Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
javal kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 9 : 03
Kamerat käyttävät ASIC piirejä, mikropiiriä joka on suunniteltu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Syy miksi kameroissa ei käytetä yleistä kaupallista mikroprosessoria on se että ASIC ratkaisuna on tuhottomasti nopeampi kuin yleiskäyttöinen mikroprosessori. Eli vaikka nämä järjestelmäkameroiden piirit on tehty vanhalla prosessiteknologialla, ne suoriutuu tehtävästään kuitenkin huomattavasti nopeammin mitä yleiskäyttöiset mikroprosessorit suorituisivat. Eli ehdotuksesi että ASIC ratkaisu hylätään ja siirrytään yleiskäyttöisen prosessorin käyttöön vain oleellisesti hidastaisi kameran toimintaa.
Kaikki merkittävät kameravalmistajat käyttävät omia ASIC piirejä. Esim
Sony BIONZ
Canon DIGIC
Nikon EXPEED
Olympus TruePic
Noiden kameravalmistajien piirien DSP lohkot on varmaan se suurin syy niiden nopeuteen tietyissä toiminnoissa, kun ne on optimoitu juuri kameran tarpeisiin. Kaikki uusimmat mobiiliprosessorit sisältävät vastaavia kuvan ja videon murskaukseen tarkoitettuja lohkoja ja niiden suorituskyky on uusimmissa piireissä gigapikselejä/s luokassa (kamerapiirien osalta en ole nähnyt lukuja pikselinmurskaustehosta).
Jos kameravalmistajat siirtyisivät tuollaiseen yleisesti saatavilla olevaan piiriin, niin niiden koodit menisi kokonaan uusiksi. Konservatiiviselle kamerafirmalle voi olla myös vaikea päästää irti omista piirisuunnittelijoista ja siitä taikajauheesta mitä ne omaa suunnittelua olevat lohkot ja koodi tekevät kameroiden tuottamille kuville, joten voi olla myös vaikea hyväksyä Mediatekin tai Qualcomin suunnittelijoiden näkemystä pikselin muokkaukselle.
Juu, puhut asiaa.
Lisäksi semmoinen juttu että noi kännyköiden kuvasensorit on tyypillisesti 10 bittisiä, ja järkkäreiden 14 bittisiä, ja kännykkäpiirit on tehty ja optimoitu 10 bit kennoille. Tästä johtuen ei ole kovin järkevää käyttää kännykän piirejä järkkärissä, koska pitäisi heittää aivan hurjasti kennodataa hukkaa. Ja myöskään natiivissa 10 bit FF kuvakennossa ei ole mitään järkeä, koska 10 bittiä ei hyödynnä koko dynaamista aluetta mitä tuolla kennokoolla saa aikaan.
Ja se lienee selvää että kännykän piirivalmistajat eivät kasvata piiriensä pinta-alaa vain siksi että ne toimisi optimaalisesti 14 bit FF kennon kanssa.
Hogan heitti läppää et Z9:ssa o SocioNextin uudempi multiydinkikkare. Se olisi ensimmäinen isompi erkaannutus vanhaan vaikka olisi mikä Xpeed-tarra päällä.
Maffer kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 10 : 16
Ei siinä tarvi olla mitään mieltä. On vain numeroita ja totuusarvoja. Tyypillisessä käytettävyystestissä mitataan esimerkiksi:
1) Saiko käyttäjä testitehtävän valmiiksi? Kyllä/Ei
2) Kauanko aikaa siihen meni?
3) Monenko klikkauksen/näytön/mutkan kautta maaliin päästiin?
4) Pääsikö käyttäjä eteen päin tahallaan tehdystä virhetilanteesta?
5) Pitikö käyttäjän etsiä apua tehtävän tekemiseen?
6) Löytyikö apu käyttöliittymästä vai jostain muualta?
7) Muistiko käyttäjä jossain muussa testitehtävässä aikaisemmin opitun toimenpiteen?
