hkoskenv kirjoitti:jaava kirjoitti: Lopuksi saatu senselin korkean dynamiikan tulos luetaan (Digital out) kameran prosessorille ja tallennetaan raw-tiedostoon sellaisenaan (toivottavasti eivät käpistele sitä mitenkään).
Menetelmä parantaa myös mustan pään kohinaominaisuuksia (itsestäänselvyys:).
Tuollaisessa systeemissä dataa käpistellään väkisinkin rajusti, kun yhdistetään eri valotuksilla otetut kuvat yhdeksi. Oikea RAW olisi tuossa tapauksessa molempien pikselien varaukset erikseen ja käsittelijä saisi yhdistää ne miten tahtoo. En usko, että Canon edes harkitsee sellaisen vaihtoehton antamista. Valitettavasti (minulle, monelle se on tietenkin onni) nämä ovat hipsterivehkeitä tästä eteenpäin, joissa estetiikka ja raflaavat efektit jyräävät todellisuuden mahdollisimman häiriöttömän tallentamisen mennen tullen.
En tiedä kirjoititko tarkoituksella epäselvästi. Minun näkemys asiaan:
- Senselissä ei ole "eri valotuksia" vaan samalla valotuksella varautuu kumpikin diodi.
- Tuossa on vain yksi senseli (pikselihän se ei ole, koska siitä irtoaa vain yksi värikennon pikselin väreistä R, G tai B). Senselin valo tulee Bayer-suodattimen yhden ruudun läpi ja yhden mikrolinssin ohjaamana.
- Yhdistäminen, missä A ja B diodien D/A-muunnokset yhdistetään, tehdään todennäköisesti logiikalla (elektroniikalla, hardwarella), eikä siihen varmasti nivota mitään estetiikkaa tai raflaavia efektejä.
Kohinaa tulee useasta lähteestä. Muutama merkittävä: Itse fototonivuo sattaa olla epätasainen (iso senselin pinta-ala pienentää fotoni-kohinaa), lämpökohina tulee erityisesti elektroniikan lämpenemisestä ja lisäksi tuotantoprosessista johtuen kunkin senselin ominaisuudet hieman vaihtelevat, vaihtelu näkyy kuvassa kohinana.
hkoskenv kirjoitti:Kohina on kiinni lähinnä detektointipinta-alasta. Pinta-ala käytännössä pienenee jonkin verran, kun pikseli jaetaan kahtia. Lisääntyneet komponentit tuottavat kukin lisää kohinaa Jos se tosiaan paranee näennäisesti kuvassa, se on merkki käsittelystä ja siitä että jotain suodatetaan pois.
DGO-kennon kohina pienenee koska senselin lukukondensaattorit ovat erisuuret ja luettava jännite tulee myös mustassa päässä suuremmaksi (pienemmällä konkalla luetaan mustaa päätä, joka tuottaa suurempia jännitteitä), jolloin lämpökohinan osuus jää pienemmäksi kun signaalia siirretään kohti A/D-muunninta.
Senselin pinta-ala pienenee hieman (jotta diodit vois olla erillisiä), mutta lopputuloksessa on kuitenkin mukana kummankin senselin vastaanotin-diodin signaali.
Fotonivuosta aiheutuva kohina:
Vastaanottodiodin pinta-ala tai detektointi-pinta-ala menee puoleen, niin kuin kirjoitit (minulla on mielikuva että noi diodit on saman kokoiset pinta-alaltaan), mutta kummankin diodin pinta-ala osallistuu fotonien ilmaisuun ja lopputuloksen laskentaan.
Siihen en osaa sanoa minkä kohinan osuus näyttelee suurinta osaa.
Dynaaminen alue on kuitenkin riippuvainen mustan pään kohinasta, joten sen hallinnan on oltava myös kunnossa, jos DGO-kennolla 16+ dynamiikkaan päästään.
Se miten kenno fotonit haalii ja muuntaa numeroarvoiksi on epäoleellista niin kauan kuin ne korreloi lineaarisesti senselin alueelle tulevaan fotonivuohon.
Nythän tutkitaan myös mahdollisuutta käyttää suoraan fotonilaskureita: senselin alueelta lasketaan suoraan fotonien määrä valotusaikana. Minusta tämä olis ideaaliratkaisu.
PS.
nsamppa kirjoitti:Eikö tuo ole jo C300 III:ssa ja C70:ssä?
On se - siis valmis ja käytössä oleva kenno. Ja numeroiden valossa selkeästi markkinoiden paras kuluttajakameroissa käytetyistä.