Canon EOS RP

[Kryptos]

Niin jos kuvaaja kuvaa itselleen. Mutta joku vastuu siinä kai on, jos tietää kuvaavansa myös ja ennenkaikkea muille?

Täytyy sitä silloin edes kertoa, että tämä kuva on itseasiassa täyttä valhetta. Mielikuvituksen tuotetta?
En minä ainakaan halua nähdä kuvajournalistista valokuvaa lehdissä/netissä, jossa kuvaaja satuilee mitä lystää.

Tämä on aivan eri asia. Journaliselle valokuvalle on olemassa eettisiä ja toiminnallisia ohjeita ja normeja liittojen, yhdistysten, lehtien ja uutistoimistojen kautta, joita journalistinen valokuvaaja toimeksiannoissaan sitoutuu noudattamaan. Samoin valokuvakilpailuissa on säännöt, joita osallistujat sitoutuvat noudattamaan. Asiakastoimeksiannoissa ammattivalokuvaaja noudattaa asiakkaan kanssa tekemänsä sopimuksen ohjeistusta, ja niin edelleen.

Taiteessa, vapaassa ilmaisussa tällaisia rajoja, sitoomuksia tai velvoitteita ei ole.

Aiheeseen liittyen löysin mielenkiintoisen, kattavan tutkimuksen. Vaikkei aivan tuore, niin sisällöltään silti kiinnostava:

Muokkausta ja manipulaatiota. Digitaalisen kuvankäsittelyn rajat suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Mäenpää, Jenni (2008). Tampereen University Press
https://tampub.uta.fi/handle/10024/65435" onclick="window.open(this.href);return false;

[temama]

Se on sitten toinen asia, että kuvia manipuloimalla voi valehdella, jos haluaa. Mutta minusta se ei ole kovin kiinnostavaa. Kiinnostavampaa on se, mitä tietoa kuva voi antaa todellisuudesta...

+1. juurikin näin. Mä pidän arvokkaana just tätä todellisuuden tallentamista. siks suhtaudun niin kriittisesti manipulointiin, nimenomaan valokuvan manipulointiin. muu visuaalinen taide on sitä eri asia.

...Luultavasti kyllä, koska valokuvauksella on dokumentointitehtävä, mutta minä pidän sitä silti huonona asiana, että minun pitää tulevaisuudessa ostaa kalliita pro-kamoja tai teknisiä kameroita, jotka ovat käytännön ominaisuuksiltaan usein rajoittuneita yleiskäyttöisiin kameroihin verrattuna ja joiden käyttö vaatii paljon enemmän työtä. Ajan trendi tuntuu olevan, että monen tonnin prosumer-laitteisiinkin laitetaan "kuvanparannus"algoritmeja, joita ei saa valittua pois päältä. Jotka siis tuottavat jotain myyjän myyväksi arvioitua keskimääräisesti kauniina pidettyä valheellista sontaa ja hukkaavat sitä tietoa todellisuudesta, jonka kenno on tallentanut. Ja halpa kuluttajaromu on täysin toivotonta.

Joo, tossakin täytyis pitää joku suhteellisesti ajateltuna oleva maalaisjärkinen raja, että miten paljon niitä pakotettuja algoritmeja viljellään. Joku maltillinen kohinavaimennus esim pitkissä valotuksissa ei ole nyt kovinkaan paha juttu tässä kontekstissa.

[hkoskenv]

Niin jos kuvaaja kuvaa itselleen. Mutta joku vastuu siinä kai on, jos tietää kuvaavansa myös ja ennenkaikkea muille?

Tuollainen vastuu on abstrakti asia, joka jää lopulta turhaksi lätinäksi, koska juridista vastuuta ei ole. Jos vaikka puolue maksaa kuvaajalle propagandan tuottamisesta, silloin kuvaajalla on suorastaan velvollisuus välittää kuvillaan sitä viestiä, jota maksaja haluaa välittää. Ja myös lehdillä ja uutismedioilla on omistajansa, joilla on asenteita ja agendoja, joita toimittajien ja kuvaajien on toteutettava.

En minä ainakaan halua nähdä kuvajournalistista valokuvaa lehdissä/netissä, jossa kuvaaja satuilee mitä lystää.

