Laatuongelmia

[tn1krr]

Sony on antanut meille avain riittävästi tietoa että voidaan tuo granuliteetti laskea. Sen voi laskea kun tietää että CDAF toiminto kattaa noin 68% kennosta ja tämä alue on jaettu 400 osaan. Ja lisäksi tämä sama alue on jaettu myös 25 osaan, ja nämä kun lasketaa yhteen saa luvun 425, joka vastaa täysin Sony speksiä. Jos siellä olisi muita kombinaatiota - edes yksi ainoa sellainen, niin luku 425 olisi joku muu. Visuaalisesti asia on kuvattu tuossa alla olevassa keskimmäisessä kuvassa.

Minä en lähtisi väittämään valmistajan antamaa tietoa virheelliseksi sillä perusteella että Eye AF toimii hyvin. Jotakin konkreettista tietoa tarvitaan kumoamaan valmistajan antamat speksit.

En myöskään lähtisi väittämään että kamerani tarkentaa valmistaja ilmoittaman tarkennusalueen ulkopuolella. En uskoisi edes sitten jos vaikka joku kamera/softa otetun kuvan perusteella minulle näin ilmoittaisi, tuossa tapauksessa ilmoittaisin virheestä tuotteessa/softassa.

Mikään "softa" ei tuossa ilmoita mitään, tiedätkö mitä exif-data on? Se on kameran kuvadatan osaksi tallentama tieto mm. fokuksen paikasta, ei minkään softan arvaama fokuspositio. Esimerkkitapauksessa
- kameran Liveview siis näytti Eye AF:n onnistumisen tuonne silmään
- kameran automaattinen fokuskohtaan suurennus osuu samaiseen silmään katselutilassa (joka on about täydellisesti fokuksessa, toisin kuin toinen silmä)
- raakakuvaan tallennettu exif-data kertoo tarkennuskohdaksi tuon silmän kun sen PC:llä tarkastaa

Mutta mitään noista tiedoista ei siis kannata uskoa ja kamera on tosiasissa on tarkentanut johonkin muualle ja silmä on ihan sattumalta fokuksessa, ainakin myyntimatskun mukaan "CDAF-alueen" ulkopuolella? Voin antaa RAW-kuvan tutkittavaksi jos haluat...

Pitäisikö tässä nyt siis ilmoittaa Sonylle että "korjatkaa heti tämä kamera, se tarkentaa liian reunaan ja silti oikein!" Täytynee hoitaa tämä heti kun kuluttajariitalautakunta/korkein oikeus on käsitellyt valitukseni puhelimeni aivan liian hyvästä akunkestosta spekseihin nähden.

Tässä jää nyt täysin avoimeksi se, että mitä tässä väität? Jos sovitaan että olet oikeassa niin silti jää avoimeksi että mihin tämä CDAF-pisteiden määrä nyt oikein käytännössä vaikuttaa?

Feikki-edit: tutkin hiukan testikuviani ja löysin esim. x-akselilla 24 pikselin päässä toisistaan olevat focuspisteet. Jos oletetaan tuo minimietäisyydeksi jo tästä tulee 300+ mahdollista lokaatiota per rivi, jos y-akselilla olisi sama tulisi tuosta jo > 60000 mahdollista CDAF-focuspistettä/kohtaa...

[raineri]

Mulla ilmeni laatuongelma joka liityi SanDiskin SD korttiin josta lohkesi lovetusta kulmasta palanen. Kortti oli tällöin kameran korttipesässä ja rikkoi lukituksen ja jonkun virtapiirin.2 viikkoa vanha Nikon D810 purkuun ja korjaus, lasku 600 €. 2013 ostettu pro kortti oli myös loven päästä halki. Pitäisi kestää 10 vuotta. Ihan normaalikäytössä hajonnut. Epäilen iMacin kortinlukijaa joka on aika rimpula. Ei tunnista korttia aina eka yrittämällä. Kaveri kertoi että tekee macissa saman tempun. En ole tuonne kortteja enää työnnellyt, vaan hankin uuden lukijan.

[jaava]

Mikään "softa" ei tuossa ilmoita mitään, tiedätkö mitä exif-data on? Se on kameran kuvadatan osaksi tallentama tieto mm. fokuksen paikasta, ei minkään softan arvaama fokuspositio. Esimerkkitapauksessa
- kameran Liveview siis näytti Eye AF:n onnistumisen tuonne silmään
- kameran automaattinen fokuskohtaan suurennus osuu samaiseen silmään katselutilassa (joka on about täydellisesti fokuksessa, toisin kuin toinen silmä)
- raakakuvaan tallennettu exif-data kertoo tarkennuskohdaksi tuon silmän kun sen PC:llä tarkastaa

Mutta mitään noista tiedoista ei siis kannata uskoa ja kamera on tosiasissa on tarkentanut johonkin muualle ja silmä on ihan sattumalta fokuksessa, ainakin myyntimatskun mukaan "CDAF-alueen" ulkopuolella? Voin antaa RAW-kuvan tutkittavaksi jos haluat...

