Sony A7IV

[hkoskenv]

Siksi tullaan menemään kohti mikro neljäkolmosta kennokoossa että saadaan AI-fiitsörit mukaan.

Mihin sitten tarvitaan sitä isoa muovikoteloa? Seuraavassa vaiheessa voisi laittaa mikrokameran pieneen koteloon ja integroida muutaman tuuman kosketusnäytön kylkeen. Siihen moderni mobiilidatayhteys, niin se voisi olla vaikka niin kuin pieni tietokone. Ja jos olisi oikein pellepeloton, ymppäisi puhelimen samaan koneeseen.

Nuo 43:t, kropit ym. kompromissikamerat ovat kameramarkkinoiden murroksessa ottaneet kaikkein eniten takkiin. Kinokenno laadukkaine objektiiveineen on liian iso puhelinformaattiin, ja ne pakattaneen jatkossakin erillisiin kameroihin erikoisia käyttötarkoituksia varten, mutta jos kantaa erillistä kameraa, on järjetöntä laittaa siihen luurin kenno ja visuaalisontaa pukkaavat temppualgoritmit, kun kerran ne mahtuvat luuriinkin.

[Maffer]

Ei mihinkään muovikoteloon vaan magnesiumrunkoon (tai hiilikuituiseen) ja puisella kahvalla. Mutta ei sen väliä, tietenkin noi pikkukennot ovat ottaneet takkiin vaan nyt ne palaavat ja siirtävät kinot sun muut turhakkeet historiaan. Jos Fuji on jo ottanut tällaisen kannanoton johtotason toimesta, on siinä oltava jotain perää. Myös Canon on demonnut sitä 20EV videokennoaan ja sen koko ei todellakaan ole mikään kino vaan luurikenno.

Pienempi fyysinen koko tarkoittaa heti myös parempaa vakaajaa. Olympuksen vakautus oli nykykinojen tasoa (tai parempi) jo vuonna 2013.

Jos oikeasti ajattelee että on järjetöntä laittaa pieni kenno isoon kamerakoteloon, niin mitä se kertoo tällaisen argumentin esittäjästä? Ei sitä ainakaan käyttömukavuus kiinnosta. Ja kun käyttömukavuus menee, tarkoittaa se helvetin isoa lovea käyttökokemukseen mitä ei voi koskaan korjata ensimmäisen käyttökerran jälkeen.

[javal]

Siksi tullaan menemään kohti mikro neljäkolmosta kennokoossa että saadaan AI-fiitsörit mukaan.

Ei se kennokoko tässä ole se AI ominaisuuksien rajoittava tekijä, enempi siinä on se että järkkärit ei kykene prosessoimaan dataa tarpeeksi nopeaan. Nämä uusimmatkin järkkärikameroiden prosessorit tehdään ilmeisesti 3 sukupolvea (6 vuotta) vanhalla teknologialla, kun taas kännyt käyttää viimeisintä prosessitekniikkaa. Järkkäreden myynti on niin pientä että niillä ei ole mitään mahkuja ottaa käyttöön uusinta prosessoriteknologiaa.

Arvellaan että uusimmat järkkäreiden prossut (Esim Sony A1) olisi tehty 14nm prosessilla, ja kännyt on mennyt 5 nm prosessiin viime vuonna, ja ensivuonna menee 4nm prosessiin. Tuohon väliin jää siis 7nm ja 10 nm prosessinodet.

Juurikin syystä kännyt ei lämpene esim 4k 60p 10 bit (vieläpä Dolby Vision koodauksella) video kuvauksella, ei vaikka on laitettu silikonikuoret ympärille, ja vaikka tekee akun pikalatauksen siinä samalla, ja kaiken lisäksi kuvakin laitetaan puolta suuremmalle ruudulle huomattavasti suuremalla resoluutiolla. Ja vieläpä tuo tekee HDR monivalotuksen joka ruudulle tuossa samalla. Muutaman vuotta vanhalla teknologialla tämä ei ole mahdollista.

[Maffer]

Kaliiksi tulee virittää jättimäinen turbokenno. Ei muuta kun varautumaan lilleriaikaan ja pari olympusta kaupasta treeniä varten.

