Pentaxin uutuuksista huhuja

[nomad]

PS, Jotenkin ymmärsin, että tämä peilitön Pentax on entry level runko, jolle tehdään uusia VAIN f2,8 valovoimaisia kiinteitä opiskoja.

Tämmöinen entry level runko oilskin kiinnostava. Mutta miksei kaikkien lasien valovoima ole yksintein f/1.4?? Joka tapauksessa olisi vaihtelua verrattuna nykyiseen jossa kaikki obiskat tuppaavat olevaan f/5.6 aukolle pimeneviä vaihtuvavalovoimaisia zoomeja :-)

BTW Onko kukaan laskenut kuinka monta peilitöntä digi järjestelmää meillä nykyisin on. m43, Sony NEX, Samsung, Nikon CX, Fuji Pro1, Pentaq Q ja Leica M. Vielä muita? Kai Ricohin modulivirityskin pitää samaan laskea.

Ja nyt Pentax avaa pelin sen suhteen, että saadaan samalta firmalta toinen peilitön järjestelmä! Olisko edellisen lillerikennosysteemin julkaisemisesta vuottakaan? Tämä siis niitä täyskennoisia odotellessa... :-))

[Harald II]

Oma mielipiteeni on, että peilitön runko käyttäisi niin lyhyttä kenno/bajonetti etäisyyttä kuin mahdollista.

Kun nyt otat noin tiukasti kantaa tuohon rekisterietäisyyteen, niin kerrotko sitten että mitä muuta etua lyhyestä etäisyydestä on kuin että muiden merkkien objektiivit kävisivät siihen sovitteella? ei meinaan tunnu oikein olevan Pentaxin tavoitteissa moinen?

[määvaan]

Oma mielipiteeni on, että peilitön runko käyttäisi niin lyhyttä kenno/bajonetti etäisyyttä kuin mahdollista.

Kun nyt otat noin tiukasti kantaa tuohon rekisterietäisyyteen, niin kerrotko sitten että mitä muuta etua lyhyestä etäisyydestä on kuin että muiden merkkien objektiivit kävisivät siihen sovitteella? ei meinaan tunnu oikein olevan Pentaxin tavoitteissa moinen?

Eikös Pentax K-mountille saa todella ison läjän eri valmistajien manuaalitarkenteisia laseja kiinni, kunhan tästä kamerasta löytyisi joku Sonyn "focus peaking" tarkennusta vastaava toteutus?

[jmra]

Eikös Pentax K-mountille saa todella ison läjän eri valmistajien manuaalitarkenteisia laseja kiinni, kunhan tästä kamerasta löytyisi joku Sonyn "focus peaking" tarkennusta vastaava toteutus?

Catch-in-focus toiminto, joka on ollut P kameroissa pitkään ? Tosin perinteinen leikolasi on edelleen kätevämpi, joten manuaalilaseille edelleen (D)SLR on mukavin

[aikaarska]

Kait sieltä on tosiaan jotain mielenkiintoista tulossa...

Although Pentax didn’t announce anything at CES, they showed me a top secret model that’s going to be unveiled within the coming weeks. All I can say is that you’ve never seen anything like it from a design standpoint. Pentax will also release a few more point-and-shoots, but those are top secret at the moment as well. I really like Pentax. I’ve never had any major issues with their cameras and image quality is consistent across the board. For the mid-level DSLR shooter, you can’t go wrong with a Pentax. I’m predicting good things from this company and am looking forward to reviewing the new models as they arrive from Japan.

http://www.technobuffalo.com/cameras/ph ... edictions/

...Ihan positiivisen oloinen raportti Pentaxin jutuista. Herättää tosiaan kiinnostusta tuo "ei koskaan olla nähty vastaavaa muotoilun osalta" heitto.

edit: Tälläistä Pentax suunnitteli vuonna 2006...

http://forums.dpreview.com/forums/read. ... e=29438695

Peilittömän prototyyppiä Photokina messujen aikaan.