Toistetaan X kertaa eri henkilöillä. Vähintään viisi (tilastollisesti todistettu luku). Hyvä käytettävyys on yksi miellyttävän käyttökokemuksen peruspilareita.
8) Osaako käyttäjä käyttää rakkinetta?
9) Pitääkö se laitteen käyttämisestä?
Ysi o hyvä pointti siihen testin loppuun kvalitatiivisesti ajateltuna. Kasi on no-no. Lähtökohtaisesti testissä on tarkoitus lytätä se tuote eikä käyttäjä.
Maffer kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 15 : 58
Hogan heitti läppää et Z9:ssa o SocioNextin uudempi multiydinkikkare. Se olisi ensimmäinen isompi erkaannutus vanhaan vaikka olisi mikä Xpeed-tarra päällä.
Joo, Z9 on varmaan tehty uudemmalla prosessinodella kuin Nikon Z6 ii ja Z7 ii, joiden Expeed 6 prossu on 28 nm prosessilla tehty. Z9 voisi olla about 14 nm prosessilla kuten jo aiemmin arvuuttelin. Se on jo iso juttu kun viivanleveys pienenee puoleen.
Maffer kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 11 : 40
No morjensta vain. Noin se homma tehdään jos halutaan saada edes tyydyttävästi toimiva tuote julkaisussa pihalle. Tuo on vain pieni osa kokonaisuutta. Testien jälkeen data puretaan ja tehdään tarpeeksi suuren otannan perusteella muutokset tuotteeseen, jotta tilastollisesti merkittävimmät epäkohdat poistetaan. Esimerkiksi potilastietojärjestelmät ovat lääkintälaitteeksi luokiteltavia kokonaisuuksia, joita ei voi viedä käyttöön ilman että tällaista testaamista tehdään.
Potilastietojärjestelmät toimivat tunnetusti miten sattuu ja aiheuttavat ongelmia ja kustannuksia, jopa vaaratilanteita. Tuollainen vouhotus on vain konsulttien rahastusta ja järjestelmien ostajien vastuun pakoilua. Kun johtajalla on paperi, että järjestelmä täyttää sertifikaatit, se on se ja sama vaikka lääkärien työaika kuluu huonojne ohjelmien kanssa tappeluun ja potilaita kuolee. Järjestelmän toimittajakin lorvaa loppuikänsä vapaaherrana Bahamalla.
Käytettävyys pitää pystyä määrittämään numeroina ja binääriarvoina isolla otannalla riittävän monella taitotasolla (aloittelija - osaaja), jotta se hyödyttää suunnittelua.
Tuollaiset mallit perustuvat aina siihen, että ne kertoimet joilla asiat painotetaan, ovat jonkun mielipiteitä. Ja ne riippuvat hyvin voimakkaasti siitä mikä on kohderyhmä ja tuotteen käyttötarkoitus. Kuten sanoin, joissain asioissa arvostetaan sitä, että aloittaja pääsee nopeasti alkuun, joissain halutaan välttää vaarantavat virheet ja joissain halutaan, että osaava ammattilainen pystyy toimimaan tehokkaasti. Nuo ovat ristiriitaisia tavoitteita ja niiden painoarvo on mielipide, vaikka konsultinkekkulit vääntävät joka asiasta vertailtavissa olevan luvun (ja laittavat euron merkin perään).
Maffer kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 10 : 16
Ei siinä tarvi olla mitään mieltä. On vain numeroita ja totuusarvoja. Tyypillisessä käytettävyystestissä mitataan esimerkiksi:
1) Saiko käyttäjä testitehtävän valmiiksi? Kyllä/Ei
2) Kauanko aikaa siihen meni?
3) Monenko klikkauksen/näytön/mutkan kautta maaliin päästiin?
4) Pääsikö käyttäjä eteen päin tahallaan tehdystä virhetilanteesta?
5) Pitikö käyttäjän etsiä apua tehtävän tekemiseen?
6) Löytyikö apu käyttöliittymästä vai jostain muualta?
7) Muistiko käyttäjä jossain muussa testitehtävässä aikaisemmin opitun toimenpiteen?