[hkoskenv]

Ei mihinkään muovikoteloon vaan magnesiumrunkoon (tai hiilikuituiseen) ja puisella kahvalla. Mutta ei sen väliä, tietenkin noi pikkukennot ovat ottaneet takkiin vaan nyt ne palaavat ja siirtävät kinot sun muut turhakkeet historiaan. Jos Fuji on jo ottanut tällaisen kannanoton johtotason toimesta, on siinä oltava jotain perää. Myös Canon on demonnut sitä 20EV videokennoaan ja sen koko ei todellakaan ole mikään kino vaan luurikenno.

Nähtäväksi jää. En vielä irtisanoudu töistä ja sijoita omaisuuttani Fujin osakkeisiin. Mutta kenties jotain erikoisuuksia tulee, ainakin videopuolelle. Tai sitten ei.

Pienempi fyysinen koko tarkoittaa heti myös parempaa vakaajaa. Olympuksen vakautus oli nykykinojen tasoa (tai parempi) jo vuonna 2013.

Ei kinokennoa haluta vakaajan takia vaan dynamiikan ja bokeh-ominaisuuksien. Vakaajat ovat täysin riittäviä kaikkiin normaaleihin tarkoituksiin. Niiden parantaminen alkaa olla sama kuin turhien pikselien lisääminen, merkityksettömiä numeroilla speksikilpaan.

Jos oikeasti ajattelee että on järjetöntä laittaa pieni kenno isoon kamerakoteloon, niin mitä se kertoo tällaisen argumentin esittäjästä? Ei sitä ainakaan käyttömukavuus kiinnosta. Ja kun käyttömukavuus menee, tarkoittaa se helvetin isoa lovea käyttökokemukseen mitä ei voi koskaan korjata ensimmäisen käyttökerran jälkeen.

Ei käyttömukavuus kiinnosta teknisiä vempeleitä ostavia ihmisiä. Jos kiinnostaisi, edes vähän, niin maailma, tai ainakin ne vempeleet, olisi kovin erilainen.

Niin joo, ja jokainen ajattelee käyttömukavuuden omasta vinkkelistään. Niin maailman noin kolme arktista talvikuvaajaa kuin miljardi selfieitä instaan etelän palmubulevardeilla kuvaavaa. Kumman porukan näkemyksen sinä painottaisit, jos omistaisit kameratehtaan?

[hkoskenv]

Ei se kennokoko tässä ole se AI ominaisuuksien rajoittava tekijä, enempi siinä on se että järkkärit ei kykene prosessoimaan dataa tarpeeksi nopeaan. Nämä uusimmatkin järkkärikameroiden prosessorit tehdään ilmeisesti 3 sukupolvea (6 vuotta) vanhalla teknologialla, kun taas kännyt käyttää viimeisintä prosessitekniikkaa. Järkkäreden myynti on niin pientä että niillä ei ole mitään mahkuja ottaa käyttöön uusinta prosessoriteknologiaa.

Käsittääkseni suurempi ero on itse kennoissa. Prosessorit ovat massatuotteita eikä se ole amerikan temppu ostaa järkkäriin uusimpia prosessoreita. Mutta jos alkeellisella prosessilla valmistetulta kennoilta ei vain saa luettua dataa tarpeeksi nopeasti, hienoille prosessoreille ei jää muuta virkaa kun louhia kryptovaluuttoja kameran hakkeroineille tietorosvoille ja tunnistaa ja luetteloida naamoja suurvaltojen tiedustelupalveluille. Ja isojen kennojen kysyntä on niin pientä, ettei kukaan päivitä niitä moderneille prosesseille. Siinä hujahtaa helposti muutama sata miljoonaa ennen kuin ensimmäinen kenno putkahtaa linjalta. Jos näiden valmistusmäärät ovat satoja tuhansia ja trendi laskeva, ei niistä saa ikinä omia pois.

[Maffer]

Kyllä se käyttömukavuus vain kiinnostaa. Tietenkin voi ajatella ettei kiinnosta, kun sellaisia kameroita, missä olisi erityisesti painostettu käyttömukavuuteen (edes osin), on tullut vain Pentaksilta. No näemmä se on vieläkin pystyssä ja porskuttaa.