[markku55]

Oma mielipiteeni on, että peilitön runko käyttäisi niin lyhyttä kenno/bajonetti etäisyyttä kuin mahdollista.

Kun nyt otat noin tiukasti kantaa tuohon rekisterietäisyyteen, niin kerrotko sitten että mitä muuta etua lyhyestä etäisyydestä on kuin että muiden merkkien objektiivit kävisivät siihen sovitteella? ei meinaan tunnu oikein olevan Pentaxin tavoitteissa moinen?

Lyhyellä rekisterietäisyydellä saadaan sirompi litteämpi runko, miksi Pentax ei hyödyntäisi tuota mahista.
Toisaalta jos uuteen runkoon saisi sovitettua jonkin jo omistamansa laatuopiskan, se mataloittaisi kynnystä merkin vaihtoon tai Pentaxin rungon hankkimista rinnalle.
Oishan se hienoa jos Pentaxilla olisi FF peilitön johon voisi rikastuessaan hankkia edes yhden Leican opiskan ;-)

[jpyykone]

http://www.technobuffalo.com/cameras/ph ... edictions/

...Ihan positiivisen oloinen raportti Pentaxin jutuista. Herättää tosiaan kiinnostusta tuo "ei koskaan olla nähty vastaavaa muotoilun osalta" heitto.

Joo mua kanssa rupesi kiinnostamaan mikä tuo "ennennäkemätön" juttu tuossa on. Joko ihan oikeasti jotain ennennäkemätöntä, innovatiivista ja käyttökelpoista tai sitten jotain japanilaista, käyttökelvotonta ja tyhmää ;)

Mutta itse en ainakaan vielä liiemmin lämpene noille peilittömille rungoille, en oikein vieläkään ymmärrä mikä noissa on "se juttu". Täyskennollisen rungon tosin näkisin kyllä Pentaxilta oikein mielelläni, niin saisi noista täydelle kennolle suunnitelluista laseista myös kaiken hyödyn irti.

[Harald II]

Oma mielipiteeni on, että peilitön runko käyttäisi niin lyhyttä kenno/bajonetti etäisyyttä kuin mahdollista.

Kun nyt otat noin tiukasti kantaa tuohon rekisterietäisyyteen, niin kerrotko sitten että mitä muuta etua lyhyestä etäisyydestä on kuin että muiden merkkien objektiivit kävisivät siihen sovitteella? ei meinaan tunnu oikein olevan Pentaxin tavoitteissa moinen?

Lyhyellä rekisterietäisyydellä saadaan sirompi litteämpi runko, miksi Pentax ei hyödyntäisi tuota mahista.
Toisaalta jos uuteen runkoon saisi sovitettua jonkin jo omistamansa laatuopiskan, se mataloittaisi kynnystä merkin vaihtoon tai Pentaxin rungon hankkimista rinnalle.
Oishan se hienoa jos Pentaxilla olisi FF peilitön johon voisi rikastuessaan hankkia edes yhden Leican opiskan ;-)

Lyhyt rekisterietäisyys ja isokokoinen kenno eivät ole vielä nykytekniikalla kovin hyvä idea. Silloin valo tulisi kennon laitoihin niin viistosti että käytännössä pienen "kaivon" pohjalla oleva ilmaisin olisi varjossa.

Toisaalta rungon pienentäminen optiikan koon pysyessä fysiikan lakien vuoksi kuitenkin suurena, toisi sellaisia ergonomisia ongelmia, että en ole ollenkaan varma olisiko sekään hyvä idea.

2.8. 70-200 objektiivi, jonka perässä on norttiaskin kokoinen runko? ei ehkä kuulosta kovin hyvältä ajatukselta.

Itse laitan jo DA*60-250/4 putkella pystykahvan kiinni jos se on ollut irroitettuna, ihan sen takia että muuten kameraa on hankalaa pitää kädessä optiikan koon ja painon vuoksi.

Ja toistan, se optiikka ei siitään pienene....

