityksen kuvanlaadusta suuremmilla herkkyyksillä jpg:nä.
jaeaetee kirjoitti:
BTW, onko näissä terävöinti oletusasetuksessa.
Terävöinnin/kuvan asetuksena oli listan ensimmäinen (muistaakseni Vivid). En ole varma onko tuo kameran default. Terävöintiä näin jälkikäteen katsellen voisi napsutella pykälän pari alaspäin. Kontrasti vaikuttaa aika sopivalta tällaiseen point&shoot-tarkoitukseen. En muista mainitsinko jo mutta AutoWB tuntui toimivan varsin kelvollisesti eri valaistusolosuhteissa.
Joku jyrä siellä nyt kuitenkin on päällä vai voisiko joku selittää minulle moisen ilmiön? CA:ta on ja ei ole voimakaskontrastisessa kohteessa? Vaikuttaa siltä , että algoritmi ei ole osannut nykäistä kaikkia CA:ta pois vaan jätänyt markkereita jälkeensä.
TS: Turun urheilumuistomerkki vilisi kirjoitusvirheitä : EN SE OLLuT MINÄ! ;D
En usko, että tuohon vaikuttaa mikään säädettävissä oleva kameran asetus. Kannattaa muistaa, että tässä niin kuin muissakin MicroFT-kameroissa kuvaa räävitään ja venytellään softalla vähän joka suuntaan, että lopputulos olisi mitä se nyt sitten ikinä onkaan. Asian tiimoilta kannattanee odottaa sellaista testiä, missä asiaan on paneuduttu. Itselläni ei kameraa enää ole käytössä, sillä ne muutamat yksilöt mitä on Suomen rajojen sisällä ovat vähän turhan kiireisiä. Olli voisi testailla tarkemmin... ;)
rohinanpoistot piti olla kaikki pois ruksittuna - kyseessä JPEGit suoraan kamerasta.
Hmm. Kivan näköistä jälkeä, melko paljon kirkkauskohinaa muttei yhtään värikohinaa - tekisiköhän tuo kuitenkin siten, että kytkee pois päältä vain kirkkauskohinanvaimennuksen, mutta jättää aina värikohinanvaimennuksen päälle.
Tai sitten kyseinen kuva on vaan niin nopealla suljinajalla että värikohinaa ei ehdi vielä kertyä..
hkultala kirjoitti:
Tai sitten kyseinen kuva on vaan niin nopealla suljinajalla että värikohinaa ei ehdi vielä kertyä..
Mulla ainakin oly röhäsee satasellakin jos suljinaika on hiukaakaan pidempi. Olen kanssa kiskaissut kaikki röhinänvaimennukset pois päältä olyssä kun se kuva näyttää parermmalta ja jälkikäsittelyssä voi röhinöitä ja rakeisuuttaa säädellä.
Äkkiä vaan tuntuu , että ei se rakeisuus ole printattaessa niin suuri ongelma eli antaa tulla vaan.
TS: Turun urheilumuistomerkki vilisi kirjoitusvirheitä : EN SE OLLuT MINÄ! ;D
Oikeanpuoleisen möhkäleen koko on juurikin pysynyt samana riippumatta onko sisällä filmiä vai digiä. Laatu vain on parantunut. Vasemmanpuoleiselle nostalgisen snobille egonbuustaajalle ei ole löytynyt vastinetta digiajalla. Miksi tuo keskellä oleva valokuvausväline olisi saman kayttöraon täyttäessään sen enempää egonbuustaaja?
Ollaan aika lähellä kukkamakroilijan ja perusötökkämakroilun tasoa(ehkä 1:3?) ja kaikki tämä yleistsoomissa.
Mitä olyltä nyt puuttuu PEN luokassa minun mielestäni on nätti ja näpsäkkä f2.8 150 tai 200 mm prime tai f4 tsoomi osapuilleen tuolle alueelle. Tolla paketilla pärjäis. Sensorin ominaisuudet jo osaan arvata aika osapuileen 520:n perusteella.
Kiva esitys Olyltä eli tuotiin esiin likipitäen kamera jota Nikonisti Thom Hogan on unelmoinut.
TS: Turun urheilumuistomerkki vilisi kirjoitusvirheitä : EN SE OLLuT MINÄ! ;D
smtr kirjoitti:Rawi kiinnostaisi itseänikin mutta en valitettavasti saa niitä mitenkään auki.
Itselläni on Macissa Aperture ja halpiskuvankäsittelyohjelma PhotoLine. Imuroin netistä huvikseni uuden Olympuksen .orf -rawtiedoton kokeillakseni. Aperture näyttää kuvan esikatselussaan, mutta kun sitä yrittää avata varsinaisesti, niin tulee ilmoitus tukemattomasta kuvaformaatista. PhotoLine ei tunnista tiedostopäätettä .orf, mutta avaa kuvan ongelmitta manuaalisesti (Macin tapaan "heittämällä" tiedosto ohjelman kuvakkeen päälle).
smtr kirjoitti:Rawi kiinnostaisi itseänikin mutta en valitettavasti saa niitä mitenkään auki.