[javal]

Ei se kennokoko tässä ole se AI ominaisuuksien rajoittava tekijä, enempi siinä on se että järkkärit ei kykene prosessoimaan dataa tarpeeksi nopeaan. Nämä uusimmatkin järkkärikameroiden prosessorit tehdään ilmeisesti 3 sukupolvea (6 vuotta) vanhalla teknologialla, kun taas kännyt käyttää viimeisintä prosessitekniikkaa. Järkkäreden myynti on niin pientä että niillä ei ole mitään mahkuja ottaa käyttöön uusinta prosessoriteknologiaa.

Käsittääkseni suurempi ero on itse kennoissa. Prosessorit ovat massatuotteita eikä se ole amerikan temppu ostaa järkkäriin uusimpia prosessoreita. Mutta jos alkeellisella prosessilla valmistetulta kennoilta ei vain saa luettua dataa tarpeeksi nopeasti, hienoille prosessoreille ei jää muuta virkaa kun louhia kryptovaluuttoja kameran hakkeroineille tietorosvoille ja tunnistaa ja luetteloida naamoja suurvaltojen tiedustelupalveluille. Ja isojen kennojen kysyntä on niin pientä, ettei kukaan päivitä niitä moderneille prosesseille. Siinä hujahtaa helposti muutama sata miljoonaa ennen kuin ensimmäinen kenno putkahtaa linjalta. Jos näiden valmistusmäärät ovat satoja tuhansia ja trendi laskeva, ei niistä saa ikinä omia pois.

Hei, Sony valmistaa sekä kännykkäkennot ja järkkärikennot, eli heillä on kuvakennoprosessit täysin hallussa. Kännykennot menee kännyprosessorin kylkeen, järkkärikennot menee järkkäriprosessorin kylkeen, ja esim Sony Bionz prossut ihan Sonyn omaa suunnittelua, ei todellakaan mitää kaupan hyllytavaraa. Valmistus ostetaan ulkoa (esim. Global Foundaries) halpaa vanhaa prosessia hyödynnetään.

[Maffer]

Luurikennot menee snapdragonin ja muiden romujen pureksittavaksi. Sonylla tuntuu ainakin olevan vaikeaa saada toimivia kameraluureja pihalle kun eivät pärjää juuri millään osa-alueella. No pikkuisia kiukkuisia kennoja se kuitenkin osaa valmistaa. Onhan Soni vihjaillut AI-ominaisuuksista itsekin, muttei mitään ole sieltäkään seiskoihin, yseihin tai ykköseen tullut. Joko Bionzit paukkuu ja repeilee ja/tai isoista kennoista ei vain irtoa tarpeeksi. Global shutter on varmaan se seuraava iso "juttu".

[tobe]

Juurikin syystä kännyt ei lämpene esim 4k 60p 10 bit (vieläpä Dolby Vision koodauksella) video kuvauksella, ei vaikka on laitettu silikonikuoret ympärille, ja vaikka tekee akun pikalatauksen siinä samalla, ja kaiken lisäksi kuvakin laitetaan puolta suuremmalle ruudulle huomattavasti suuremalla resoluutiolla. Ja vieläpä tuo tekee HDR monivalotuksen joka ruudulle tuossa samalla. Muutaman vuotta vanhalla teknologialla tämä ei ole mahdollista.

Ei muuten ole totta, ainaki uudet omput ylikuumenee nätisti.

[habannaama]

Sonylla tuntuu ainakin olevan vaikeaa saada toimivia kameraluureja pihalle kun eivät pärjää juuri millään osa-alueella.

Juurikin näin.

On vaikea ymmärtää, mikä siinä voi kyseisellä valmistajalla olla niin julmetun hankalaa, tosin ei kyllä vaikuttaisi omaan ostopäätökseeni luurin osalta pätkääkään, vaikka tekisivät kuvanlaadullisesti maailman parhaimman kännyluurin, sillä tuo Sonyn OLED tuolla olohuoneen seinällä sen luokan kuraa toiminnoiltaan/rakennelaadultaan, että kädet kyynärpäitä myöden ristiin, että edes Sonyn järkkäri toimii elinkaarensa päähän moitteetta.