[nomad]

Kun nyt otat noin tiukasti kantaa tuohon rekisterietäisyyteen, niin kerrotko sitten että mitä muuta etua lyhyestä etäisyydestä on kuin että muiden merkkien objektiivit kävisivät siihen sovitteella? ei meinaan tunnu oikein olevan Pentaxin tavoitteissa moinen?

Lyhyellä rekisterietäisyydellä saadaan sirompi litteämpi runko, miksi Pentax ei hyödyntäisi tuota mahista.
Toisaalta jos uuteen runkoon saisi sovitettua jonkin jo omistamansa laatuopiskan, se mataloittaisi kynnystä merkin vaihtoon tai Pentaxin rungon hankkimista rinnalle.
Oishan se hienoa jos Pentaxilla olisi FF peilitön johon voisi rikastuessaan hankkia edes yhden Leican opiskan ;-)

Lyhyt rekisterietäisyys ja isokokoinen kenno eivät ole vielä nykytekniikalla kovin hyvä idea. Silloin valo tulisi kennon laitoihin niin viistosti että käytännössä pienen "kaivon" pohjalla oleva ilmaisin olisi varjossa.

Vaan mikä lieneekään se oikea rekisterietäisyys kun ajatellaan vaikkapa kompaktin ja valovoimaisen laajiksen suunnittelua? Tuskinpa peiliä varten suunnitellun mountin mitat ovat ihanteellisia.

[aikaarska]

Lyhyellä rekisterietäisyydellä saadaan sirompi litteämpi runko, miksi Pentax ei hyödyntäisi tuota mahista.
Toisaalta jos uuteen runkoon saisi sovitettua jonkin jo omistamansa laatuopiskan, se mataloittaisi kynnystä merkin vaihtoon tai Pentaxin rungon hankkimista rinnalle.
Oishan se hienoa jos Pentaxilla olisi FF peilitön johon voisi rikastuessaan hankkia edes yhden Leican opiskan ;-)

Lyhyt rekisterietäisyys ja isokokoinen kenno eivät ole vielä nykytekniikalla kovin hyvä idea. Silloin valo tulisi kennon laitoihin niin viistosti että käytännössä pienen "kaivon" pohjalla oleva ilmaisin olisi varjossa.

Vaan mikä lieneekään se oikea rekisterietäisyys kun ajatellaan vaikkapa kompaktin ja valovoimaisen laajiksen suunnittelua? Tuskinpa peiliä varten suunnitellun mountin mitat ovat ihanteellisia.

Niin, mitenkäs se nyt menikään...Minkätyyppiset objektiivit hyötyvät lyhyestä rekisterietäisyydestä ja minkälaiset taas isommasta etäisyydestä?

[nomad]

Niin, mitenkäs se nyt menikään...Minkätyyppiset objektiivit hyötyvät lyhyestä rekisterietäisyydestä ja minkälaiset taas isommasta etäisyydestä?

Laajiksien suunnittelun kannalta nämä peilijärkkärit ovat olleet haastellisia. Kroppijärkkärissä probleemi tietty vielä kertautuu kun mountin mitat ovat entiset mutta kuva-alan reunoja ei käytetä.

[aikaarska]

Niin, mitenkäs se nyt menikään...Minkätyyppiset objektiivit hyötyvät lyhyestä rekisterietäisyydestä ja minkälaiset taas isommasta etäisyydestä?

Laajiksien suunnittelun kannalta nämä peilijärkkärit ovat olleet haastellisia. Kroppijärkkärissä probleemi tietty vielä kertautuu kun mountin mitat ovat entiset mutta kuva-alan reunoja ei käytetä.

Jotakuinkin näin olin itsekin funtsinut. Tosin eipä esim. kunnollisen kompaktin 8mm fish-eyen suunnittelu 1.5x croppikennolle (Pentax K) ole ollut mikään suunnaton ongelma. Jopa halpa 8mm Samyang tekee aivan kelvolista jälkeä.

