Pentax K-1, K-1 II

[Maffer]

Sulla on sitten kaksi vaihtoehtoa: a) PDAF peilitön huonolla kuvanlaadulla b) Canon DP-AF

Kumpikaan vaihtoehto ei tällä hetkellä ole parempikennoinen kuin K-1 kuvanlaadun puolesta. Puoliautomaattitarkennus toki on eri luokkaa.

Varmaa on se, että se "parempi peilitön" maksaa kokonaisuutena kolme kertaa enemmän kuin Pentaksi. Pentaksin "AF" on nopea parilla ruuviräikkälasilla kuten 43mm ltd. 24-70/4 Z Nikkor on esim. hitaampi kuin K-1 ja 43mm kertatarkennuksella.

[ruutu]

Lueskelin tuossa välillä arvosteluja K1:n tarkennuksesta ja oli kokemuksia vähän laidasta laitaan. Oudolta tuntuu tuo kertatarkennuksen empiminen joissakin tapauksissa, koska sen nyt pitäisi edes olla hanskassa, jos jatkuva tarkennus kaatuu jo viimeistään ruuvitarkenteisiin vanhoihin laseihin. Pentax-foorumilla väittivät tosin, että mkii toimisi paremmin nimenomaan ruuvitarkenteisten vanhojen lasien kanssa. Juu, en oletakaan saavani vastaavaa kuvanlaatua peilittömissä noin halvalla. Mietinkin lähinnä sitä, että tyytyääkö pienempiin kennoihin ja huonompaan kuvanlaatuun paremman tarkennuksen kera vai tavoitellako täyskennoisen K1:n kuvanlaatua ja tapella sitten epävarman tarkennuksen kanssa. Kun olisi täällä kivijalkakauppa, jossa voisi käydä testaamassa kapineen toimintaa 35/2:n kanssa. Äkkiähän tuon sitten näkisi osuuko tarkennus kohdilleen hämärässä suurimmalla aukolla.

[Maffer]

Voithan sä siististi sisätiloissa kokeilla toimiiko vai ei. Ihan hyväksyttävä palautus se on postimyynnin kannalta jos ei skulaa.

[jmra]

Tarkennushan se juuri minuakin askarrattaa, koska kokemusta on K10d:stä ja k5:sta, joissa on omat ongelmansa: K10d tarkentaa hitusen taakse ja k5 takeltelee da50/1,8:n kanssa. Tarkennan k5:lla takanapilla ja se on vähän auttanut. Tarkennusongelmia sen sijaan ei ole ollut Nikonin 1-sarjalaisen, eikä Olyn Em 5:n kanssa. Tekisi mieli kokeilla täysikennoista vanhojen lasien kanssa, mutta järki sanoo että unohda koko Pentax ja osta parempikennoinen peilitön...

K-1 on K10D:hen ja K-5:een nähden hirmu loikan edellä tarkennuksessa.

Itselläni oli K-5:n kanssa aina epävarman olo tarkennuksen kanssa. Sen takia sillä kuvatessa tuli tavaksi ottaa aina se vähintään 3 kuvaa putkeen eli kuva kohteesta sekä kuva jossa hain tarkennuskohtaa hieman kohteen edestä ja takaa. Ihan varmuuden vuoksi varsinkin sisätiloissa kun K-5:n tarkennus on suoraan sanottuna surkea keinovalossa ja hämärässä.

K10D:stä ei ole kokemusta mutta saman aikakauden K200D:stä on. Sen tarkennus oli hitaampi kuin K-5:n, mutta aikansa sahattuaan osui mielestäni paremmin kuin K-5.

Mielestäni jättiloikka Pentax:n tarkennuksessa tapahtui K-5:n jälkeen K-5 II runkoihin siirryttäessä. Siinä tuli täysin uusi -3ev herkkyyteen menevä tarkennussensori. Alkoi napsumaan kohdalleen ja hyvinkin hämärässä.