[javal]

Juurikin syystä kännyt ei lämpene esim 4k 60p 10 bit (vieläpä Dolby Vision koodauksella) video kuvauksella, ei vaikka on laitettu silikonikuoret ympärille, ja vaikka tekee akun pikalatauksen siinä samalla, ja kaiken lisäksi kuvakin laitetaan puolta suuremmalle ruudulle huomattavasti suuremalla resoluutiolla. Ja vieläpä tuo tekee HDR monivalotuksen joka ruudulle tuossa samalla. Muutaman vuotta vanhalla teknologialla tämä ei ole mahdollista.

Ei muuten ole totta, ainaki uudet omput ylikuumenee nätisti.

Juuri iPhone 12 pro ja 13 pro malleilla olen tuon asian ihan itse testannut. Kerrohan tarkemmin että millä videoasetuksella olet saanut todettua ylikuumenemisen niin yritän vielä kerran samaa perässä. Sen tiedän että peleillä yms. kyllä saa prosessorin kellotaajuudet alas, mutta nyt kirjoitan vaan videointiin liittyvästä asiasta.

[hkoskenv]

Hei, Sony valmistaa sekä kännykkäkennot ja järkkärikennot, eli heillä on kuvakennoprosessit täysin hallussa. Kännykennot menee kännyprosessorin kylkeen, järkkärikennot menee järkkäriprosessorin kylkeen, ja esim Sony Bionz prossut ihan Sonyn omaa suunnittelua, ei todellakaan mitää kaupan hyllytavaraa. Valmistus ostetaan ulkoa (esim. Global Foundaries) halpaa vanhaa prosessia hyödynnetään.

Prosessorin osalta se on vain firman johdon päätös lopettaa oma hölmöily vanhentuneen tekniikan kanssa ja ostaa kaupallisia prosessoreja joltain valmistajalta. Prosessori on hyvin yleisluontoinen laite, vaikka kuvankäsittelyprosessoreissa on joitain erityisominaisuuksia, niin ei prosessoria kiinnosta onko siinä kiinni minkä kokoinen kenno.

Kinokennoja ei sen sijaan tee monikaan valmistaja maailmassa ja niiden valikoima on mitä on. Eikä kukaan kehitä sellaista marginaalituotetta isolla rahalla. Lähinnä niitä mukautetaan siihen, että valmistusprosessin kehittyvät. Se kännykennolinja ei ala tekemään kinokennoja ihan sormia napsauttamalla. Eikä kukaan haaskaa resursseja edes yrittämällä sellaista, koska kännykennoissa lienee parempi kate.

[hkoskenv]

Kyllä se käyttömukavuus vain kiinnostaa. Tietenkin voi ajatella ettei kiinnosta, kun sellaisia kameroita, missä olisi erityisesti painostettu käyttömukavuuteen (edes osin), on tullut vain Pentaksilta. No näemmä se on vieläkin pystyssä ja porskuttaa.

Ja mikä olikaan käytettävimmän kameran markkinaosuus? Tai osuus kamerafirmojen voitoista? Juuri sitä minä tarkoitan sillä, että ihmisiä ei kiinnosta. 99 % valitsee muista syistä tuotteen, jossa on tingitty käytettävyydestä.

[habannaama]

Kyllä se käyttömukavuus vain kiinnostaa. Tietenkin voi ajatella ettei kiinnosta, kun sellaisia kameroita, missä olisi erityisesti painostettu käyttömukavuuteen (edes osin), on tullut vain Pentaksilta. No näemmä se on vieläkin pystyssä ja porskuttaa.

Ja mikä olikaan käytettävimmän kameran markkinaosuus? Tai osuus kamerafirmojen voitoista? Juuri sitä minä tarkoitan sillä, että ihmisiä ei kiinnosta. 99 % valitsee muista syistä tuotteen, jossa on tingitty käytettävyydestä.

Mahtaako edes tuo mainitsemasi 99% riittää, tuskin...