Eye AF:ää käytettäessä:
Mulle ei ole näistä kirjoituksista selvinnyt, a) milloin on kyseessä hahmontunnistuksen löytämä silmän paikka kuvassa ja b) milloin alue (tai piste) jota kamera käyttää fokuksen hakemiseen (säätämiseen). Hahmontunnistushan ei säädä kameran fokusta, eikä fokussäätö tunnista silmiä.

Nehän (alueet) voi olla samatkin (joka olisi kait ideaalitilanne), mutta onko niiden oltava Sonyn aineiston, sekä käyttäjien kokeilujen ja päätelyketjujen perusteella.
Vai lähdetäänkö Korkeimpaan oikeuteen ( Sähköposti: *korkein.oikeus(at)oikeus.fi ).

[Kryptos]

Mulla ilmeni laatuongelma joka liityi SanDiskin SD korttiin josta lohkesi lovetusta kulmasta palanen. Kortti oli tällöin kameran korttipesässä ja rikkoi lukituksen ja jonkun virtapiirin.2 viikkoa vanha Nikon D810 purkuun ja korjaus, lasku 600 €. 2013 ostettu pro kortti oli myös loven päästä halki. Pitäisi kestää 10 vuotta. Ihan normaalikäytössä hajonnut. Epäilen iMacin kortinlukijaa joka on aika rimpula. Ei tunnista korttia aina eka yrittämällä. Kaveri kertoi että tekee macissa saman tempun. En ole tuonne kortteja enää työnnellyt, vaan hankin uuden lukijan.

Karmea tilanne.

Vaikka USB-portitkaan eivät vakuuta rakenteeltaan, niin lataan silti aina kuvat USB-portin kautta kaapelia pitkin. Tyypillisesti siirtämäni kuvamäärät eivät ole niin suuria, että siirtonopeus olisi ongelma ja voinhan toki tarvittaessa käyttää kortinlukijaa. Tällä kuitenkin säästän sekä kortinlukijan, sekä kameran muistikorttimekanismeja, sekä lisäksi itse muistikorttia.

Eikä käy niinkään, että muistikortti unohtuisi lukijaan.

[©pjm]

Sen verran elektroniikan ammattilaisen kanssa olen ollut tekemisissä etten kyllä koskaan tule kameraa tietokoneeseen kytkemään kuvien, videoiden jne siirron takia. Hyvälaatuinen kortinlukija on kaiken aa ja oo.

Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun jonkun tietokone tai kamera kärähtää kaapeliyhteyden takia. On ne joskus savunneet yhtäaikaakin. Kameroiden ohjelmistotkin saattavat seota siitä kytkennästä.

Aina kahden laitteen toisiinsa kytkentä on jonkinlainen riski.

[rolsen]

Sen verran elektroniikan ammattilaisen kanssa olen ollut tekemisissä etten kyllä koskaan tule kameraa tietokoneeseen kytkemään kuvien, videoiden jne siirron takia. Hyvälaatuinen kortinlukija on kaiken aa ja oo.

Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun jonkun tietokone tai kamera kärähtää kaapeliyhteyden takia. On ne joskus savunneet yhtäaikaakin. Kameroiden ohjelmistotkin saattavat seota siitä kytkennästä.

Aina kahden laitteen toisiinsa kytkentä on jonkinlainen riski.

Mie meinasin just kirjottaa samasta asiasta, en ikänä kytke kameraa tietokoneeseen kuvien siirtoa varten, ei tosiaankaan ole yks tai kaks laitetta jotka ovat kärähtäneet tuossa hommassa (töitten puolesta kokemusta). Lisäksi noissa vielä pakkasi käymään niin, että kaapelin kautta siirrettäessä kuvat korruptoituivat jostain syystä. Joskus kaapelin vaihto auttoi, joskus piti hankkia kortinlukija.

Joku tuossa aiemmin mainitsi Applen laitteen huonon SD-kortinlukijan, näissä uusissa MacBook Pro -läppäreissä on kuule se homma korjattu lopullisesti. Ei tule enää koskaan ongelmia ku ei ole enää lukijaa koneessa.

[julmistus]

Sonyn Ruotsin huolto. Onko se pelkästään huono? Onko joku saanut siellä kameransa jopa kuntoon?

[Kryptos]

Sen verran elektroniikan ammattilaisen kanssa olen ollut tekemisissä etten kyllä koskaan tule kameraa tietokoneeseen kytkemään kuvien, videoiden jne siirron takia. Hyvälaatuinen kortinlukija on kaiken aa ja oo.

Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun jonkun tietokone tai kamera kärähtää kaapeliyhteyden takia. On ne joskus savunneet yhtäaikaakin. Kameroiden ohjelmistotkin saattavat seota siitä kytkennästä.

Aina kahden laitteen toisiinsa kytkentä on jonkinlainen riski.

Mie meinasin just kirjottaa samasta asiasta, en ikänä kytke kameraa tietokoneeseen kuvien siirtoa varten, ei tosiaankaan ole yks tai kaks laitetta jotka ovat kärähtäneet tuossa hommassa (töitten puolesta kokemusta). Lisäksi noissa vielä pakkasi käymään niin, että kaapelin kautta siirrettäessä kuvat korruptoituivat jostain syystä. Joskus kaapelin vaihto auttoi, joskus piti hankkia kortinlukija.