[mvuori]

Laajiksien suunnittelun kannalta nämä peilijärkkärit ovat olleet haastellisia. Kroppijärkkärissä probleemi tietty vielä kertautuu kun mountin mitat ovat entiset mutta kuva-alan reunoja ei käytetä.

Ettäkö peilijärkkärit.. Kuten vaikka Hasselblad ja parhaat kinojärkkärit.
Kroppijärkkäreissä iso mountti tietysti vain helpottaa eikä vaikeuta asiaa.
Ällistyttävää huuhaata.

[Harald II]

Lyhyt rekisterietäisyys ja isokokoinen kenno eivät ole vielä nykytekniikalla kovin hyvä idea. Silloin valo tulisi kennon laitoihin niin viistosti että käytännössä pienen "kaivon" pohjalla oleva ilmaisin olisi varjossa.

Vaan mikä lieneekään se oikea rekisterietäisyys kun ajatellaan vaikkapa kompaktin ja valovoimaisen laajiksen suunnittelua? Tuskinpa peiliä varten suunnitellun mountin mitat ovat ihanteellisia.

Tuo pohdintasi ei vain millään lailla liity ongelmaan johon viittaat lainauksessasi. Pieni rekisterietäisyys johtaa objektiivityypistä riippumatta tilanteeseen jossa valo osuu kennon laitoihin jyrkemmällä kulmalla kuin suuremmalla rekisterietäisyydellä rakennetussa vastaavassa rungossa.

Ne kennon miljuunat pienet valoherkät sensorit ovat todellakin yksittäisinä elementteinä pienen "kuilun" pohjalla, jonne viistosti tuleva valo ei osu.

Tätä ongelmaa on tietääkseni yritetty korjata esim. Leican APS-C pienen rekisterietäisyyden mittaetsin rungoissa muotoilemalla laitojen ja kulmien alueen kennon mikrolinssejä, mutta ratkaisu ei todellakaan ole optimi eikä halpa. Tästä huolimatta kulmat tummenevat ja piirto muuttuu huonoksi ja se pitää korjata käsittelemällä kuvaa. Ja tämä siis jo APS-C kokoisessa, kinokokoisella ongelma on suurempi.

Tämä nykyisten kennojen ominaisuus lienee se syy miksi emme ole nähneet kinokokoisella kennolla varutettuja mittaetsin digejä vielä yhtään. Lyhyt rekisterietäisyys ja nykyiset kennot eivät taida olla vielä yhteensopivia.

[Harald II]

Laajiksien suunnittelun kannalta nämä peilijärkkärit ovat olleet haastellisia. Kroppijärkkärissä probleemi tietty vielä kertautuu kun mountin mitat ovat entiset mutta kuva-alan reunoja ei käytetä.

Ettäkö peilijärkkärit.. Kuten vaikka Hasselblad ja parhaat kinojärkkärit.
Kroppijärkkäreissä iso mountti tietysti vain helpottaa eikä vaikeuta asiaa.
Ällistyttävää huuhaata.

Aivan. Mitä isompi kenno, sitä suuremman bajon ja suuremman rekisterietäisyyden se nykytekniikalla tarvitsee. Sillä perinteisellä peilirungon rekisterietäisyydellä taidetaan olla lähellä minimiä kinokokoiselle kennolle. Tällöinkin taitaa jo olla että tietyt laajakulmat eivät enää oikein toimi kunnolla niiden rakenteen aiheuttaman valon tulokulman vuoksi? näin olen asian ymmärtänyt.

Kun digitaalitekniikka oli nuorta, selittettiin uusien "digiyhteensopivien" objektiivien tarvetta nimenomaan sillä että pitää suunnitella sellaiset objektiivit joiden valon tulokulma on enemmän kohtisuoraan kuin filmille tehdyillä objektiiveilla. Filmi on ohut verrattuna kennon sensoreiden kuiluihin, eikä kärsi tästä asiasta juurikaan. Nykyään tästä ei enää juurikaan puhuta, mutta ei ongelma ole mihinkään hävinnyt.