Viime kädessä vastuu on katsojalla. Ei pidä uskoa kaikkea mitä näkee tai lukee. Minullakin on tietty ideologinen pyrky äärirehellisyyteen, ja ynmmärrän tuon ajatuksen, mutta tiedän että ei ole realistista odottaa paluuta maailmaan, jossa tiedon välittäjillä on jonkinlainen velvollisuus pysyä totuudessa. Niin ei ole ikinä ollut, ihmisyhteisöjen sosiaalinen hierarkia toimii osittain valehtelulla, näennäistotuuksilla, mielistelyllä ym. moraalittomilla keinoilla.

[temama]

Niin jos kuvaaja kuvaa itselleen. Mutta joku vastuu siinä kai on, jos tietää kuvaavansa myös ja ennenkaikkea muille?

Täytyy sitä silloin edes kertoa, että tämä kuva on itseasiassa täyttä valhetta. Mielikuvituksen tuotetta?
En minä ainakaan halua nähdä kuvajournalistista valokuvaa lehdissä/netissä, jossa kuvaaja satuilee mitä lystää.

Tämä on aivan eri asia. Journaliselle valokuvalle on olemassa eettisiä ja toiminnallisia ohjeita ja normeja liittojen, yhdistysten, lehtien ja uutistoimistojen kautta, joita journalistinen valokuvaaja toimeksiannoissaan sitoutuu noudattamaan. Samoin valokuvakilpailuissa on säännöt, joita osallistujat sitoutuvat noudattamaan. Asiakastoimeksiannoissa ammattivalokuvaaja noudattaa asiakkaan kanssa tekemänsä sopimuksen ohjeistusta, ja niin edelleen.

Taiteessa, vapaassa ilmaisussa tällaisia rajoja, sitoomuksia tai velvoitteita ei ole.

Aiheeseen liittyen löysin mielenkiintoisen, kattavan tutkimuksen. Vaikkei aivan tuore, niin sisällöltään silti kiinnostava:

Muokkausta ja manipulaatiota. Digitaalisen kuvankäsittelyn rajat suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Mäenpää, Jenni (2008). Tampereen University Press
https://tampub.uta.fi/handle/10024/65435" onclick="window.open(this.href);return false;

tattista. täytyypä tsekata toi linkki.

[hkoskenv]

Joo, tossakin täytyis pitää joku suhteellisesti ajateltuna oleva maalaisjärkinen raja, että miten paljon niitä pakotettuja algoritmeja viljellään. Joku maltillinen kohinavaimennus esim pitkissä valotuksissa ei ole nyt kovinkaan paha juttu tässä kontekstissa.

Kyllä se on. Esimerkiksi täällä on ollut esimerkkejä miten sellainen vaimennus hävittää kuvasta joissain olosuhteissa tietoa todellisuudesta. Tähtiä, hiekanjyviä tai mitä vain. Tuollaisilla algoritmeilla kuvaajalta viedään mahdollisuus valita. Eikä ole mitään muuta syytä olla tekemättä siitä valittavaa kuin kamerafirman ylimielisyys.

Olen sanonut, että jos kamerafirma ei halua päästää esimerkiksi imagosyistä kuvia, joissa ei ole heidän itse kuvitellun erinomaisuutensa tunnusmerkkejä, tekisivät jonkun debuggausmoodin "huoltoa varten" (mutta jonka päällesaamiskeino tietysti "vuodettaisiiin" nettiin), jossa olisi mahdollisuus tallentaa data suoraan kennon AD-muuntimilta. Silloin se olisi firman kannalta käyttäjän luvatta hakkeroima kamera ja he voisivat vetäytyä vastuusta.

Canon toimii minusta fiksusti, kun katsoo Magic Lanternia sormien läpi. Annetaan tiiliseinää kuvaaville nörteille herkkuja, mutta omalla vastuulla.

[Kryptos]

Jälleen liikutaan valokuvan autenttisuuden metafyysisessä pohdinnassa. Valokuva ei ole koskaan todellisuuden autenttinen representaatio. Se on aina jonkinlainen tulkinta ja abstraktio, eikä ontologista todellisuutta.

Jos tuolle linjalle lähdetään, edessä on loputon näennäisfilosofiseen paskanjauhannan suo.