Joku tuossa aiemmin mainitsi Applen laitteen huonon SD-kortinlukijan, näissä uusissa MacBook Pro -läppäreissä on kuule se homma korjattu lopullisesti. Ei tule enää koskaan ongelmia ku ei ole enää lukijaa koneessa.

Remonenkin samaa minulle sanoi joskus aikoinaan, mutta poijjaat, mielestäni liioittelette riskiä. Pidän todennäköisyyttä sille, että kamera tai tietokone kärähtää USB-piuhan kytkemisen seurauksena todella pienenä. Omakohtaista kokemusta ei ole moisesta kertaakaan. Ehkä joskus tulee, ehkä ei. Koko nörttihistoriani aikana — joka on huomattavan pitkä sekä harrastus- että ammattimielessä — en ole törmännyt yhteenkään kärähtäneeseen laitteeseen USB-piuhan kytkemisen takia en omissa, enkä tuttujen laitteissa — no, Matti R kertoi hänelle käyneen joskus noin, mutta taisi olla FW-liitännän osalta.

Tottakai niin voi tapahtua, mutta väitän, että taustalla on ollut todennäköisesti muita ongelmia laitteissa, kuin USB-kaapelin käyttäminen. Joka tapauksessa pidän riskiä mitättömän pienenä.

Ehkä muutan mieleni sitten, kun ensimmäinen kamerani tai muu USB-laite kärähtää USB-johdon kytkemisen takia, mutta en korota kotivakuutusmaksujani sen takia. Mutta kukin tekee, kuten parhaaksi katsoo. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa.

[hkoskenv]

Sen verran elektroniikan ammattilaisen kanssa olen ollut tekemisissä etten kyllä koskaan tule kameraa tietokoneeseen kytkemään kuvien, videoiden jne siirron takia. Hyvälaatuinen kortinlukija on kaiken aa ja oo.

Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun jonkun tietokone tai kamera kärähtää kaapeliyhteyden takia. On ne joskus savunneet yhtäaikaakin. Kameroiden ohjelmistotkin saattavat seota siitä kytkennästä.

Aina kahden laitteen toisiinsa kytkentä on jonkinlainen riski.

No onpa laiskoja ammattilaisia kun eivät viitsi kertoa mistä ongelma johtuu ja miten se estetään. Se johtuu staattisesta sähköstä, ja riskin saa kotioloissa millä tahansa järjellisesti perusteltavissa olevalla tavalla riittävän pieneksi maadoittamalla itsensä tietokoneen (pöytäkone, joka on maadoitettu) metallirunkoon ennen piuhojen roplaamista. Läppärien virtalähteet päästävät läpi ties mitä ja ne ovat staattisen sähkön kanssa ongelmapesiä. Mutta ei kai läppäreitä kukaan mihinkään käytä, missä pitää saada jotain aikaan.

[tn1krr]

Eye AF:ää käytettäessä:
Mulle ei ole näistä kirjoituksista selvinnyt, a) milloin on kyseessä hahmontunnistuksen löytämä silmän paikka kuvassa ja b) milloin alue (tai piste) jota kamera käyttää fokuksen hakemiseen (säätämiseen). Hahmontunnistushan ei säädä kameran fokusta, eikä fokussäätö tunnista silmiä.

Nehän (alueet) voi olla samatkin (joka olisi kait ideaalitilanne), mutta onko niiden oltava Sonyn aineiston, sekä käyttäjien kokeilujen ja päätelyketjujen perusteella.
Vai lähdetäänkö Korkeimpaan oikeuteen ( Sähköposti: *korkein.oikeus(at)oikeus.fi ).

No noiden alueiden pitää tietenkin mätsätä jollain tarkkuudella. Molemmat vaiheet voidaan tehdä täysin samaan dataan eli sensorilta luettueen videoframeen (siinä samallahan sieltä tulee PDAF-datakin, se on vain erilailla maskattu pikseli) eli
1. luetaan frame sensorilta, tehdään hahmontunnistus, jossa mahdollisesti löydetään silmän paikka
2. CDAF analysoi kontrastin sopivasta paikasta tunnistetun alueen sisältä vs. aiemmat framet.
3. Komennetaan focussiiirto tämän ja aiempien framejen CDAF:in ja/tai PDAF:in pohjalta; jos ollaan PDAF-alueen sisällä ja epätarkkuus on edelleen niin suurta että PDAF:in data pystyy fiksusti auttamaan
4. Palataan kohtaan 1.

Tätä (yksinkertaistettuna) jatketaan loputtomiin AF-C:ssä (kuvanottotilanteessa saatetaan toki viivästää laukaisua jos AF Priorityn vaatima tarkkuus ei täyty) ja AF-S:ssä kunnes kohdassa 2 on todettu ettei lisäsiirroilla saada parempaa tulosta ==> lukitaan focus. Tuota tuskin tehdään jokaiselle sensorilta luetulle framelle jne. tai tämä voi jopa vaihdella (esim. Finder Frame Rate "standard" vs "high" jos se muuttaa sensorilta luettavaa videotilaa). A9 supernopean sensorinsa kanssa voi tehdä 60 AF-päivitystä per sek, köyhien mallit ilmeisesti alle puolet tuosta...