Pentax sai aikanaan kuraa niskaan K-5 II ja K-5 IIs runkojen julkaisullaan. Moni oli sitä mieltä ettei mitään uutta. Itselleni tuo K-5 -> K-5 IIs sen sijaan oli älyttömän mieluista päivitys. Tarkennusongelmat loppuivat ja parempi tarkkuus kuviin AA-filtterin häipymisen vuoksi oli iso hyppäys kamerarungossa.

Seuraavaksi tuli K-3. Siinä tarkennuspisteiden määrä hyppäsi 11 -> 27. Samalla tarkennuspisteiden pinta-ala pieneni, josta on se etu ettei niin herkästi tarkennus ota taustaan vaan pysyy paremmin kohteessa. Lisäksi valotuksenmittaussensori 86000 pikseliseksi ja tarkennuksen apuja tuli siiltäkin suunnalta.

K-1:n tarkennus perutuu tuohon K-3:n tekniikkaan joillain viilauksilla. Itselläni on kyllä täysi luotto vajaan 2 vuoden K-1 kuvailun jälkeen tuohon K-1:n tarkennukseen. Ainakin omalla kuvaustyylilläni joka sisältää tässä elemäntilanteessa paljon noita 4 ja 5 vuotiaiden lapsieni kuvausta. Hyvin sattuu ruudut kohdalleen vaikka eipä nuo juuri koskaan ole paikallaan.

Mutta niin kuin aiemminkin viitattu niin objektiiveilla on merkitystä. Osassa vanhoista ruuvitarkenteisista objektiiveista tuntuu olevan sellaiset välitykset ettei ihan optimi ole nykykennoille. Lisähaasteena jos on paljon kuvattu objektiivi niin tarkennusrattaissa voi olla kulumaa ja sitä kautta klappia joka sitten haittaa.

Joitain esimerkkejä:

Itsellä on ihan alkupään FA 31 Limited josta hajosi tarkennuksesta yksi ratas. Ainemmin tuota klappia taisi rattaissa olla ennen hajoamista, kun joskus oli jonkun verran ohi tarkennus. Tässä talven mittaan sain objektiiviin uuden tarkennuksen vaihteiston eli siis kokonaan uuden rataspaketin. Klappi hävisi, tarkennus muuttui hyvin hiljaiseksi ja osuu kohdalleen. Tarkennuksen ääni tosiaan muuttui kovasta rutinasta hiljaiseksi ruuvisurinaksi.

FA 43 limited jo mainittiin. K-1 tarkentaa tarkasti ja nopeasti sen kanssa.

FA* 300/4.5 on kanssa sellainen että osuu aina siihen mihin haluan. Nopeudessakaan ei valittamista.

FA* 24/2 on sitten älyttömän nopea tarkentamaan. Ja tarkka myös. En tiedä johtuuko siitä että sisäinen tarkennus ja on jokin pieni/kevyt linssiryhmä joka siellä sisällä liikkuu. Mutta ehdottomasti nopein ruuvitarkenteinen objektiivi mitä tiedän. Ja kohdalleen menee.

D-FA 28-105 on sitten sisäisellä tarkennusmoottorilla varustettu eli siltäosin nykyaikainen keksintö. Ei niin vikkelä kuin FA* 24/2 mutta vähintääkin riittävän nopea tarkentamaan tuollaiseksi yleiszoomiksi. Ja minusta tuntuu että sisäisellä moottorilla tarkennus on tosi täsmällistä. Eli todelle pieniä siirtoja tarkennukseen pystyy kamera tekemään. Eikä mitään ruuviääniä tai klappeja ole mitkä ovat ruuvitarkenteisten riskinä.