Tuo on ainoastaan asenteellista kielenkäyttöä (argumentum ad ridiculum) eikä ota kantaa itse argumenttiin. Esitin, että keskustelu vääjäämättä päätyy filosofiselle ja metafyysiselle tasolle, kun keskustelua "autenttisesta", "luonnollisesta", tai "rehellisestä" valokuvasta jatketaan riittävästi. Jos sille polulle lähtee — väittelyyn siitä, mitä valokuvalle saa tehdä ja mitä ei — on oltava valmis päätymään lopulta filosofisiin pohdintoihin. Muutoin kyseessä on vain tykkään/en tykkää mielipiteiden esittäminen ja jokainen saa tykätä aivan mistä tahansa.

Erityistä vakuuttavuutta tai keskustelusisältöä tykkäämisillä ja tykkäämättä jättämisillä ei kuitenkaan ole.

No jaa. Aurinko paistaa. Pitäisiköhän ottaa kamera ja lähteä kävelylle. Jonkun kuvankin voisi ottaa.

[hkoskenv]

Tuo on ainoastaan asenteellista kielenkäyttöä (argumentum ad ridiculum) eikä ota kantaa itse argumenttiin. Esitin, että keskustelu vääjäämättä päätyy filosofiselle ja metafyysiselle tasolle, kun keskustelua "autenttisesta", "luonnollisesta", tai "rehellisestä" valokuvasta jatketaan riittävästi. Jos sille polulle lähtee — väittelyyn siitä, mitä valokuvalle saa tehdä ja mitä ei — on oltava valmis päätymään lopulta filosofisiin pohdintoihin. Muutoin kyseessä on vain tykkään/en tykkää mielipiteiden esittäminen ja jokainen saa tykätä aivan mistä tahansa.

Se on totta. Mutta filosofialla ei ole lopultakaan kovin paljoa annettavaa. Se päätyy vain tuohon tieteenfilosofian perustaan, että todellisuudesta saa tietoa vain havainnoimalla sitä, mutta se on rajallista ja todellisuuden syvimpään olemukseen ei päästä käsiksi. Eikä suora aistihavainto ole siinä suhteessa parempi kuin välillinen mittalaitteen kautta saatu, vaan useimmiten päinvastoin.

No, sinä ajattelet varmaan enemmän yhteiskunnalliselta kannalta, johon kuuluu tietoinen mielipiteiden manipulaatio esittämällä sopivasti valittua tai muokattua materiaalia. Silloin moraalikysymykset ovat monimutkaisia ja niistä voidaan jauhaa loputtomiin. Tosin niin kauan kuin ihmiset ovat erilaisia, yhteiseen kaikkien hyväksymään loppupäätelmään ei päästä. Ja minä ajattelen kuvaamista enemmän tieteellis-teknisenä mittausmenetelmänä, jossa ei ole kovin paljoa tilaa monimutkaisille tulkinnoille tai filosofoinneille.

[aikaarska]

Joo, tossakin täytyis pitää joku suhteellisesti ajateltuna oleva maalaisjärkinen raja, että miten paljon niitä pakotettuja algoritmeja viljellään. Joku maltillinen kohinavaimennus esim pitkissä valotuksissa ei ole nyt kovinkaan paha juttu tässä kontekstissa.

Kyllä se on. Esimerkiksi täällä on ollut esimerkkejä miten sellainen vaimennus hävittää kuvasta joissain olosuhteissa tietoa todellisuudesta. Tähtiä, hiekanjyviä tai mitä vain. Tuollaisilla algoritmeilla kuvaajalta viedään mahdollisuus valita.

Tästä sonyn (ja kyllä muutkin valmistajat sitä harrastaa eri asteisena) pitkien valotuksien (yli 10-30sec) "tähtien syöjä" algoritmistä väiteltiin joskus vuosi pari sitten melko rajusti ja pitkään. Sittemmin Sony on julkaissut uutta firmwarea ja kyseinen algoritmi ei "syö" tähtiä enää niin ahnaasti pitkillä valotuksilla. Samoin se hiekanjyvä juttu (pitkissä valotuksissa sekin) koski ihan niitä ensimmäisiä firmware versioita joka ei ollut vielä niin hienovarainen. Tosin sekin oli kiistanalainen ilmiö, yritin testata ja toistaa sitä itsekin, mutta hiekanjyvien kanssa en saanut oikein yhtään mitään hävikkiä aikaiseksi vaikka olisi katsonut 200% cropeista.