Mulla on tuossa kymmeniä testikuvia, jossa lukittu fokuspositio on aina jossain kohtaa silmässä ja jotka osoittavat että focuspaikkaa pystytään säätämään vähintään muutamankymmenen pikselin tarkkuudella per akseli. Kuten aiemmin todettiin on täysin mahdollista, että release prioritylla AF-C valitsee kohdassa 2 vain lähimmän PDAF-pisteen/pisteiden mukaan tms. kun noi erilaisia painotuksia noille AF-tiloille kerran on tarjolla.

425 "CDAF-pistettä" tuossa kuvasuhteessa vastaa 25x17 gridiä. Pystysuunnassa A7R3:ssa on 17 paikkaa johon Flex-spot Small:in voi manuaalisesti asettaa, vaakasuunnassa noita on vain 19 eli ei osu ihan edes siellä.

Olet nyt ihastunut johonkin Sonyn ilmoittamiin tietoihin, jotka eivät ainakaan Eye AF:n tapauksessa mätsää mihinkään ja joiden relevanssia/vaikutusta mihinkään ei selitetä missään dokumentaatiossa. Eye AF toimii ilmoitetun CDAF-alueen ulkopuolella ja osaa säätää fokuspositiota paljon tarkemmin kuin jokin tuollainen äärimmäisen karkea grid (oli niitä pisteitä sitten 25 tai 425).

Edelleen se motivaatio saada väännettyä toi "425 CDAF-pistettä" jotenkin relevantiksi on täysin auki; täähän lähti vääräksiosoitetusta väitteestä/luulosta että tuo jotenkin rajoittaisi Eye AF:n tarkkuutta.

[rolsen]

Sen verran elektroniikan ammattilaisen kanssa olen ollut tekemisissä etten kyllä koskaan tule kameraa tietokoneeseen kytkemään kuvien, videoiden jne siirron takia. Hyvälaatuinen kortinlukija on kaiken aa ja oo.

Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun jonkun tietokone tai kamera kärähtää kaapeliyhteyden takia. On ne joskus savunneet yhtäaikaakin. Kameroiden ohjelmistotkin saattavat seota siitä kytkennästä.

Aina kahden laitteen toisiinsa kytkentä on jonkinlainen riski.

No onpa laiskoja ammattilaisia kun eivät viitsi kertoa mistä ongelma johtuu ja miten se estetään. Se johtuu staattisesta sähköstä, ja riskin saa kotioloissa millä tahansa järjellisesti perusteltavissa olevalla tavalla riittävän pieneksi maadoittamalla itsensä tietokoneen (pöytäkone, joka on maadoitettu) metallirunkoon ennen piuhojen roplaamista. Läppärien virtalähteet päästävät läpi ties mitä ja ne ovat staattisen sähkön kanssa ongelmapesiä. Mutta ei kai läppäreitä kukaan mihinkään käytä, missä pitää saada jotain aikaan.

Yksi perusjuttu korruptoituneiden kuvien aikaansaamisessa oli puolikuolleet patterit/akut kamerassa. Tätähän ei tietenkään kukaan ole koskaan tehnyt, tai ei ainakaan tunnusta tehneensä. Yleensähän se siirto vain katkesi, ja joskus korruptoitui vain yksi tiedosto, se jota juuri virran loppuessa oltiin siirtämässä. Voihan tämä sama tapahtua kortinlukijankin kanssa, ei sillä. Nuo jutut kun joskus aikanaan kävi kantapään kautta läpi, niin ei niistä oikein luottamusta saa rakennettua, vaikka upsi on tainnut päivittyä ainakin kolme kertaa sen jälkeen. No, toisaalta, p*skoja ne olivat sen ajan kamerat ja koneetkin monessa mielessä, mutta silloisia IBM:n läppäreitä on vähän ikävä vieläkin sen tappihiiren takia, ei ne noissa uusissa ole samanlaisia.

[javal]

Sony on antanut meille avain riittävästi tietoa että voidaan tuo granuliteetti laskea. Sen voi laskea kun tietää että CDAF toiminto kattaa noin 68% kennosta ja tämä alue on jaettu 400 osaan. Ja lisäksi tämä sama alue on jaettu myös 25 osaan, ja nämä kun lasketaa yhteen saa luvun 425, joka vastaa täysin Sony speksiä. Jos siellä olisi muita kombinaatiota - edes yksi ainoa sellainen, niin luku 425 olisi joku muu. Visuaalisesti asia on kuvattu tuossa alla olevassa keskimmäisessä kuvassa.

Minä en lähtisi väittämään valmistajan antamaa tietoa virheelliseksi sillä perusteella että Eye AF toimii hyvin. Jotakin konkreettista tietoa tarvitaan kumoamaan valmistajan antamat speksit.

En myöskään lähtisi väittämään että kamerani tarkentaa valmistaja ilmoittaman tarkennusalueen ulkopuolella. En uskoisi edes sitten jos vaikka joku kamera/softa otetun kuvan perusteella minulle näin ilmoittaisi, tuossa tapauksessa ilmoittaisin virheestä tuotteessa/softassa.