Mutta hei, muistini, kylläkin hataran sellaisen, mukaan olen näiden viimeisen kymmenen vuoden aikana nähnyt 2 kpl, siis KAKSI kappaletta Pentax-kuvaajia, ei huono saavutus =)

[Miksus]

Kyllä se käyttömukavuus vain kiinnostaa. Tietenkin voi ajatella ettei kiinnosta, kun sellaisia kameroita, missä olisi erityisesti painostettu käyttömukavuuteen (edes osin), on tullut vain Pentaksilta. No näemmä se on vieläkin pystyssä ja porskuttaa.

Ja mikä olikaan käytettävimmän kameran markkinaosuus? Tai osuus kamerafirmojen voitoista? Juuri sitä minä tarkoitan sillä, että ihmisiä ei kiinnosta. 99 % valitsee muista syistä tuotteen, jossa on tingitty käytettävyydestä.

Nii, eikö tämän perusteella jo voisi sinetöidä ergonomia jargonin turhaksi?

Kyseisen kyseinen levy lähti pyörimään nimittäin vuonna 2013 kun Sonyn ensimmäinen peilitön täyskenno ilmestyi.

[Maffer]

Älkääs ny jaksako käytettävyydestä kun se aina sotketaan tarkoittamaan ties mitä. Suurin osa käyttää luureissa sitä merkkiä ja mallia jonka käyttökokemus on budjetin sallimissa rajoissa paras. Huono vaihdetaan parempaan. Tosi huono palautuu giganttiin jo samana iltana seuraavan ostajan riesaksi (käyttökokemus otti osumaa jostain nurkasta). Käytettävyys (tavoitteen saavuttaminen mahd. vähin virhein, oppimisen helppous, muistettavuus...) on vain yksi osa sitä UX:ää.

Kyllä sillekin ehkä joku syy on miksi Hannu vetelee luotettavalla 5D:llä ja habannaama nyt Sonilla eikä Fujilla.

[temama]

Mutta kaikkein surkuhupaisinta olisi jos nykykokoisen peilittömän järkkärin sisällä sykkisi joku nykyisistä luureista tuttu alle tuumanen kenno!!

[habannaama]

Älkääs ny jaksako käytettävyydestä kun se aina sotketaan tarkoittamaan ties mitä. Suurin osa käyttää luureissa sitä merkkiä ja mallia jonka käyttökokemus on budjetin sallimissa rajoissa paras. Huono vaihdetaan parempaan. Tosi huono palautuu giganttiin jo samana iltana seuraavan ostajan riesaksi (käyttökokemus otti osumaa jostain nurkasta). Käytettävyys (tavoitteen saavuttaminen mahd. vähin virhein, oppimisen helppous, muistettavuus...) on vain yksi osa sitä UX:ää.

Kyllä sillekin ehkä joku syy on miksi Hannu vetelee luotettavalla 5D:llä ja habannaama nyt Sonilla eikä Fujilla.

Niin, käytettävyys, miten sen kukin sitten kokee...

Osa Fujissa (X-T2) oli parempaa kuin Sonyssa, mutta sen tiesinkin jo etukäteen, eli jos pelkästään miettisin kameran nappuloiden sijoittelua/toiminnallisuutta, ergonomiaa (ergo sinällään hassua, koska Sonyssa mm. isompi grippi ja runkona inan isompi, mutta jokin siinä Fujin muotokielessä sattui osumaan mun isoonkin handuun just eikä melkein) ja takatöllön liikuteltavuutta, valintani olisi ehdottomasti Fuji.

Kyllä minulla veri veti takaisin ff-kennoon ja halusin kääntää senkin kortin, mitä suuri pikselimäärä tuo tullessaan, varsinkin kun valintaa puolsi erittäin pitkäaikainen taustatyö + harkinta-aika.
Se ff-kenno oli se juurisyy vaihdolle, ei se että Fuji ja sen käytettävyys olisi jotenkin huono ollut.
Ei koskaan voi sanoa ei koskaan, mutta kun joskus kuvannut tuon himmelin loppuun, siis aidosti loppuun, jollei sitten minusta aika ennen jätä, niin ei ole kiveen kirjoitettu, etteikö siinä kohtaa himmeli vaihtuisi johonkin muuhun merkkiin, täysin riippuu siitä mitä markkinat siinä kohtaa tarjoavat, mulle nämä romut eivät ole mikään merkkifanittamisen asia.