Pointtini vain oli se, että kyllä nyt puhutaan hieman eri tason "muokkaamisesta" ja manipulaatiosta kuin mitä valokuvaaja itse tekee kuvatessaan ja etenkin jälkikäsittelyssä.

[hkoskenv]

Tästä sonyn (ja kyllä muutkin valmistajat sitä harrastaa eri asteisena) pitkien valotuksien (yli 10-30sec) "tähtien syöjä" algoritmistä väiteltiin joskus vuosi pari sitten melko rajusti ja pitkään. Sittemmin Sony on julkaissut uutta firmwarea ja kyseinen algoritmi ei "syö" tähtiä enää niin ahnaasti pitkillä valotuksilla. Samoin se hiekanjyvä juttu (pitkissä valotuksissa sekin) koski ihan niitä ensimmäisiä firmware versioita joka ei ollut vielä niin hienovarainen. Tosin sekin oli kiistanalainen ilmiö, yritin testata ja toistaa sitä itsekin, mutta hiekanjyvien kanssa en saanut oikein yhtään mitään hävikkiä aikaiseksi vaikka olisi katsonut 200% cropeista.

Kiistätkö oman kokemuksesi perusteella sen, että kenelläkään ei ole voinut olla ongelmaa? Minä en menisi tekemään niin. Tilanteita on kuitenkin käytännössä ääretön määrä.

No, hyvä jos tilanne on vähän parantunut, mutta ei niitä suttusuodattimia voi vieläkään kytkeä pois päältä. Ja varmasti on olemassa joku tapaus, jossa niistä on haittaa, ja joku ihmeellisen asian harrastaja sen löytää. Se valintanapin laitto jonnekin menun uumeniin ei maksaisi valmistajalle mitään eikä haittaisi niiden 999999 miljoonasta tekemistä millään tavalla.

Pointtini vain oli se, että kyllä nyt puhutaan hieman eri tason "muokkaamisesta" ja manipulaatiosta kuin mitä valokuvaaja itse tekee kuvatessaan ja etenkin jälkikäsittelyssä.

Kyllä. Nyt puhutaan muokkaamisesta, jonka käytöstä kuvaaja ei voi päättää, paitsi valitsemalla kameran, jossa sellaisia ei ole. Ja valmistajien innosta johtuen niiden määrä vähenee ja luultavasti loppuu pian kokonaan, koska valmistajat katsovat, että muutaman kuvaajan äärimmäisissa oloissa kokemat ongelmat ovat niin marginaalisia, ettei kannata välittää. Ja mikä pahinta, tuollaisia suttusuodattimia lisätään ilman, että edes julkaistaan kunnon dokumentteja niistä. Se on minusta teknisellä tasolla paljon suurempi ongelma kuin omasta vapaasta tahdosta tehdyt valinnat jälkikäsittelyssä.

Ei se ole minulle mikään ongelma, jos joku haluaa yhdistellä viihde- tai propagandatarkoituksiin käytettäviä kuvia tai lisätä tai poistaa niistä elementtejä. Tiedän, että sellaista tapahtuu enkä odota, että sellaiset kuvat kertovat 100 % suodattamatonta tietoa todellisuudesta. Mutta jos otan itse kuvan jostain, odotan, että tiedän miten prosessi toimii ja siihen ei tarkoituksella vaikuteta vääristävästi vain siksi, että esimerkiksi kohina näyttää jonkun taiteilijasielun herkkään kultasilmään rumalta.

[DorianBlue]

Valokuvan katselu on kuin savolaisen kanssa keskustelu. Enää tartvitsee tietää, miksi kameran kuva = 100 % todellisuus, koska se ei ikinä toteudu. Ei ikinä.

[JL Anttola]

Viestintä on viestintää. Jos yritän sanallisesti - puhuen tai kirjoittaen - siirtää omaa ajatuksenkulkua toisen ymmärrettäväksi, en pysty täysin kuvaamaan ajatuksiani, sanat ovat vajavaiset ajatuksen kuvaamiseen. Eikä toinen koe niitä sanoja samoin kuin minä. Viesti muuttuuu vähintään kahdessa kohtaa siinäkin matkassa.