Mikään "softa" ei tuossa ilmoita mitään, tiedätkö mitä exif-data on? Se on kameran kuvadatan osaksi tallentama tieto mm. fokuksen paikasta, ei minkään softan arvaama fokuspositio. Esimerkkitapauksessa
- kameran Liveview siis näytti Eye AF:n onnistumisen tuonne silmään
- kameran automaattinen fokuskohtaan suurennus osuu samaiseen silmään katselutilassa (joka on about täydellisesti fokuksessa, toisin kuin toinen silmä)
- raakakuvaan tallennettu exif-data kertoo tarkennuskohdaksi tuon silmän kun sen PC:llä tarkastaa

Mutta mitään noista tiedoista ei siis kannata uskoa ja kamera on tosiasissa on tarkentanut johonkin muualle ja silmä on ihan sattumalta fokuksessa, ainakin myyntimatskun mukaan "CDAF-alueen" ulkopuolella? Voin antaa RAW-kuvan tutkittavaksi jos haluat...

Pitäisikö tässä nyt siis ilmoittaa Sonylle että "korjatkaa heti tämä kamera, se tarkentaa liian reunaan ja silti oikein!" Täytynee hoitaa tämä heti kun kuluttajariitalautakunta/korkein oikeus on käsitellyt valitukseni puhelimeni aivan liian hyvästä akunkestosta spekseihin nähden.

Tässä jää nyt täysin avoimeksi se, että mitä tässä väität? Jos sovitaan että olet oikeassa niin silti jää avoimeksi että mihin tämä CDAF-pisteiden määrä nyt oikein käytännössä vaikuttaa?

Feikki-edit: tutkin hiukan testikuviani ja löysin esim. x-akselilla 24 pikselin päässä toisistaan olevat focuspisteet. Jos oletetaan tuo minimietäisyydeksi jo tästä tulee 300+ mahdollista lokaatiota per rivi, jos y-akselilla olisi sama tulisi tuosta jo > 60000 mahdollista CDAF-focuspistettä/kohtaa...

Olen aistivani, taas jälleen kerran, hieman ylimieliseen asenteen kysymyksessä "tiedätkö mitä Exif-data on?". Kyllä tiedän mikä Exif on, se tule tutuksi jo viime vuosituhannen puolella kun aloin kuvaamaan digitaalikameralla. Ja ihan sujuvasti muokkaan Exif-dataa komentoriviä käyttäen ExifTool :a. Eli ihan tuttu juttu on mulle.

Mainitsin sanan softa sen takia että esittelet asiasi käyttäen RawDigger softaa.

Nyt puhuttiin minkä kokoisia ovat ne alueet joilla kuvan kontrasti analysoidaan kun kuvaa tarkennetaan. Tähän asiaan annoin näkemykseni, sen tiedon varassa mitä minulla on käytettävissä. En usko että sillä on enää mitään vielä pienempiä alueita kuin mitä tuossa kuvassa kerrotaan. Toki olen valmis muuttamaan näkemykseni mikäli lisää luotettavaa tietoa tulee saataville.

Mitä tulee Exif tiedon ilmoittamaan tarkennuspisteeseen, ajattelen niin se on joko se piste johon yritettiin alunperin tarkentaa (target) tai se piste johon tarkennusoperaation päätettiin kontrastianalyysin lopputuloksena kun tarkennus on saavutettu. Jos tämä analyysialue olisi vaikka 10x10 pikseliä niin mikä tahansa 100 pikselistä voidaan raportoida tarkennuspisteeksi Exif tiedoissa. Mutta mitä suuremmalla alueella analyysiä tehdään sitä suurempi riski on haksahtaa pois tarkoitetusta kohteesta. Nopeasti ja tarkasti toimiva PDAF ja nopea prosessointi pienentää tätä riskiä.

Jos joku todella on sitä mieltä että näillä PDAF määrällä, tai CDAF alueen koolla ei ole mitään merkitystä niin hän miettiköön miten hyvin tarkennus, ja eritoten jatkuva Eye AF toimii jos käytettävissä on vain yksi PDAF piste ja yksi koko kennon kattava CDAF alue.

[kohan]

Ehkä ei enää kannata keskittyä yksittäisiin tarkennuspiteisiin kun toimintaan liittyy enempi älyä kuin peilikameroiden erilliseen tarkennusyksikköön. Seuraa oheisen videon kuvausta keväällä ja kesällä julkaistavista päivityksistä Sonyn uusimpiin kameroihin.
https://www.youtube.com/watch?v=oyzhTGfcZy8" onclick="window.open(this.href);return false;

[javal]

Ehkä ei enää kannata keskittyä yksittäisiin tarkennuspiteisiin kun toimintaan liittyy enempi älyä kuin peilikameroiden erilliseen tarkennusyksikköön. Seuraa oheisen videon kuvausta keväällä ja kesällä julkaistavista päivityksistä Sonyn uusimpiin kameroihin.
https://www.youtube.com/watch?v=oyzhTGfcZy8" onclick="window.open(this.href);return false;

Pikaisesti tuon katsoin. Ei tämä parempi kuvasta tapahtuva hahmontunnistus ja sen parempi seuraaminen sitä faktaa muuta että jotenkin se tarkennus pitää siihen kohteeseen ajaa, ja sitä varten pitää olla toimiva tarkennus. Mutta tottahan toki on oleellista että edes lähdetään tarkentamaan oikeaan kohtaan. Harvemmin se tarkennus oikeaan osuu jos väärään kohtaan tähtää, oli tarkennussysteemit sitten miten hyviä tahansa.