Toistetaan X kertaa eri henkilöillä. Vähintään viisi (tilastollisesti todistettu luku). Hyvä käytettävyys on yksi miellyttävän käyttökokemuksen peruspilareita.
Tuo toimii jos halutaan että ummikko kuluttaja pääsee heti käyttämään laitetta. Mutta jos tehdään ammattilaislaitteita, kriteerit ovat täysin toiset. Sinä et ota lainkaan huomioon sitä kuinka kauan koulutetulta rutinoituneelta ammattilaiselta menee jonkun tehtävän suorittamiseen, kun hän tekee sitä 10000. kertaa elämässään ja ehkä 50. kertaa sinä päivänä. Esimerkiksi tietokoneella komentorivin kirjoittaminen on yleensä nopeampi ja ergonomisempi kuin klikkailla asiat graafisen käyttöliittymän kautta.
Enkö minä kirjoittanut että käyttäjän taitotaso otetaan huomioon testiä suunniteltaessa? Tämä metodiikka toimii aivan mihin tahansa käyttöliittymään ja varsinkin sellaisiin, missä ammattilainen voi toiminnallaan vaikuttaa toisen terveyteen. Mistään vitsistä ei ole kyse ja tämän skippaaminen suunnitteluvaiheessa johtaa lähes poikkeuksetta Iltalehteen tai muuhun uutismediaan kun joku sitten pääsee vauhtiin suoraan peräkopin devaajilta tulleen UI:n kanssa.
Ennemmin poistaa sen markkinoinnin budjetista kokonaan ja antaa toimivan tuotteen myydä itsensä.
Käytettävystesti ei siis vaadi graafista käyttöliittymää. Käyttöliittymä voi olla teollisuusautomaatiopaneeli, moottorisahan kahva, komentokehote ja/tai kliksuttelu UI... Mikä tahansa minkä välityksellä yritetään selvitä jostain tehtävästä. Mitä enemmän tehtävät toistuvat, sitä tärkeämpää on saada ne mahdollisimman suoraviivaisiksi ilman virheitä. Kone korvaa ihmisen tänä päivänä kun rutiinin toisto kasvaa tarpeeksi.
Maffer kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 18 : 44
Enkö minä kirjoittanut että käyttäjän taitotaso otetaan huomioon testiä suunniteltaessa? Tämä metodiikka toimii aivan mihin tahansa käyttöliittymään ja varsinkin sellaisiin, missä ammattilainen voi toiminnallaan vaikuttaa toisen terveyteen.
Paremman luokan kameran kanssa tullaan siihen ongelmaan, että käyttäjäkunta on hyvin erilaista. Miellytetäänkö ammattilaisia vai varakkaita tekniikaharrastajia? Tai miellytetäänkö hardcore-eräjormia vai studio- ja bulevardikuvaajia. Jne. Ei kameran käyttöliittymää tai käytettävyyttä voi millään järjellisellä kriteerillä pelkistää objektiiviseksi lukuarvoksi. Siitä nämäkin kinat johtuvat, että meillä on eri näkemykset siitä mikä on paras käytettävyys.
hkoskenv kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 20 : 37Paremman luokan kameran kanssa tullaan siihen ongelmaan, että käyttäjäkunta on hyvin erilaista. Miellytetäänkö ammattilaisia vai varakkaita tekniikaharrastajia? Tai miellytetäänkö hardcore-eräjormia vai studio- ja bulevardikuvaajia. Jne. Ei kameran käyttöliittymää tai käytettävyyttä voi millään järjellisellä kriteerillä pelkistää objektiiviseksi lukuarvoksi. Siitä nämäkin kinat johtuvat, että meillä on eri näkemykset siitä mikä on paras käytettävyys.
Maffer kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 16 : 04
Ysi o hyvä pointti siihen testin loppuun kvalitatiivisesti ajateltuna. Kasi on no-no. Lähtökohtaisesti testissä on tarkoitus lytätä se tuote eikä käyttäjä.