Laajakulmilla peilin liikeradan vuoksi aiemmin pakolliset retrofocus rakenteet samalla aiheuttavat käsittääkseni valon tulokulman loivenemisen automaattisesti. Samalla polttovälillä ilman retrofocusta (kuten mittaetsinkameroissa ja muissa suuren kennon koko/rekisterietäisyys suhteen kameroissa) valo tulee huomattavan viistosta kennon pinnan suhteen.

Huomatkaa että nämä uudet peilittömät ovat suurimmaksi osaksi pienikennoisia, eivät edes APS-C kokoisia, joten niiden rekisterietäisyyttä voidaankin pienentää ilman että tulee näitä vaikeuksia. APS-C kokoisilla varmaan rekisterietäisyyttä voitaisiin pienentää jonkin verran nykyisestä, mutta kinokokoisella taidetaan olla aika lähellä minimiä? ja siksi emme ole nähneet kinokennoista Leicaa?

Eli ongelmia on ennenkuin keksivät sellaisen kennorakenteen jossa sensorit ovat aivan pinnassa kuten filmillä asia käytännössä oli.

Ei kennon koko taida olla vain valmistuskustannusjuttu kuten on aiemmin sanottu, vaan myös kuva-alan laitojen kuvanlaadullinen juttu?

[Matti_JH]

Lyhyt rekisterietäisyys ja isokokoinen kenno eivät ole vielä nykytekniikalla kovin hyvä idea. Silloin valo tulisi kennon laitoihin niin viistosti että käytännössä pienen "kaivon" pohjalla oleva ilmaisin olisi varjossa.

Vaan mikä lieneekään se oikea rekisterietäisyys kun ajatellaan vaikkapa kompaktin ja valovoimaisen laajiksen suunnittelua? Tuskinpa peiliä varten suunnitellun mountin mitat ovat ihanteellisia.

Tuo pohdintasi ei vain millään lailla liity ongelmaan johon viittaat lainauksessasi. Pieni rekisterietäisyys johtaa objektiivityypistä riippumatta tilanteeseen jossa valo osuu kennon laitoihin jyrkemmällä kulmalla kuin suuremmalla rekisterietäisyydellä rakennetussa vastaavassa rungossa.

Ne kennon miljuunat pienet valoherkät sensorit ovat todellakin yksittäisinä elementteinä pienen "kuilun" pohjalla, jonne viistosti tuleva valo ei osu.

Tätä ongelmaa on tietääkseni yritetty korjata esim. Leican APS-C pienen rekisterietäisyyden mittaetsin rungoissa muotoilemalla laitojen ja kulmien alueen kennon mikrolinssejä, mutta ratkaisu ei todellakaan ole optimi eikä halpa. Tästä huolimatta kulmat tummenevat ja piirto muuttuu huonoksi ja se pitää korjata käsittelemällä kuvaa. Ja tämä siis jo APS-C kokoisessa, kinokokoisella ongelma on suurempi.

Tämä nykyisten kennojen ominaisuus lienee se syy miksi emme ole nähneet kinokokoisella kennolla varutettuja mittaetsin digejä vielä yhtään. Lyhyt rekisterietäisyys ja nykyiset kennot eivät taida olla vielä yhteensopivia.

Mikä se M9 on?

[nomad]

Mikä se M9 on?

M-Leicat saattavat olla ongelmallisia kinokokoisen digikennon suunnittelun kannalta, mutta onpahan sitten optiikka laadukkuudestaan huolimatta pienikokoista.

Laajiksien suunnittelun kannalta nämä peilijärkkärit ovat olleet haastellisia. Kroppijärkkärissä probleemi tietty vielä kertautuu kun mountin mitat ovat entiset mutta kuva-alan reunoja ei käytetä.

Ettäkö peilijärkkärit.. Kuten vaikka Hasselblad ja parhaat kinojärkkärit.
Kroppijärkkäreissä iso mountti tietysti vain helpottaa eikä vaikeuta asiaa.
Ällistyttävää huuhaata.