[kohan]

Kyse ei enää ole oikein siitä mihin tähtäät vaan siitä minkä kohteen kamera ottaa ja lukitsee. Sitten vain pidät kohteen etsimessä ja kuvaat.
Alla esim A9 Wide Lock-On AF jossa Lunni tulee lujaa kohti no problem.
Ja miten se on vielä kun uusi firmis tulee kuvioihin mukaa Aye-AF linnuille.

[raineri]

Mulla ilmeni laatuongelma joka liityi SanDiskin SD korttiin josta lohkesi lovetusta kulmasta palanen. Kortti oli tällöin kameran korttipesässä ja rikkoi lukituksen ja jonkun virtapiirin.2 viikkoa vanha Nikon D810 purkuun ja korjaus, lasku 600 €. 2013 ostettu pro kortti oli myös loven päästä halki. Pitäisi kestää 10 vuotta. Ihan normaalikäytössä hajonnut. Epäilen iMacin kortinlukijaa joka on aika rimpula. Ei tunnista korttia aina eka yrittämällä. Kaveri kertoi että tekee macissa saman tempun. En ole tuonne kortteja enää työnnellyt, vaan hankin uuden lukijan.

Karmea tilanne.

Vaikka USB-portitkaan eivät vakuuta rakenteeltaan, niin lataan silti aina kuvat USB-portin kautta kaapelia pitkin. Tyypillisesti siirtämäni kuvamäärät eivät ole niin suuria, että siirtonopeus olisi ongelma ja voinhan toki tarvittaessa käyttää kortinlukijaa. Tällä kuitenkin säästän sekä kortinlukijan, sekä kameran muistikorttimekanismeja, sekä lisäksi itse muistikorttia.

Eikä käy niinkään, että muistikortti unohtuisi lukijaan.

Tästä korttiongelmasta tuli mieleen näiden uusien peilittömien toisen korttipaikan puuttuminen.Yksi syy minkä tähden hommasin vielä D 810 runkon. Tulee vielä jonkin verran tehtyä maksullisia toimeksiantoja ja aika kylmää tekisi ja ainoa kortti jymähtäisi. SD:lle menee nyt raakatiedostot ja CF kortille varmistuksena jpg kuvat. SanDiskin oma kortinlukija vaikuttaa hyvältä laitteelta. Aikanaan kun kuvasin vielä Canonin 5D mark 2:lla niin siinä oli outo juttu. Osa RAW kuvista ei siirtynyt millään kortinlukijalla oikein vaikka vaihdoin konetta,korttia ja lukijaa ristiin keskenään. Usbilla suoraan kamerasta koneeseen niin kaikki toimi hyvin. Kamera oli myös jassilla tarkistettavana, mitään vikaa ei löytynyt ja koko juttu jäi mysteeriksi.

[tn1krr]

Mitä tulee Exif tiedon ilmoittamaan tarkennuspisteeseen, ajattelen niin se on joko se piste johon yritettiin alunperin tarkentaa (target) tai se piste johon tarkennusoperaation päätettiin kontrastianalyysin lopputuloksena kun tarkennus on saavutettu. Jos tämä analyysialue olisi vaikka 10x10 pikseliä niin mikä tahansa 100 pikselistä voidaan raportoida tarkennuspisteeksi Exif tiedoissa. Mutta mitä suuremmalla alueella analyysiä tehdään sitä suurempi riski on haksahtaa pois tarkoitetusta kohteesta. Nopeasti ja tarkasti toimiva PDAF ja nopea prosessointi pienentää tätä riskiä.

Olet tähän saakka ollut kiinni ajatuksessa, että Sonyn speksejä noudattaen analysoitava alue olisi noin 260 x 260 pikseliä (A7R3/A73, 425 aluetta) tai 900x900 (A7R2/A9..., 25 aluetta) pikseliä. Esimerkkisi sitävastoin alkaa olla jo ihan tontilla, tosin veikkaan että alue on isompi kuin tuo. Staattisen kohteisiin tosin PDAF:lla ei ole juuri mitään merkitystä, 5 vuotta vanha A7R osui AF-S:llä poseerattuihin todella korkealla prosentilla ongelmitta; PDAF-pisteitä 0.

Ilmoitettua/käytettyä fokusaluetta ei tietenkään voida asettaa täysin vapaasti 1:1 pikselitasolla, koska tarkennusta ei tehdä lähellekään täyden resoluution (EVF:n ollessa nopemmassa päivitystilassa sensorilta ei saada kuin 1080p ulos riittävällä nopeudella.) kuvaan koska sellaisen lukeminen sensoriltakin on aivan liian hidasta. Ja käytössä on varmaankin jokin alueen koko, esim. kuten Expand Flex-spot AF-alue eli alue jossa suositaan keskustaa mutta reunatkin kelpaa.

Jos joku todella on sitä mieltä että näillä PDAF määrällä, tai CDAF alueen koolla ei ole mitään merkitystä niin hän miettiköön miten hyvin tarkennus, ja eritoten jatkuva Eye AF toimii jos käytettävissä on vain yksi PDAF piste ja yksi koko kennon kattava CDAF alue.

