Matin Räpellys ja Testiketju

[Pros]

Yhtä lailla voi todeta Canonin olevan sontaa ennen markki nelosta. Minkäs värisiä ne varjot on? No pinkkiä ja magentaa. Taitaa kuule varjoissa sininen auto olla magenta ja merkistäkään ei välttämättä saa enää selvää.

Sentään ymmärsivät, ettei pikselien maskaamisella saa aikaan kuin sutta ja sekundaa ja kehittivät suoraan dual pixel viritelmänsä. Nyt vaan sony menee mobiilikennoissa jo 2x2 asettelulla yhden mikrolinssin alla, joten sielläkin on maskailut kohta historiaa. Siihen tosin menee hetki, että sellainen kenno on sellaisen firman tuotteessa joka osaa pitää näppinsä erossa raakadatasta.

[nsamppa]

Hyvä vääntö käynnissä ja just jetsulleen oikeassa paikassa. Hyvä pojat!

Kamera ei edes ole saapunut perille, taikka objektiivikaan, ja jo keksitään vikoja etukäteen.

Tää piti vaan poimia täältä. Muistaakseni tovi sitten joku dumas optiikan täysin romuksi vaikka se oli vasta protoasteella. Sinällään olemassa olevan kameran sämppelikuvien perusteella jo voikin tehdä jotain päätelmiä. Sen sijaan proto patenteista sen sijaan on aika haastava sanoa mitään. Tai siis toki on niitäkin jotka siihen pystyy.

[M1O]

Tuomitsen romun romuksi kun olen pari tuntia käyttänyt sitä vähintään. Nyt se saippuakotelo lentää jossain siperian yllä.

Toihan on ihan täyttä *sensuroitu*, kuten miltei joka threadista voi jokainen lukea.

[Maffer]

Ottakaas japanilaisista mallia postin käsittelyssä. 19. päivä tilattu, 20. päivä veivät paikalliseen postiin ja tänään Sigma on jo Helsingissä tullissa. Eri asia on miten sujuvasti se sieltä sitten joskus lähtee.

[habannaama]

Älä ny p*skaa jauha mistään kuvaamisista. Et ole vieläkään onnistunut laittamaan ainuttakaan näkyville.

Kamera ei edes ole saapunut perille, taikka objektiivikaan, ja jo keksitään vikoja etukäteen.

Sinullekko meinaat että valokuvaan, sallinet minun nauravan =) =) =)
Etkö vieläkään usko/ymmärrä, että kiinnostukseni laittaa tänne kuvia on +-0, kun ei nyt vaan yksinkertaisesti kiinnosta niin ei kiinnosta.

Vai keksitään vikoja etukäteen, keneltäkö lie opittu sekin piirre, paas katsoin peiliin ja taas repesin, lollika lollia... =) =) =)

[habannaama]

Mielestäni paljon vakavampi ongelma on Fujin matokenno joka ei yritä ratkaista mitään ongelmaa vaan vain lisää niitä.

Pitää tavallisen tampio olla jos tietää että tuonkin Fujin + Adoben "madottamisen" pystyy välttämään softaa vaihtamalla, esim. Capture One, Iridient ja mitä näitä kaikkia onkaan ja silti juoksee naama edellä päin petäjää.

Niin, silloin se ongelman vakavuus löytyy jälleen kerran siitä peilin edestä, tuuhio mikä tuuhio...

[Maffer]

No ei. X-Trans ei ratkaise yhtikäs minkäänlaista ongelmaa, vain lisää niitä. Kuvanlaatu ei sillä parane, eikä se väritoisto yhtikäs mitenkään. Johan sen näkee kun X-A3 on terävämpi kuin X-T20 vaikka millä konvertterilla yrittää. Pentaksin pitää ilmeisesti näyttää mallia miten 26MP kroppikennoa käytetään.

Vai ei kiinnosta laittaa mitään esille? Laita sitten muiden lukijoiden takia. Nyt jää käteen vaan selittelevä "asiakastyökuvaaja".

[janne.]

2500 viestiä kameravenkslausta mutta millään ei ole kuitenkaan mitään väliä kun merkki on oikea

[habannaama]

No ei. X-Trans ei ratkaise yhtikäs minkäänlaista ongelmaa, vain lisää niitä. Kuvanlaatu ei sillä parane, eikä se väritoisto yhtikäs mitenkään. Johan sen näkee kun X-A3 on terävämpi kuin X-T20 vaikka millä konvertterilla yrittää. Pentaksin pitää ilmeisesti näyttää mallia miten 26MP kroppikennoa käytetään.

Vai ei kiinnosta laittaa mitään esille? Laita sitten muiden lukijoiden takia. Nyt jää käteen vaan selittelevä "asiakastyökuvaaja".

Villi veikkaus että ketään ei kiinnosta mun kuvani, kun eivät ne kiinnosta itseänikään sen vertaa, että laittaisin niitä tänne esille ja vakavissaan, miksi ihmeessä laittaisin ? Kuvaan omaksi ilokseni, en sinun enkä kenenkään muunkaan. Eikä minun ole tarvetta selitellä mitään, jotenkin nyt kyllä tulee ne vuosisadan selittelyt ihan jonkun muun henkilön näppäimistöltä =)

Puutkin on kuitenkin väärän värisiä ja täynnä matoja, kun otettu väärällä kennolla väärän merkkisessä kamerassa kiinnitettynä =)

[jaava]

Anteeksi Matti että käytän sun säiettä asian sivusta.