Mutta melko kasa minulle on vuosien varrella noita ruuvitarkenteisia vanhoja kertynyt ja kyllä ne pääasiassa pelaavat K-1:n kanssa hyvin. Kalleimmat tuli tuossa edellä mainittua mutta esim. FA 50 macro, F 28, F 35-70, F 17-28 fisheye jne. toimivat ihan hyvin tarkentaen eli en ruuvitarkenteisia alkaisi kyllä pelkäämään. Isommat rattaiden kulumat/hajoilut on varmaan kuitenkin aika harvinaisia.

[jmra]

Jos pitää K-5 ja K-1 runkoja verrata niin:

- Tarkennus tosiaan ihan toisella tasolla.
- Parempi dynamiikka ja sävytoisto. Säätövaraa jälkikäsittelyssä selväti paremmin.
- Jos käyttää automaattista valkotasapainoa niin on loogisempi ja kuvasta kuvaan vaihtelut pienempiä kuin K-5:ssä. Kun on alkujaan lähempänä niin jälkikäsittelyssä ei niin paljoa säätöä.
- Valotuksen mittaus on myös paljon tarkemipi.
- Kääntyvä takanäyttö on ihana.
- Iso etsin on myös ihana.

[ruutu]

Onko kroppilasien käytössä mitään järkeä k1:n kanssa?

[Maffer]

No telet. 60-250, 200, 300.

[aikaarska]

Onko kroppilasien käytössä mitään järkeä k1:n kanssa?

Tottakai. Jos 15mp riittää. K-1 on erittäin pätevä APS-C moodissa myös. 15mp. Tosin rajausvaihtoehdoista löytyy myös neliö - 1:1 jossa resoja on vähän enemmän kuin 15mp.. 1:1 formaatti toimii yleensä hyvin myös APS-C lasien kanssa.

APS-C moodissa myös muistikortti täytyy hitaammin ja bufferi.

APS-C moodissa K-1:ssä on käytännössä K-3:n AF tarkennusmatriisi. Ja muutenkin vähintään yhtä hyvä kuin K-3.

[ruutu]

Tarjous onneksi meni ohitse - eipä tarvitse pähkäillä. Luottamus on kadonnut sen verran Pentaxin tarkennukseen, että haluan kokeilla ensin ennen kuin ostan. Jos tulee käytyä Mikkelissä tai pääkaupungissa, niin täytyy kokeilla mark kakkosta. Kesään mennessä tietää samalla tuleeko uutta kroppirunkoa ollenkaan ja ehkäpä uutisia koko merkin olemassaolosta. Jatkan K5:n ja lillerikennoisten kanssa.

[Maffer]

https://www.pentaxforums.com/forums/16- ... -wide.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Ilmainen HD 35mm f/2 linssi kun ostaa K-1:n :OOO

Ruutu kaupoille vaan. Maksan kympin tosta linssistä jos ei nappaa. Mut joo tosta vois ottaa Sonykin mallia - mitä tekee Maailman Parhaalla Peilittömällä ja jollain satasen tuhnu cashbackilla. GM 24-70 vaan kylkiäisenä uudelle rungolle niin alkaa olemaan hinta jotenkin perusteltu.

[Scope66]

Tarjous onneksi meni ohitse - eipä tarvitse pähkäillä. Luottamus on kadonnut sen verran Pentaxin tarkennukseen, että haluan kokeilla ensin ennen kuin ostan. Jos tulee käytyä Mikkelissä tai pääkaupungissa, niin täytyy kokeilla mark kakkosta. Kesään mennessä tietää samalla tuleeko uutta kroppirunkoa ollenkaan ja ehkäpä uutisia koko merkin olemassaolosta. Jatkan K5:n ja lillerikennoisten kanssa.

Joo meni ohi, kun se tarjouserä kävi näköjään aika pikaisesti kaupaksi, ja mä ehdin tilata ennen lauantain puoltapäivää sen viimisen kpl...