Hieno olkiukko, PDAF-pisteiden määrän, peiton jne. merkityksestä en ole väittänyt mitään eikä niiden roolista ole sinua lukuunottomatta ollut missään vaiheessa mitään epäselvyyttä, kun luulit pari sivua sitten että Eye AF on sidottu PDAF-pisteisiin eikä edes toimi ilman niitä tms. Olen ainoastaan todennut, että käytetyn CDAF-alueen pitää vain olla valtavan paljon pienempi kuin A9/A7R2:ssa jne. eikä A7R3 tai A7III:n speksin mukainen jaottelu näytä riittävältä huomioiden miten hyvin tuo toimii.

Tääs vielä kerran demottuna tämä homma, sain tuon Eye AF:n tarkentamaan väärin kun vein silmän päälle Sonyn AF:lle täydellistä kontrastia eli pystyviivoja. Vaakaviivaanhan Sonyn AF ei pure sen enempää vaiheella kuin kontrastilla.

1. Onnistunut Eye AF vaikka osan silmästä peittää etualalla kiva kontrasti. Kuvassa demottuna sekä A7RIII/A7III (425 pistettä) että A7RII/A9 A9 speksin mukaisten CDAF-boksien koko. A7R2/A9 pitäisi tarkentaa useimmissa olosuhteissa about aina alaripsiin etenkin vaaleaihoisella tms. jos noudatetaan "valitaan fiksattu jättialue ja siitä paras kontrasti" tms. ja 425-pisteisenkin merkittävä osa; kunnon valossa sekä esim. R2/R3 + FE55/1.8 paukuttaa lähes 100% noista irikseen kun kohde ei liiku ja A9:ssä on kaikkien tietojen mukaan parempi Eye AF kuin R3:ssa.

https://teron.kuvat.fi/kuvat/random/_DS ... g?img=full" onclick="window.open(this.href);return false;

2. Epäonnistunut eli väärään kohteeseen tarkennettu kun riittävän suuri osa silmästä peitetään etualalla olevalla kontrastilla.

https://teron.kuvat.fi/kuvat/random/_DSC4680.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuo testaus oli aika hyvin toistettavissa, useilla kymmenillä kuvilla eri etäisyyksillä. Välillä toki tahtoi mm. karata Eye AF toiseen silmään jne.

[javal]

Mitä tulee Exif tiedon ilmoittamaan tarkennuspisteeseen, ajattelen niin se on joko se piste johon yritettiin alunperin tarkentaa (target) tai se piste johon tarkennusoperaation päätettiin kontrastianalyysin lopputuloksena kun tarkennus on saavutettu. Jos tämä analyysialue olisi vaikka 10x10 pikseliä niin mikä tahansa 100 pikselistä voidaan raportoida tarkennuspisteeksi Exif tiedoissa. Mutta mitä suuremmalla alueella analyysiä tehdään sitä suurempi riski on haksahtaa pois tarkoitetusta kohteesta. Nopeasti ja tarkasti toimiva PDAF ja nopea prosessointi pienentää tätä riskiä.

Olet tähän saakka ollut kiinni ajatuksessa, että Sonyn speksejä noudattaen analysoitava alue olisi noin 260 x 260 pikseliä (A7R3/A73, 425 aluetta) tai 900x900 (A7R2/A9..., 25 aluetta) pikseliä. Esimerkkisi sitävastoin alkaa olla jo ihan tontilla, tosin veikkaan että alue on isompi kuin tuo. Staattisen kohteisiin tosin PDAF:lla ei ole juuri mitään merkitystä, 5 vuotta vanha A7R osui AF-S:llä poseerattuihin todella korkealla prosentilla ongelmitta; PDAF-pisteitä 0.

Ilmoitettua/käytettyä fokusaluetta ei tietenkään voida asettaa täysin vapaasti 1:1 pikselitasolla, koska tarkennusta ei tehdä lähellekään täyden resoluution (EVF:n ollessa nopemmassa päivitystilassa sensorilta ei saada kuin 1080p ulos riittävällä nopeudella.) kuvaan koska sellaisen lukeminen sensoriltakin on aivan liian hidasta. Ja käytössä on varmaankin jokin alueen koko, esim. kuten Expand Flex-spot AF-alue eli alue jossa suositaan keskustaa mutta reunatkin kelpaa.

Jos joku todella on sitä mieltä että näillä PDAF määrällä, tai CDAF alueen koolla ei ole mitään merkitystä niin hän miettiköön miten hyvin tarkennus, ja eritoten jatkuva Eye AF toimii jos käytettävissä on vain yksi PDAF piste ja yksi koko kennon kattava CDAF alue.

Hieno olkiukko, PDAF-pisteiden määrän, peiton jne. merkityksestä en ole väittänyt mitään eikä niiden roolista ole sinua lukuunottomatta ollut missään vaiheessa mitään epäselvyyttä, kun luulit pari sivua sitten että Eye AF on sidottu PDAF-pisteisiin eikä edes toimi ilman niitä tms. Olen ainoastaan todennut, että käytetyn CDAF-alueen pitää vain olla valtavan paljon pienempi kuin A9/A7R2:ssa jne. eikä A7R3 tai A7III:n speksin mukainen jaottelu näytä riittävältä huomioiden miten hyvin tuo toimii.