Nyt vaan sony menee mobiilikennoissa jo 2x2 asettelulla yhden mikrolinssin alla, joten sielläkin on maskailut kohta historiaa. Siihen tosin menee hetki, että sellainen kenno on sellaisen firman tuotteessa joka osaa pitää näppinsä erossa raakadatasta.

Miten tuo 2x2 parantaa kuvanlaatua (väriä)? Ottaako raw-konversio pelkästään tuon yhden mikrolinssin alaiset senselit huomioon muodostaessaan pikselin, joka puolestaan tiputtaa resoluutiota aika raakasti (neljäsosaan).
Vai onko miniatyyrikokoisen mikrolinssin valmistaminen ja kohdistaminen turhan kallista.

Minusta:
Canonin kenno, jossa saman mikrolinssin (ja saman Bayer-maskin suodattimen) alla on 2 senseliä (valodiodia), ja joilla on vielä eri lukuvahvistukset (DUAL GAIN OUTPUT SENSOR) on erittäin kiinnostava innovaatio, jolla saatetaan päästä parempaan dynamiikkaan kuin millään tämän hetken kennolla. Pianhan se nähdään, jos tuolla julkaistavalla vieokameralla voi ottaa myös still-kuvia - kaipa sen dynamiikan joku testaa.

Canon has only revealed that the C300 Mark III has been scheduled to be available “later in 2020.”
C300 Mark III is set to release at an estimated retail price of $10,999.

Sen sijaan kenno, jossa lukuvahvistukset on samat ("dual pixel viritelmä"), on minusta outo. Miksi Canon edes tekee sellaisia ... onko kysymyksessä kilpailijoiden harhautus (hehän ilmoittivat tuotekehityksen tajunneen muka vasta myöhemmin ymmärtäneensä rakenteen käyvän kuin nyrkki silmään DGO kennoksi). Voisko tässä olla jokin patentteihin liittyvä operaatio.

Mitä minä odotan tulevaisuudelta:

No kunnon värinhajotus pikselitasolla prismoilla ja senselit perustuu fotonien laskentaan: Tässä ei ole enään arpomiselle sijaa, eikä paremmaksi voi pistää.

[Pros]

Nyt vaan sony menee mobiilikennoissa jo 2x2 asettelulla yhden mikrolinssin alla, joten sielläkin on maskailut kohta historiaa. Siihen tosin menee hetki, että sellainen kenno on sellaisen firman tuotteessa joka osaa pitää näppinsä erossa raakadatasta.

Miten tuo 2x2 parantaa kuvanlaatua (väriä)? Ottaako raw-konversio pelkästään tuon yhden mikrolinssin alaiset senselit huomioon muodostaessaan pikselin, joka puolestaan tiputtaa sesoluutiota aika raakasti (neljäsosaan).

Pointti oli, että nykyään kennon PDAF tapahtuu joko
1) maskaamalla osa pikseleistä niin, että ne vastaanottaa vain toiselta puolelta objektiivia tulevan valon eikä niitä voi käyttää (sellaisenaan) kuvaa muodostettaessa, vaan niiden arvot täytyy interpoloida ympäröivistä arvoista, tai
2) Canoninkin käyttämällä dual pixel -tekniikalla, missä jokaisen mikrolinssin alla on tosiaan kaksi senseliä, tällöin PDAF tilassa luetaan ainoastaan toista senseliä ja kuvaa ottaessa molemmat, jolloin mitään interpolointia ei tarvitse tehdä, koska mitään dedikoituja PDAF pikseleitä ei ole.

Sonyn jokin aikaa sitten esittelemä 2x2 OCL on vain luonnollinen jatkumo dual pixelille, eli siinä mikrolinssin alla oleva senseli jaetaan neljään ja tällöin tarkennuksessa voidaan käyttää sekä vaakasuuntaista että pystysuuntaista vaihe-eroa. Myös Canonilta on näkynyt jotain "Quad pixel" -patentteja.

DGO:n (neljän senselin tapauksessa QGO?) toteuttaminen ei ole triviaali operaatio, johan sellaisesta oli puhetta kun ensimmäinen dual pixel sensori tuli.

Edit.

Mitä minä odotan tulevaisuudelta:

No kunnon värinhajotus pikselitasolla prismoilla ja senselit perustuu fotonien laskentaan: Tässä ei ole enään arpomiselle sijaa, eikä paremmaksi voi pistää.

Tässä on nyt sellainen pikku ongelma, että tuolla systeemillä eri värien vasteilla ei ole mitään päällekkäisyyksiä. Ai mitä siitä seuraa? No, nyt sulla ei ole esimerkiksi mitään oranssin sävyjä, koska ne on kaikki pelkkää punaista. :) Korvaa nuo RGB:t jollain mikä mittaa vaikka parin nanometrin välein niin ollaan aika hyvässä lopputuloksessa.