Muakin on kovin kiinnostanu se tulossa oleva uus kroppirunko, FF ei varsinaisesti missään vaiheessa, vaikka tätä K-1 ketjua onkin tullu sillon tällön katsottua. Muistan hyvin Mafferin kokemat lukuisat failit ja totaaliset failit K-1 originalromun kanssa - mm. 30 sek. pimeävalotuksen palkin, 600 ruudun multiexposure magenta color castin, kääntyvän näytön mekanismin jäätymisen jo jossain -25°, kennonsiirron tms. lukittumisen samassa pakkasessa yms. - mutta silti uskalsin ostaa kokeilematta enkä aio palauttaa, koska muistuttaa ominaisuuksiltaan sen verran paljon K-3:a, joiden kanssa oon tullu hyvin toimeen.

Se uus kroppi maksais kuitenki jotain 1500 € (arvaus), joten 1000 € K-1:stä alko tuntua aika hyvältä diililtä, vaikka uutukaisessa huhujen mukaan saattaa olla sama 153 pisteen tarkennus kuin Nikon D500:ssa. Mulla kun on joitakin FF-sopivia lasejakin, kiinnostavimpana uudenkarhea DFA* 1.4/50, joka on osoittautunu optisesti huiman hyväksi K-3:ssakin (epäilenkin Mafferin taannoisia lausumia ko. lasia koskien, ettei olis sen kummempi kuin muutkaan uudet 1.4/50, kun esim. dpreview:sta löytyy täyskokoiset vertailuruudut tuplahintaisen Canon RF 1.2/50:n kanssa). K-3:n AF-C ei kyllä sen uudentyyppiselläkään SDM-moottorilla pysy varsinaisesti mukana jääkiekkoilijoiden vauhdissa, mikä tuli alkutalvella nähtyä olematta kuitenkaan yllätys.

[Maffer]

Failit tiipahtaa taistelun tuoksinassa vaivihkaa hihasta. Mutta ei se silti estä käyttämästä näitä. Mulla on kaksi K-1:sta nyt. Melkonen juttu kun miettii että mk2 on ollut nyt kuukauden vajaa kaksi vuotta jo menossa mukana. Siihen ei pystynyt Canon, Nikon tai mikään muukaan maailman paras peilitön.

Uusi 50mm ei vakuuta. Mä valitsin Zeissin 50mm Makro-Planarin kun sain sellaisen ihan K-kiinnityksellä ja rungon automatiikka toimii valotuksella. Zeissi on käyttöaukolla tasan yhtä hyvä, mutta paremmalla kontrastilla ja Tokinan lähitarkennuskyky loppuu ennen kuin Zeissin edes alkaa. 50mm MP = FF koon 35mm Macro Litd.

Uusi 50mm muistuttaa näitä teknisia partaveitsiä mutta kuvan ilme kliininen lättänä pannukakku. Lisäksi 50mm MP on yksi ainoista kakkuloista, mikä toimii 950nm IR-suotimella ilman hotspotteja pl. supertelen hintaiset UV-VIS-IR kvartsilasit.

[tehodia]

Onko kroppilasien käytössä mitään järkeä k1:n kanssa?

Ennen riitti 8 ja 12 Mpikseliäkin, eikä esim A2-kuva ole nykyään yhtään sen suurempi kuin ennenkään. Kropilla tulee vielä n. 15 Mpikseliä, ja pikselit ovat jonkin verran isompia kuin esim 24 Mpikselin kroppikennoisella. Lisäksi luultavasti useat kroppiobjektiivit riittävät tuota 15 Mpikseliä laajemmallekin, vaikkeivät ihan kinokokoon yltäisikään. Kyse on vaan siitä, miten niitä osaa käyttää ja hyödyntää.

Ja silloin, kun millit loppuvat kesken, niin miksi sitä turhaa reunaa sinne kuvaan ja kortille pitäisi tallentaa. Kroppikuvatessa myöskin sarjakuvausnopeus on isompi.