Opittavuus on osa käytettävyyttä ja ihan oleellinen asia. Ja vaikka osaaminen ja opittavuus ei ole ihan sama käsitteenä niin samasta asiasta on kyse: kjuinka nopeasti käyttäjä oppii käyttämään testattavaa systeemiä.
Tuossahan ei nimenomaan arvioida käyttäjän kognitiivisia taitoja vaan opittavuutta laajemmalla testiryhmällä. Insinöörit kun testaa toistensa tekelietä niin lopputulos on sitten matemaattisesti lahjakkaille henkilöille sopivia, laajemmassa mittakaavassa aivan hirvittäviä kötöstyksiä.
Käytettävyys ei ole pohjimmiultaan muutamalla suureella mitattavaa insinööritiedettä vaan paljon muuta.
Ihmiset kun ei ole koneita eivätkä toimi kuten toistettavat algoritmit.
Ja lopuksi pyydän insinööreiltä anteeksi.
Viimeksi muokannut ptakala0, Joulu 11, 2021 11 : 41. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
hkoskenv kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 20 : 37
Paremman luokan kameran kanssa tullaan siihen ongelmaan, että käyttäjäkunta on hyvin erilaista. Miellytetäänkö ammattilaisia vai varakkaita tekniikaharrastajia? Tai miellytetäänkö hardcore-eräjormia vai studio- ja bulevardikuvaajia. Jne. Ei kameran käyttöliittymää tai käytettävyyttä voi millään järjellisellä kriteerillä pelkistää objektiiviseksi lukuarvoksi. Siitä nämäkin kinat johtuvat, että meillä on eri näkemykset siitä mikä on paras käytettävyys.
javal kirjoitti: ↑Joulu 09, 2021 14 : 39
Juurikin syystä kännyt ei lämpene esim 4k 60p 10 bit (vieläpä Dolby Vision koodauksella) video kuvauksella, ei vaikka on laitettu silikonikuoret ympärille, ja vaikka tekee akun pikalatauksen siinä samalla, ja kaiken lisäksi kuvakin laitetaan puolta suuremmalle ruudulle huomattavasti suuremalla resoluutiolla. Ja vieläpä tuo tekee HDR monivalotuksen joka ruudulle tuossa samalla. Muutaman vuotta vanhalla teknologialla tämä ei ole mahdollista.
Ei muuten ole totta, ainaki uudet omput ylikuumenee nätisti.
Juuri iPhone 12 pro ja 13 pro malleilla olen tuon asian ihan itse testannut. Kerrohan tarkemmin että millä videoasetuksella olet saanut todettua ylikuumenemisen niin yritän vielä kerran samaa perässä. Sen tiedän että peleillä yms. kyllä saa prosessorin kellotaajuudet alas, mutta nyt kirjoitan vaan videointiin liittyvästä asiasta.
Varmistin vielä kertaalleen että sen mitä sanoin on totta.
iPhone 13 Pro, silikonikuoret ympärillä, 4k 60p 10 bit Dolby Vision video kuvauksella, laturi kiinni kun kuvausta jatkunut 1h 20 min, kuvausta jatkui kunnes muisti tuli täyteen 4h 2 min kohdalla. Ei mitään merkkejä liiallisesta lämpenemisestä, vaikka kamera lukee koko ajan kennoa 120 fps nopeudella HDR kuvan saamiseksi.
Tällä kertaa testissä oli perheen toinen iPhone 13 Pro yksilö.