Jos kuvaan vain itselleni, sehän on ajan siirtoa. Näen jotakin, yritän saada kuvan, että voisin nähdä sen toistekin. Toisessa ympäristössä ja toisena ajankohtana katsottuna en koskaan ole täysin samassa tilanteessa ja tunnelmassa - viesti muuttuu. Suurin osa muutoksesta tapahtuu meidän tietoisen hallintamme ulkopuolella, emme voi sille mitään. Se muutos on vain hyväksyttävä, mutta hyvä se on tiedostaa, ettei ala väittää totuudeksi jotain, mikä ei välttämättä sitä ole.

Viestin takana voi olla tarkoitus, yritys vaikuttaa jonkun mielipiteeseen. Silloin viestin laatija joutuu keskustelemaan omantuntonsa kanssa, käyttääkö tietoisesti keinoja saada joku asia - tässä tapauksessa kuva - tuomaan esille jotain, mutta piilottamaan jotain muuta. Missä on hyväksyttävän vaikuttamisen raja? Ja jos toimii maksullisena kuvaajana, voiko ulkoistaa omantuntonsa hallinnan? Entäs SS-upseerit, hehän tekivät vain työtään...

Politiikan mainonta on paheksuttavaa, vaalien alla luvataan, ei kuitenkaan ole tarkoituskaan pitää lupauksia. Vai onko, voisiko olla joku kirkasotsainen ehdokas, jolle pelin luonne selviää vasta kentällä? Ei ole, tuomittavia pellejä kaikki, eikö vaan? Entäs kun itse olet päivän tapojen mukaan hakemassa seuraa deittipalstoilta, ehkä ihan tositarkoituksella. Etsit kumppania, jonka kanssa voisit viettää loppuelämäsi. Laitatko kuvan itsestäsi siinä asussa ja olosuhteissa, missä arkeasi normaalisti vietät? Vai syyllistytkö manipulaatioon, suorastaan epärehellisyyteen?

Asiat ovat vaikeita, täällä ajassa ja ihmisten tekeminä. Ihminen yrittää yksinkertaistaa ympäröivää maailmaa itselleen ymmärrettävään muotoon asettamalla rajoja ja tekemällä sääntöjä, muuttamalla värillisen maailman mustavalkeaksi.

Filosofoinniksi meni vahvasti - eli peen jauhannaksi... mutta huomattavasti tarpeellisempaa tai ainakin mielenkiintoisempaa, kuin kameramerkkien jauhanta. Joskin tässä väärässä topiikissa.

JL Anttola

[©pjm]

JL kirjoitti paljon asiaa, ei paha.

Mutta aiemmin esillä ollut asia eli kameran valmistajan tietoisesti tekemä muutos kuvaan siten ettei kuvaaja voi vaikuttaa ko. muutokseen on eri juttu kuin ihmisen itsensä tietoisesti aiheuttama "harha".

Se ei hyvältä kuulosta vaan vie mielestäni pohjan koko kuvaaamisen ilolta jopa tämmöseltä käpöharrastelijalta. Piruko tuota nytkään tietää mitä muutoksia kuvaushetken todellisen silmin nähdyn "kuvan" ja raw kuvan välillä on, sitä vaan luottaa vielä siihen raakatiedostoon ja siihen että itse on saanut vaikuttaa kuvaushetkellä taltioituun raakakuvaan.

[ttuplai]

Tuo on ainoastaan asenteellista kielenkäyttöä (argumentum ad ridiculum) eikä ota kantaa itse argumenttiin. Esitin, että keskustelu vääjäämättä päätyy filosofiselle ja metafyysiselle tasolle, kun keskustelua "autenttisesta", "luonnollisesta", tai "rehellisestä" valokuvasta jatketaan riittävästi. Jos sille polulle lähtee — väittelyyn siitä, mitä valokuvalle saa tehdä ja mitä ei — on oltava valmis päätymään lopulta filosofisiin pohdintoihin. Muutoin kyseessä on vain tykkään/en tykkää mielipiteiden esittäminen ja jokainen saa tykätä aivan mistä tahansa.

Se on totta. Mutta filosofialla ei ole lopultakaan kovin paljoa annettavaa. Se päätyy vain tuohon tieteenfilosofian perustaan, että todellisuudesta saa tietoa vain havainnoimalla sitä, mutta se on rajallista ja todellisuuden syvimpään olemukseen ei päästä käsiksi. Eikä suora aistihavainto ole siinä suhteessa parempi kuin välillinen mittalaitteen kautta saatu, vaan useimmiten päinvastoin.