Itselläni on Macissa Aperture ja halpiskuvankäsittelyohjelma PhotoLine. Imuroin netistä huvikseni uuden Olympuksen .orf -rawtiedoton kokeillakseni. Aperture näyttää kuvan esikatselussaan, mutta kun sitä yrittää avata varsinaisesti, niin tulee ilmoitus tukemattomasta kuvaformaatista. PhotoLine ei tunnista tiedostopäätettä .orf, mutta avaa kuvan ongelmitta manuaalisesti (Macin tapaan "heittämällä" tiedosto ohjelman kuvakkeen päälle).
Luulisi Adoben Raw lisäohjelma tuota alkavan tukemaan piakkoin?
rauer kirjoitti:Niin, kyllähän Lightroom, Aperture sun muut varmaan pian tukevat formaattia. Pointtini oli vain, että kyllä ne saa jo nykyisin auki jollakin softalla.
RAW on vain tapa järjestää bittejä jonoon, yleensä jonkin tiff-variaation tapaan. Jotkut softat ovat niin vapaamielisiä noiden variaatioiden avaamisessa, että kuvat todellakin avutuvat. Eri asia on sitten mikä on näiden laatu verrattuna kyseiselle RAW-tiedostolle tarkoitettuun konversioon nähden.
Olympuksen oma, E-P1:tä tukeva, RAW-konvertteri on jo saatavissa.
bobotti kirjoitti:Joku jyrä siellä nyt kuitenkin on päällä vai voisiko joku selittää minulle moisen ilmiön? CA:ta on ja ei ole voimakaskontrastisessa kohteessa? Vaikuttaa siltä , että algoritmi ei ole osannut nykäistä kaikkia CA:ta pois vaan jätänyt markkereita jälkeensä.
Tuo on tavallista digikameralla kuvatun kuvan puhkipalaneen osan reuna-alueen CA:ta. Esiintyy tyypillisesti juuri puiden ja puhkipalaneen taivaan rajakohdissa. Erityisen tavallinen tämä ruma ilmiö on digipokkarikuvissa. Järkkärikuvissa sitä näkyy harvoin. Liekö jotain, mihin kennon koko vaikuttaa?
Kun isä kameran osti
Uusi designkamera on pienempi ja kauniimpi vaihtoehto niille, jotka ovat jo kasvaneet ohi taskukameroistaan, mutta jotka eivät halua hankkia itselleen skolioosia järeitä järjestelmäkameroita kantamalla
bobotti kirjoitti:Tuosta Olyn Pen zoomista vielä eli
•Lyhin tarkennusetäisyys 25cm
Ollaan aika lähellä kukkamakroilijan ja perusötökkämakroilun tasoa(ehkä 1:3?) ja kaikki tämä yleistsoomissa.
Mitä olyltä nyt puuttuu PEN luokassa minun mielestäni on nätti ja näpsäkkä f2.8 150 tai 200 mm prime tai f4 tsoomi osapuilleen tuolle alueelle. Tolla paketilla pärjäis. Sensorin ominaisuudet jo osaan arvata aika osapuileen 520:n perusteella.
Onko vanha 40-150 tai sigman 150/2.8 liian isoja?
micro-4/3 ei teleputkia pienennä, kannattaa tehdä ihan perus-4/3-na sellaiset.
bobotti kirjoitti:Tuosta Olyn Pen zoomista vielä eli
•Lyhin tarkennusetäisyys 25cm
Ollaan aika lähellä kukkamakroilijan ja perusötökkämakroilun tasoa(ehkä 1:3?) ja kaikki tämä yleistsoomissa.
Mitä olyltä nyt puuttuu PEN luokassa minun mielestäni on nätti ja näpsäkkä f2.8 150 tai 200 mm prime tai f4 tsoomi osapuilleen tuolle alueelle. Tolla paketilla pärjäis. Sensorin ominaisuudet jo osaan arvata aika osapuileen 520:n perusteella.
Onko vanha 40-150 tai sigman 150/2.8 liian isoja?
micro-4/3 ei teleputkia pienennä, kannattaa tehdä ihan perus-4/3-na sellaiset.
Niissä on liikaa millejä eli kun pelataan kinomilleissä siinä 28-80 alueella ja vieläpä yleis-kukkamakron tasoinen klasi niin vaikea on monikäytöisempää ja parempaa (ja kaliimpaa) klasia perustella.
TS: Turun urheilumuistomerkki vilisi kirjoitusvirheitä : EN SE OLLuT MINÄ! ;D
bobotti kirjoitti:Joku jyrä siellä nyt kuitenkin on päällä vai voisiko joku selittää minulle moisen ilmiön? CA:ta on ja ei ole voimakaskontrastisessa kohteessa? Vaikuttaa siltä , että algoritmi ei ole osannut nykäistä kaikkia CA:ta pois vaan jätänyt markkereita jälkeensä.
Tuo on tavallista digikameralla kuvatun kuvan puhkipalaneen osan reuna-alueen CA:ta. Esiintyy tyypillisesti juuri puiden ja puhkipalaneen taivaan rajakohdissa. Erityisen tavallinen tämä ruma ilmiö on digipokkarikuvissa. Järkkärikuvissa sitä näkyy harvoin. Liekö jotain, mihin kennon koko vaikuttaa?
Tuo ylläoleva CA on vielä hyväksyttävissä rajoissa. Kennosta puheenollen sigman foveon kennolla tuota CA:ta tuli reippaasti enemmän kuin nyt olyn E620:lla..