Tääs vielä kerran demottuna tämä homma, sain tuon Eye AF:n tarkentamaan väärin kun vein silmän päälle Sonyn AF:lle täydellistä kontrastia eli pystyviivoja. Vaakaviivaanhan Sonyn AF ei pure sen enempää vaiheella kuin kontrastilla.

1. Onnistunut Eye AF vaikka osan silmästä peittää etualalla kiva kontrasti. Kuvassa demottuna sekä A7RIII/A7III (425 pistettä) että A7RII/A9 A9 speksin mukaisten CDAF-boksien koko. A7R2/A9 pitäisi tarkentaa useimmissa olosuhteissa about aina alaripsiin etenkin vaaleaihoisella tms. jos noudatetaan "valitaan fiksattu jättialue ja siitä paras kontrasti" tms. ja 425-pisteisenkin merkittävä osa; kunnon valossa sekä esim. R2/R3 + FE55/1.8 paukuttaa lähes 100% noista irikseen kun kohde ei liiku ja A9:ssä on kaikkien tietojen mukaan parempi Eye AF kuin R3:ssa.

https://teron.kuvat.fi/kuvat/random/_DS ... g?img=full" onclick="window.open(this.href);return false;

2. Epäonnistunut eli väärään kohteeseen tarkennettu kun riittävän suuri osa silmästä peitetään etualalla olevalla kontrastilla.

https://teron.kuvat.fi/kuvat/random/_DSC4680.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuo testaus oli aika hyvin toistettavissa, useilla kymmenillä kuvilla eri etäisyyksillä. Välillä toki tahtoi mm. karata Eye AF toiseen silmään jne.

Kiitos vaivannäöstäsi. Tuo sinun testi ei todista juuri muuta kun että huteja tulee, jopa paikalla olevaan kohteeseen, mutta ko. kameran entisenä omistaja tiesin tuon jo aiemmin. Liikkuvaan kohteeseen niitä tulee vielä enempi.

Tuossa jäin miettimään että jos kerta silmän sijainti on oikeasti tarkasti tiedossa, miksi ihmeessä ajetaan tarkennus paperilappuseen, joka ei ole silmä. Miksi sinun keksimäsi dynaamisesti muuttava CDAF alue ei rajannut sitä pois pelistä? Kysymys kun on staattisesta kohteesta hyvässä valaistuksessa joka on tosi helppo nakki, helpompaa ei ole.

En kyllä ole sitä mieltä että pelkästään "valitaan fiksattu jättialue ja siitä paras kontrasti". Olen sitä mieltä että ajetaan PDAF :lla kohteeseen (että tarjotaan CDAF :lle valmiiksi hyvä kontrasti) ja viimeistellään viimeiset millit CDAF :llä, siten että asetetaan CDAF :lle rajat syvyyssuunnassa mistä se kontrasti haetaan (ettei harhauduta hakemaan kontrastia ihan mistä sattuu). Vaikka esim. tuossa sinun kuvassa se rajoite voisi olla 2-3 mm. Ja sitten kun tarkennus on CDAF :llä saatu niin vapautetaan (tai laajennetaan) syvyysrajoite ja pidetään CDAF :llä tarkennus kohdallaan. Toimisiko?

Meillä saattaa olla hieman erilainen käsitys siitä millainen tarkennus on riittävän hyvä. Minun mielestä sen pitää toimi hyvin myös liikkuvaan kohteeseen. Siksi ole sitä mieltä että myös PDAF pitää olla mukana pelissä tarvittavan nopeuden saavuttamiseksi, ja siksi niiden olemassa olo ja niiden määrä on oleellista.

Mutta jätetään tämä asia tähän tällä kertaa tähän. Viisaampi lopettaa, siis vastaamisen. Kiitos mielipitestäsi, oli kiva vängätä asiasta kanssasi, ja ehkä se oikea totuus asiaan joskus paljastuu. Jos satut löytämään uutta tietoa asiasta niin vinkkaa siitä minulle. Nyt, mennään vaihteeksi rääkkäämään tarkennusmoottoreita, ja akkuja tuonne 20 asteen pakkaseen.

[julmistus]

Ehkäpä ongelmani A7RIII:n kanssa olikin tässä:

"Sony a7R III is the First Sony Mirrorless Camera Made in China" (lainaus "Sony Rumors" -sivustolta)

En lainkaan usko, etteivät kiinalaiset saisi hyviä kameroita aikaan. Koska huonoja kuitenkin tulee myös (varsinkin alussa), ne saattavat ajautua helpommin aloittelijoille? Minulle? Voihan nenä.

Kuinka sitä ostotilanteessa onnistuisi huijaamaan myyjää, että ei olisi aloittelija?

[Maffer]

Ongelma on enemmin siinä että myyjä on aloittelija eikä tiedä mitään uusista laitteista tai niiden käyttämisestä kentällä. Sitten sovelletaan aina samoja käsittelyperiaatteita 4000€ kameraan kuin 300€ markettimopoon eli "toleransseissa ollaan sun vika". "Ihan hyvältä tää jpg näyttää takanäytöllä kato ny".