No, sinä ajattelet varmaan enemmän yhteiskunnalliselta kannalta, johon kuuluu tietoinen mielipiteiden manipulaatio esittämällä sopivasti valittua tai muokattua materiaalia. Silloin moraalikysymykset ovat monimutkaisia ja niistä voidaan jauhaa loputtomiin. Tosin niin kauan kuin ihmiset ovat erilaisia, yhteiseen kaikkien hyväksymään loppupäätelmään ei päästä. Ja minä ajattelen kuvaamista enemmän tieteellis-teknisenä mittausmenetelmänä, jossa ei ole kovin paljoa tilaa monimutkaisille tulkinnoille tai filosofoinneille.

Kamera on aika hankala tieteellinen mittalaite - datan esittäminen on tulkinnallista (ja myös itse tallentaminen) - eli kamera on aivan liian paljon naimisissa ihmisen fysiologian ja aivojen kanssa. Esim. värien näkeminen on subjektiivinen (värejä ei ole fysikaalisessa todellisuudessa olemassa). Toki voidaan ja ollaan myös sovittu ihmisen näkemisestä tietyt asiat, mut näkeminen on aivojen tuottama prosessi (värit erityisesti) ja siten altis virhetulkinnoille. Jos kamera olis spektrianalysaattori toi tieteellisyys olis ehkä selkeämpi (mut silloin esitystapa pitäs olla toinen) - vaikka sinänsä ilmaisimien kaistat voidaankin sopia (ja niille on jopa peruste ihmisen fysiologiassa).

Et sinänsä mittaukset vaikkapa tähtisumuista ovat kyllä hyvinkin tieteellisiä - niiden esittäminen valokuvana ei (siksi niissä se lisälause onkin eli kyse on taiteellisesta näkemyksestä) - värisokeat ja tetrakromaattiset vois olla varsin eri mieltä jopa sovituista värien esitystavoista ja kanavien painotuksista. Osittain kait tästä syystä meillä on keskustelu Canon väreistä tai Nikon väreistä, koska valmistajat joko rautarajoitteiden vuoksi tai softassa omaksi ilokseen ovat päätyneet jollakin tavoin erityyppiseen esitykseen samasta lähtödatasta (siis siitä mikä seisoo linssin edessä).

[nsamppa]

Palataas jo aiheeseen. Näyttäis hakkaavan tää RP noi Sonin romut mennen, tullen ja palatessa.

hehehhehhhhhheeee.

ai tällä tapaa meinaat päästä 'ite asiaan' ???!!

jauhat suuruudenhuuluja arvioita onnettomasta saippualaatikosta joka varustettu kennolla joka 10 vuotta teknologisesta kehityksestä jäljessä?

Näyttäis toimivan, heti palattiin aiheeseen!

Olihan se erittäin piristävää niin kauan kuin se kestikin.

No mut jos vielä palaisin siihen edelliseen aiheeseen niin mulla on oikeastaan kaksi täysin eri lähestymistä asiaan.

Ensimmäinen on valokuvausharrastus. Siinä mulla on tärkeintä perheen kasvun taltiointi niin kuin sen näen, mielihyvä mitä harrastuksesta saa ja tietenkin ihan vaan kuvaaminen kuvaamisen riemusta. Sitä vain rakastaa kuvailla ja näpsiä menemään. Siihen hommaan en kyl halua mitään AI:ta, feikkibokehia tms. tauhkaa sotkea. Haluaa vaan kuvata omalla tyylillään koska saa siitä nautintoa. Siitä syntyvillä kuvilla ei sinällään oikein mitään merkitystä ole, enkä niitä mitenkään jaksa käpistellä. Sinne ne jää kovalevylle odottelemaan "sit ku" nimistä ajanhetkeä. Pikaisesti aina nappaan niistä parhaat suoraan luurin kautta kuvavirtaan ja sieltä appletv:n kautta näytönsäästäjäksi. Niitä on mukava siitä silloin tällöin vilkuilla vaikka kun telmii ja kuuntelee musaa. Eli siinä merkitsee kaikki muu kuin se lopputulos ja sen tekninen laatu tms. Se on vain hauskaa.