Miksi rinnastaa Hasseli ja "parhaat kinojärkkärit". Miksi vain "parhaat kinojärkkärit"? Miksei myös huonommat kinokamerat? Huolimatonta ajattelua ja ällistyttävää huuhaata!!

[Harald II]

Mikä se M9 on?

Jep, sen jätin pois pohdinnoista. Totta, se on olemassa, julkaistu jo pari vuotta sitten. Todella kallis, ja kärsii kaikista noista ongelmista mitä sanoin lyhyestä rekisterietäisyydestä.

Ongelmaa on pienennetty juuri kuten kuvasin eli nostamalla reunojen tasoa ohjelmallisesti, muuten ne jäisivät tummiksi sensorikaivon varjostuksen vuoksi.

Lisäksi samasta syystä on jätetty pois kokonaan kennon päällä oleva anti-aliasing filtteri joka altistaa kuvan moire:lle. En olisi tästä ratkaisusta kovinkaan innoissani, koska ohjelmallinen moiren poisto ei toimi kovin hyvin. Sen verran olen moiren kanssa muinoin joutunut tekemisiin silloisen kamerani ollessa sille melkoisen herkkä, että en tuota ratkaisua omaan runkooni missään nimessä halua.

Jos M9:n ratkaisut olisivat helppoja ja hyviä, olisimme jo nähneet niitä käytössä muissakin rungoissa viimeisen parin vuoden aikana, mutta emme ole.

"Optinen moiré-suodin on tarkoituksella jätetty pois, jotta M-sarjan objektiivien piirto saataisiin talteen ilman pienintäkään yksityiskohtien häviämistä. Suotimen sijaan moiré-ilmiötä poistetaan digitaalisesti. Leica M9 osaa lisäksi korjata digitaalisesti linssien aiheuttamaa kuvan nurkkien tummumista eli vinjetointia."

Mainio tuo selittely antialiasing suotimen poisjätöstä muka piirron vuoksi. Totta, se "suttaa" kuvaa juuri sen vuoksi ettei interferenssikuvioita pääsisi syntymään, mutta se suttaa lisäksi kulmia melkoisesti enemmän koska se sijaitsee kennon edessä ja lähellä kennoa olevasta takalinssistä johtuen valo kulkee kulmissa pidemmän matkaa viistosti läpi ko. suotimen, ei liki suorassa kulmassa kuten kennon keskellä... ;-)

[temama]

Niin, mitenkäs se nyt menikään...Minkätyyppiset objektiivit hyötyvät lyhyestä rekisterietäisyydestä ja minkälaiset taas isommasta etäisyydestä?

... Hasselblad ja parhaat kinojärkkärit.
Kroppijärkkäreissä iso mountti tietysti vain helpottaa eikä vaikeuta asiaa.
....

Aivan. Mitä isompi kenno, sitä suuremman bajon ja suuremman rekisterietäisyyden se nykytekniikalla tarvitsee. Sillä perinteisellä peilirungon rekisterietäisyydellä taidetaan olla lähellä minimiä kinokokoiselle kennolle. Tällöinkin taitaa jo olla että tietyt laajakulmat eivät enää oikein toimi kunnolla niiden rakenteen aiheuttaman valon tulokulman vuoksi? näin olen asian ymmärtänyt.

Paljon kysymyksiä, mutta vähän vastauksia. Aikaarskan kysymykseen siitä, että "minkätyyppiset objektiivit hyötyvät lyhyestä rekisterietäisyydestä ja minkälaiset taas isommasta etäisyydestä", ei ole vielä tullut mitään järkevää vastausta.

Yleisestihän on annettu ymmärtää laajakulmaisten objektiivien nimenomaan hyötyvän lyhyestä rekisterietäisyydestä. Nyt tämä onkin huuhaata, vai?
Miksi esim. Sonyn NEX runkoon ei ole tehty tietääkseni vielä todella laajakulmaista objektiivia, laajin taitaa olla 16mm (24mm kinovastaava)?