Tietysti lähtökohtaisesti kannattaa hyödyntää koko kuva-ala, eli hankkia kinokoon objektiivejä. Mutta eihän se tilanne paljoa parempi ole esim K-5:n ja kroppilasien kanssa. Ainoa kroppilasi minulla on DA 11-18 mm. Senkin kuva-ala riittää 16-18 mm:n kanssa kinokennolle (ja alle 14 mm ylittää jo 24 Mpikseliä, mikä on nykyisten kroppi-Pentax-kameroiden maksimi).

Mainittujen teleobjektiivien lisäksi 40 mm limited ja 70 mm limited soveltuvat hyvin kinokennon kanssa, vaikka ihan virallisesti ovatkin kroppilaseja. Tarkastelen asiaa aina valmiin kuvan kannalta, joten millit, kropit ja pikselit ovat vain väline siihen lopputulokseen pääsemiseksi. Jos kroppilasi ei riitä, niin sitten K-1:ssä on mahdollista käyttää kinokoon laseja. Sitä mahdollisuutta ei ole kroppikamerassa.

[Maffer]

11-18mm zoomi on optisesti samalla tasolla kuin vanha sigma 10-20mm f4.5-5.6. Pehmeät ovat reunat sen. Pentaxfoorumin revikassa oli kinosampleja, pelkkää bokea jo viimeinen 1/3 keskeltä reunoille päin.

Kroppikamerassa on mahdollisuus käyttää kinon piirtoympyrää sensor-shiftillä ja KP onkin siten käytettynä melkein K-1. Jalustalta haarukoi helposti ne neljä ääriasentoa ja sit pullauttaa panoraaman.

[ruutu]

Käynpä testaamassa jossain tuota mk2:sta - se verran hyvät myyntipuheet piditte. Pentaxforumin mukaan mk2 ei kärsi noista tarkennuksen epävarmuuksista, joista olen edellisten runkojen kanssa saanut tarpeekseni. Jospa kesän lähetessä tulisi tarjous mk2:stakin. Joku aurinkoinen päivä täytyy ulkoiluttaa kookymppiäkin manuaalilasin kera, sillä ccd-kennon jälki on ihan nättiä alemmilla herkkyyksillä.

[Maffer]

Toi ricohin 35mm kaupanpäälle -tarjous o maaliskuun loppuun voimassa.

Ajattele kuitenkin myös kestääkö pää Pentaksia. Jos vaihtoaikeet on kokoajan mielessä tarkennusavustimen takia ja joka päivä kuvaa päälle ajavia fillareita, ei K-1 sen enempää auta missään muodossa.

Heiluvan jousen päässä oleva kohde tarkentui 0/100 oikein 100mm makrolla ja K-1 mk2:lla.

[jmra]

Joo meni ohi, kun se tarjouserä kävi näköjään aika pikaisesti kaupaksi, ja mä ehdin tilata ennen lauantain puoltapäivää sen viimisen kpl...

Onnittelut uudesta kamerasta. Tarjoaa tonnin hintaan kyllä paljon tuo runko.

[Ara]

Kiitokset tehodialle vinkistä ja muillekin kehuista, oli jo aikakin päivittää K-5.
K-1 saapui postissa tiistaina ja paljon on uutta, vaikka perusjutut onkin tuttuja jo ennestään.

[aikaarska]

Onnittelut täältäkin. Erittäin hyvät kaupat. Hyvä päivitys k-5 sta.

[Maffer]

Kannattaa katsoa onko se pilkkutautinen heti alkuun. Eli se sama bugi mikä vaivasi D810 alkuaikoina. Nikon kertoi asiasta julkisesti, Pentax jätti pimentoon. Kameraservice Kungsör koronoi kameran kuntoon Ruotsissa.

Pilkkutauti selviää ISO3200 30sek valotuksella huoneenlämmössä. Kalibroimaton kenno on aivan kaamea valkopilkkukatiska.

--

Muistakaa laittaa asetuksista EFCS päälle että liveviewissä saa tärähtämätöntä kuvaa. Se ei ole oletuksena päällä.