Toinen sen sijaan on videoiden tekeminen palkan eteen. Siinä mulla ei oo käytännössä mikään pyhää kuvauksen etiikan suhteen. Siis näiden mitä tässä nyt on pohdittu. AI:t, feikkibokehit, leikkaa-liimaa-lisää-poista jne. Ei mitään moraalista dilemmaa. Ainoastaan laadukas lopputulos ja sen valmistuminen ajallaan ratkaisee. Oon kuitenkin mainosmies, enkä dokumentin tekijä tai reportteri tms. joita voisi odottaa jotain etiikkaa. Mainosmiehet ulkoistavat moraaliset kysymykset videoiden tilaajille. Tai ainakin niin minä teen. Mun tehtävä on ainoastaan kertoa se tarina minkä asiakas haluaa oman asiakkaansa ostavan ja siihen mä jätän sen pohdinnan.

[izzard]

Onkos nyt sitten niin että kuvausaiheille pitäisi olla laajemminkin tämän kaltaista ohjeistusta että varmistutaan kuvien esittävän todellisuutta ilman manipulaatioksi katsottavia pelleilyjä?

https://www.poliisi.fi/luvat/passi/passikuvaohje" onclick="window.open(this.href);return false;

Ja jotta pysytään aiheessa niin ilmeisesti RP on tällaiseen kuvanottoon paremmin sopiva väline kuin Sonyn tarjoamat vaihtoehdot?

[hkoskenv]

Kamera on aika hankala tieteellinen mittalaite - datan esittäminen on tulkinnallista (ja myös itse tallentaminen) - eli kamera on aivan liian paljon naimisissa ihmisen fysiologian ja aivojen kanssa. Esim. värien näkeminen on subjektiivinen (värejä ei ole fysikaalisessa todellisuudessa olemassa). Toki voidaan ja ollaan myös sovittu ihmisen näkemisestä tietyt asiat, mut näkeminen on aivojen tuottama prosessi (värit erityisesti) ja siten altis virhetulkinnoille. Jos kamera olis spektrianalysaattori toi tieteellisyys olis ehkä selkeämpi (mut silloin esitystapa pitäs olla toinen) - vaikka sinänsä ilmaisimien kaistat voidaankin sopia (ja niille on jopa peruste ihmisen fysiologiassa).

Kamera, tai yleisemmin fotodetektointi, on yksi suoraviivaisimmista ja helpoimmista tieteellisistä mittauksista. Se tiedetään erittäin hyvin, mitä se dokumentoi, ja on äärimmäisen tarkka ja toistettava. Ainakin ideaalitilanteessa, joka on tekninen kuvaaminen. Sensorin spektraalinen vaste, aikavaste, herkkyys, kohina ym. tiedetään, käytettyjen suodattimien spektraalinen vaste tiedetään ja voidaan valita niin, että kamera kertoo todellisuudesta niitä asioita, joita sen halutaan kertovan.

Kuluttajakrääsässä speksit eivät ole julkisia, mikä on ongelma. Ja kaikenlaiset pakolliset kuvan"parannukset" vain pahentavat asiaa.

Et sinänsä mittaukset vaikkapa tähtisumuista ovat kyllä hyvinkin tieteellisiä - niiden esittäminen valokuvana ei (siksi niissä se lisälause onkin eli kyse on taiteellisesta näkemyksestä) - värisokeat ja tetrakromaattiset vois olla varsin eri mieltä jopa sovituista värien esitystavoista ja kanavien painotuksista.

Tuollaisia ongelmia voi tietysti olla, jos kameran data esitetään kuvana jollain laitteilla ja sitä katsellaan silmillä ja verrataan näköaistimuksia kuvaustilanteen vastaaviin. Mutta ei se kuvan "parantelu" keinotekoisesti kohti jotain kuviteltuja yleisiä esteettisiä standardeja sitä mitenkään paranna.

Minusta kuitenkin se, että pidetään aistihavaintoa jonain korkeimpana totuutena on hölmöä. Kiinnostavampaa on tilanteesta tallennettu tieto. Väärävärikuva voi näyttää asioita paljon tarkemmin kuin kuva, joka jäljittelee silmän aistihavaintoa kuinka täydellisesti tahansa ja on silloin erittäin perusteltu valinta. Kunhan se on kunnolla dokumentoitu mitä on oikein kuvattu ja miten, että kuvasta voidaan päätellä mitä se esittää. Mistä tullaan taas kaikenlaisten pakollisten algoritmien pahuuteen, ne nimenomaan hävittävät tietoa eikä valmistaja edes kerro miten. Lopputulos on jotain taiteellista hömpänpömppää, jolla ei ole todellista arvoa.