Onko siis lyhyen rekisterietäisyyden omaavan peilittömän ainoa hyöty vain pieni koko?! Ja, että siihen on adaptereilla mahdollista liittää monen tyyppistä optiikkaa?

Kun digitaalitekniikka oli nuorta, selittettiin uusien "digiyhteensopivien" objektiivien tarvetta nimenomaan sillä että pitää suunnitella sellaiset objektiivit joiden valon tulokulma on enemmän kohtisuoraan kuin filmille tehdyillä objektiiveilla. Filmi on ohut verrattuna kennon sensoreiden kuiluihin, eikä kärsi tästä asiasta juurikaan. Nykyään tästä ei enää juurikaan puhuta, mutta ei ongelma ole mihinkään hävinnyt.

Silti kaikki tahtovat tehdä peilittömiä lyhyellä rekisterietäisyydellä...?
Ja mites esimerkiksi hyvin valovoimaiset objektiivit kuten f/1.4...Onko sillä mitään merkitystä koskien rekisterietäisyyksiä ja kennon kokoa?

Laajakulmilla peilin liikeradan vuoksi aiemmin pakolliset retrofocus rakenteet samalla aiheuttavat käsittääkseni valon tulokulman loivenemisen automaattisesti. Samalla polttovälillä ilman retrofocusta (kuten mittaetsinkameroissa ja muissa suuren kennon koko/rekisterietäisyys suhteen kameroissa) valo tulee huomattavan viistosta kennon pinnan suhteen.

Huomatkaa että nämä uudet peilittömät ovat suurimmaksi osaksi pienikennoisia, eivät edes APS-C kokoisia, joten niiden rekisterietäisyyttä voidaankin pienentää ilman että tulee näitä vaikeuksia. APS-C kokoisilla varmaan rekisterietäisyyttä voitaisiin pienentää jonkin verran nykyisestä, mutta kinokokoisella taidetaan olla aika lähellä minimiä? ja siksi emme ole nähneet kinokennoista Leicaa??

Mutta näin ajateltuna voitaisiinhan sitä tehdä peilitön kinokennoinen, mutta lähes "normaalilla, pidemmällä" rekisterietäisyydellä...Järkeä vai ei, siitä en tiedä. Ainakin päästäisiin massiivisesta peilirakenteesta eroon jos ei muuta.

Eli ongelmia on ennenkuin keksivät sellaisen kennorakenteen jossa sensorit ovat aivan pinnassa kuten filmillä asia käytännössä oli.

Ei kennon koko taida olla vain valmistuskustannusjuttu kuten on aiemmin sanottu, vaan myös kuva-alan laitojen kuvanlaadullinen juttu?

Mielenkiintoista pohdintaa. Yllättävän vähän kriittistä keskustelua asian tiimoilta.

[Harald II]

Yleisestihän on annettu ymmärtää laajakulmaisten objektiivien nimenomaan hyötyvän lyhyestä rekisterietäisyydestä. Nyt tämä onkin huuhaata, vai?

Filmillä näin oikeasti oli. Filmi ei kärsinyt tästä sensorin vaatimasta valon tulokulman ongelmasta. Nyt tilanne ei olekaan enää sama.

Miksi esim. Sonyn NEX runkoon ei ole tehty tietääkseni vielä todella laajakulmaista objektiivia, laajin taitaa olla 16mm (24mm kinovastaava)?

Oletan että tällä ongelmalla on jotain tekemistä tuonkin kanssa. Mitä pienempi pikseli, sen pienempi sen kaivo on ja sitä enemmän se varjostaa.... paha ongelma. Pienissä kennoissa joissa on tolkuton megakikkelsimäärä tämä tulee varmaan ongelmaksi aikaisemmin kuin suuremmalla kennolla ja pienemmällä pikselimäärällä.

Onko siis lyhyen rekisterietäisyyden omaavan peilittömän ainoa hyöty vain pieni koko?! Ja, että siihen on adaptereilla mahdollista liittää monen tyyppistä optiikkaa?

Niin minä sen ymmärrän.