Siihen on syynsä minkä takia ammattilaiset valitsee kunnon kamerat kännyjen sijaan. Yks tommonen ”tää lämpenee tässä ajassa” testi on vain yksi pisara meressä. R6 lämpenee aivan pirun nopsaan vastaavilla asetuksilla, mutten ikinä valitsisi iPhonea mieluummin keikalle. Toi on jotenkin aivan absurdi ajatuskin. Voin purkaa enemmänkin syitä minkä takia känny on surkea valinta kameraksi, mutten näe siinä mitään järkeä.
nsamppa kirjoitti: ↑Joulu 11, 2021 20 : 26
Siihen on syynsä minkä takia ammattilaiset valitsee kunnon kamerat kännyjen sijaan. Yks tommonen ”tää lämpenee tässä ajassa” testi on vain yksi pisara meressä. R6 lämpenee aivan pirun nopsaan vastaavilla asetuksilla, mutten ikinä valitsisi iPhonea mieluummin keikalle. Toi on jotenkin aivan absurdi ajatuskin. Voin purkaa enemmänkin syitä minkä takia känny on surkea valinta kameraksi, mutten näe siinä mitään järkeä.
Tämä keskustelu lämpenemisestä liittyi siihen vanhaan puolijohdetekniikkaan jota aivan viimeisimmätkin järjestelmäkamerat käyttävät. Ei siis ollut mikään käännytyspuhe sinulle tai kenellekään muulle.
Sellainen juttu että EOS R6 (tai R5) ei edes kykene tallettamaan 4k Dolby Vision video materiaalia jota testissäni käytin, eikä myöskään siitä alkeellisempaa HDR+ video materiaalia. Se pystyy tuottamaan helpointa HDR materiaalia mutta vain Full HD (1080p) tasoisena ja vain 25p tai 30p nopeudella, ja vieläpä rajoittaen kameran muuta toimintaa (esim. digital IS).
Tuli päivitettyä hyvin palvellut A7 mk1 tähän ja onhan kehitystä tapahtunut melkoisesti. Erittäin hyviä kuvia tuli kyllä jo sillä ekan sukupolven laitteella, mutta onhan se mukavaa kun tarkennuksen sahaamista ei tarvitse odotella. Josko tällä menisi sitten seuraavat 7 vuotta harrastelua..
Onneksi olkoon uuden kameran johdosta. Nyt on kyllä järkevä päivitystahti! Onnistuit saamaan kameran kuitenkin - joutuiko venailla pitkään että saivat toimitettua?
Elämä on valokuvaajan parasta aikaa!Vîta est tempus optimum homini
temama kirjoitti: ↑Joulu 12, 2021 22 : 51
Onneksi olkoon uuden kameran johdosta. Nyt on kyllä järkevä päivitystahti! Onnistuit saamaan kameran kuitenkin - joutuiko venailla pitkään että saivat toimitettua?
Kameran saamisessa kävi itse asiassa vähän tuuria. Verkkokauppa.comissa ilmeisesti joku oli perunut varauksen ja sinne vapautui yksi myyntiin pari päivää sitten ja nappasin sen. Tosin joutui ostamaan kittizoomilla jota en varsinaisesti olisi tarvinnut. On muuten tasan sama kittizuumi kuin vuoden 2014 mark ykkösessä.
Dpreview.com on saanut mittauksia aikaiseksi. Yllättävää että korkeilla ISO arvoilla on tullut takapakkia verrattuna vanhaan A7iii malliin, ja kilpailijoihin, ja vieläpä silloinkin jos kuvat skaalataan samaan kokoon.
As we'd expect, the smaller pixels mean more noise if you view the images at full pixel resolution, but this difference is all but eliminated if you look at the images scaled to the same size. Push on to the higher ISO and the noise levels start to creep up, beyond the levels of its immediate rivals, though.
javal kirjoitti: ↑Joulu 14, 2021 19 : 16
Dpreview.com on saanut mittauksia aikaiseksi. Yllättävää että korkeilla ISO arvoilla on tullut takapakkia verrattuna vanhaan A7iii malliin, ja kilpailijoihin, ja vieläpä silloinkin jos kuvat skaalataan samaan kokoon.
As we'd expect, the smaller pixels mean more noise if you view the images at full pixel resolution, but this difference is all but eliminated if you look at the images scaled to the same size. Push on to the higher ISO and the noise levels start to creep up, beyond the levels of its immediate rivals, though.
Positiivisella puolella on parempi resoluutio, kuten speksit antaa olettaa.