[ttuplai]

Olihan se erittäin piristävää niin kauan kuin se kestikin.

Kumpikaan ei varsinaisesti liity tähän ketjun aiheeseen, eli kaikkien aikojen rampautetuimpaan täyskennoiseen digikameraan, niin hyvää pohdintaa ja p*skanjauhantaa kuin seassa olikin.

Kun laitteesta ei löydy ominaisuuksia edes kinasteluasteelle, niin selvähän se on että ketju rönsyilee, samaa on nähtävissä R ilman Peetä ketjussa.

Onhan toi kameroiden ominaisuuksista keskustelu muutenkin aika pakkovääntöä. Ei noissa värkeissä niin kauhiasti eroa ole - sehän tässä ikävää onkin. Noi kaikki vaan riittää melko moneen käyttöön ja vaikka hyvin valvotuissa oloissa jotain eroa saakin niin käytännössä noi erot katoaa. Ittensä voi aina sijoittaa johonkin erityiseen marginaaliin tai rakentaa keinotekoisia syitä miksi juuri ominaisuuden y takia pitää ostaa x. Kertonee pitkälti siitä, et markkinat ovat aika saturoituneita ja todella uutta (siis aidosti tarpeellista ja kuvauksen mullistavaa) ei vain meinaa kukaan keksiä. Toki tällä uudella bajonetilla saadaan ehkä hetkeksi puskettua uutta myyntiä, kun vanhat objektiivit pitää vaihtaa.

Vaihdetaan aihetta ja kootaan kaikki ne selitykset joilla noi uudet värkit puolustellaan kumppanille. Vai jemmaako muut noi kameralaukun pohjalle ja jättää kertomatta - jossa peilittömien pienempi koko on selkee etu. Nim. ottaa päähän ku vaimo ottaa parempia kuvia tolla puhelimellaan.

[DorianBlue]

Toki tällä uudella bajonetilla saadaan ehkä hetkeksi puskettua uutta myyntiä, kun vanhat objektiivit pitää vaihtaa.

Vaihdetaan aihetta ja kootaan kaikki ne selitykset joilla noi uudet värkit puolustellaan kumppanille. Vai jemmaako muut noi kameralaukun pohjalle ja jättää kertomatta - jossa peilittömien pienempi koko on selkee etu. Nim. ottaa päähän ku vaimo ottaa parempia kuvia tolla puhelimellaan.

No mulle toi on enemmänkin se, että a) FF b) adapteri kuuluu pakettiin c) aggressiivisesti hinnoiteltu d) rouvalle ikivanhan rouskun tilalle. Ei tartte ostaa kuin toinen laajis, niin paketti on valmis. Teleputkia löytyy jo riittävä määrä. Vastaavan paketin kasaaminen toisella merkillä kävisi perstuntumalta ajatelleen aika kalliiksi. Toki sitä olisi voinut adapterin kanssa touhuilla a6000:llakin, mutta tää RP houkuttelee huomattavasti enemmän.

Ja kyllä, vaimo on parempi kuvaaja kuin minä. Toiset vaan osaa paremmin kuin toiset.

[nsamppa]

Välihuomiona heitän tähän väliin et video-ominaisuuksissa on kyl ihan merkittäviäkin eroja. Vahva veikkaus on että videota vähänkään painottava kuvaaja ei juurikaan katsele edes R:n suuntaan. RP:stä on nyt jauhettu sillä saralla jo ihan tarpeeksi.

[emerik]

Välihuomiona heitän tähän väliin et video-ominaisuuksissa on kyl ihan merkittäviäkin eroja. Vahva veikkaus on että videota vähänkään painottava kuvaaja ei juurikaan katsele edes R:n suuntaan. RP:stä on nyt jauhettu sillä saralla jo ihan tarpeeksi.

Tuli reissulla törmättyä pariin vanhempaan kanonistiin, jotka kuvailivat kumpikin R kameralla. Olivat päätyneet siihen R, kun entuudesta oli sitä Canonin kalustoa. Peilittömistä kun puhuttiin yleisesti, niin mainitsin tuon että onhan ne peilittömät ihan hyviä videokuvauksessa. Niin hetken olivat hiljaa ja toinen että eipä ole tullut kyllä kuvattua videota.