Ihka ensimmäinen kerta yhdelläkään himmelilläni, kun en osaa kuvanlaadullisesti enää toivoa yhtään mitään enempää, multa loppuu variaatiot ja taidot ennen kuin tuosta romusta potentiaali, lähinnä jotkut Sonyn yksityiskohdat KÄYTETTÄVYYDESSÄ ovat sellaisia, ettei tuokaan romu mikään jumalkamera ole, mutta itselleni niin lähellä sitä, että näillä mennään tyytyväisenä etiepäin.

Eli mitä käytettävyys kullekin merkitsee, se on jokin yksityiskohta x, tai sitten osiensa summa, jollain se voi kaatua yhteen ainoaan pieneen detaljiin, joka vaikuttaa niin paljon vaakakupissa negatiivisesti, että himmeli menee vaihtoon, kun taas toiselle sellainen ei merkkaa yhtään mitään, ei edes useampi käytettävyys-aspekti, vaikkeivat ne ihan käyttäjänsä mahdollisia toiveita vastaakkaan, näin me aistitaan yksilöllisesti asiat vaan erillä lailla.

[hkoskenv]

Älkääs ny jaksako käytettävyydestä kun se aina sotketaan tarkoittamaan ties mitä.

Käytettävyys on henkilökohtainen kokemus ja siten mielipideasia. Mielipiteet vaihtelevat tunnetusti hyvin laajalla skaalalla.

Käytettävyys (tavoitteen saavuttaminen mahd. vähin virhein, oppimisen helppous, muistettavuus...) on vain yksi osa sitä UX:ää.

Esimerkiksi minusta laitteen, jota käytän säännöllisesti (esim. kamera), käytettävyydessä on tärkeämpää se, että edistynyt käyttö toimii mahdollisimman nopeasti ja pienellä vaivalla. Se on yleensä ristiriidassa helpon alkuun pääsyn kanssa. Helppokäyttöisyys muuttuu kömpelöydeksi, kun toimintoja on satoja tai tuhansia. Tehokas tapa käyttää vaatii oppimista.

Sitten taas jos laite on joku, jota käytän satunnaisesti (esim. kännykkä), en viitsi investoida aikaa ja vaivaa oppimiseen, ja nopeasti omaksuttava on parempi. Tosin puhelimessakin on tärkeämpää, että se edes yrittää olla kestävä ja että se on halpa. Jos laite on minulle vähäarvoinen, en halua maksaa sen käytettävyydestä. Ja tärkein käytettävyyskriteeri on puhelimen pienuus, koska se on taskussa aina mukana. Se on mielestäni älytön trendi, että pieniä puhelimia ei enää saa. Minulla hajosi taannoin puhelin (Samsung Xcover2) ja ainoa saman kokoinen olisi ollut joku 700 euron mikro-Iphone. Rajansa röyhkeydelläkin, en minä sellaisia ala puhelimesta maksaa.

Kyllä sillekin ehkä joku syy on miksi Hannu vetelee luotettavalla 5D:llä ja habannaama nyt Sonilla eikä Fujilla.

Sille on syynsä. Minä arvostan käytettävyytenä niitä asioita, joita 5D tarjoaa, mutta ymmärrän myös sen näkökulman, että jollekin toiselle se on vanhanaikainen ja tavattoman epäkäytettävä möhkö ja heille modernit minipeilittömät tai AI-kuvankäsittelyä taitavat puhelimet ovat paljon käytettävämpiä.

Mutta sinä kirjoitit kameramarkkinoiden muutoksesta. Markkinat eivät koskaan muutu minun tai sinun mieltymysten mukaiseen suuntaan vaan massojen keskimääräsiten mieltymysten. Ja jos ajattelen asiaa liikemiehenä, en koskaan tuottaisi mitään mitä minä tai minunkaltaiseni pitävät hyvänä. Tienaisin paljon enemmän tuottamalla mielikuvamarkkinoitua teknospeksikuraa trenditietoisille, jotka haluavat uuden lelun vuoden tai kahden välein ja ovat valmiita maksamaan siitä kuukauden tai parin nettopalkan, kuin minun kaltaisille jotka jämähtävät hyvän tuotteen löydettyään siihen niin pitkäksi aikaa kun se kestää.