[jaava]

DGO:n (neljän senselin tapauksessa QGO?) toteuttaminen ei ole triviaali operaatio, johan sellaisesta oli puhetta kun ensimmäinen dual pixel sensori tuli.

Eikö se ole yhtä triviaali kapasitanssien suhteen, kuin Sonyn uudemmat sensorit, joissa on käytettävissä ohjelmallisesti asetettava lukuvahvistus. Kun Sony tekee tuon kahdella kapasitanssiarvolla, niin Canon:n lukuvahvistinpiirissä ei valitakaan vain käytettävää kapasitanssia, vaan koko lukuvahvistin ja valodiodi. Kun sonylla on jompi kumpi lukuvahvistus käytössä, niin DGO-sensorissa ne on yht'aikaa.
Olen ymmärtänyt tuon vaativan muutoksia jo ennen piikiekon syövytysvaihetta, ja kapasitanssien arvojen olevan herkkiä (oliko jopa niin että Sonyn kennossa toisen kapasitanssin korvaa johtimista ja komponenteista itsessään syntyvä "kondensaattori"). Ei siis mikään läpihuutojuttu, joka menee parilla editoinnilla, vaihtamalla kapasitanssi-arvo, piirisuunnittelussa.

Tässä on nyt sellainen pikku ongelma, että tuolla systeemillä eri värien vasteilla ei ole mitään päällekkäisyyksiä. Ai mitä siitä seuraa? No, nyt sulla ei ole esimerkiksi mitään oranssin sävyjä, koska ne on kaikki pelkkää punaista. :) Korvaa nuo RGB:t jollain mikä mittaa vaikka parin nanometrin välein niin ollaan aika hyvässä lopputuloksessa.

Kuva yrittää selvittää vain perusperiaatteen (noita fotoni-ilmaisijoita ollaan muuten kehittämässä).
"Pikku ongelmasta" voi selvitä muotoilemalla esimerkiksi RGB-pintoja sopivasti, tai sekottavaa optiikkaa väliin, jolloin saataisiin vaikka ihmisen silmän värivaste aikaiseksi.

PS. Koko näkyvän valon jakaminen pikselikohtaisesti 2nm kaistoihin on nykytekniikalla mahdotonta.
Näkyvän valon kaista on 400nm (700nm-300nm), josta talteen (400nm/2nm) 200 laskuriarvoa.
Jos laskurin koko on 32 bittiä ja pikseleitä on 50 megaa, niin päädytään raakakuvakokoon:
200 * 32 * 50 megabittiä = 40 000 megatavua per kuva (40 gigatavua per kuva).

PS1. 26.5 Korjasin edellisen kappaleen laskuharjoituksen um -> nm, jolloin 40 tertavun kuvasta tuli 40 gigatavun kuva.

[jaava]

Kun odotellaan edellä kuvattua täydellistä kennoa, niin diletantit siirtyy kolmella kennolla toteutettuun 'täydelliseen' värintoistoon:

Tässä kameratyypissä ongelmana on paino ja koko ... ei voi kutsua enään saippualaatikoksi vaikka muotokin olisi sama.

Tuossa käytetty dichroic-prisma on myös parempi värivasteen kannalta, kun verrataan Bayer-suodattimeen:

Ylikuulumista on vähemmän, mutta sitä on kuitenkin jonkin verran, jottei tule ongelmaa. Bayerin ylikuulumista (kuvan harmaat alueet) on oltava melko runsaasti raw-konversion takia, mutta sitä pidetään silti ongelmana lopputuloksen kannalta.

Tähän kameratyyppiin kun pistetään DGO-sensorit, joissa dynamiikkaa 16+, niin tarvitaan yhden raw senselin taltioimiseen ainakin 18 bittiä. Jos kennon koko on 50 megasenseliä, niin raw-kuva vie tilaa 3 x 50 x 18 megabittiä, josta saadaan 337 megatavua. Yhtään värikanavaa ei ole arvottu, eikä huomioitu ihmisen silmän väriherkkyysominaisuuksia.

[Maffer]

Ihan hyvä vain että Bayer taputellaan suohon. Prismakamera on OK ja se saadaan kun palautetaan rungon koko takaisin sellaiseksi kun kuulukin.

Sonylla prisma on ollut pitkään käytössä 3CMOS videokameroissa.

Tuo quad-bayer, millä nimellä sitä on jauhettu huhuilusivuilla, on melko katastrofi jos kinoon yritetään änkeä se >100MP mikä jo kävi kännyköissä. Upea homma vetää kaikki diffraktioon suoraan paketista.

[Pros]

DGO:n (neljän senselin tapauksessa QGO?) toteuttaminen ei ole triviaali operaatio, johan sellaisesta oli puhetta kun ensimmäinen dual pixel sensori tuli.

Eikö se ole yhtä triviaali kapasitanssien suhteen, kuin Sonyn uudemmat sensorit, joissa on käytettävissä ohjelmallisesti asetettava lukuvahvistus. Kun Sony tekee tuon kahdella kapasitanssiarvolla, niin Canon:n lukuvahvistinpiirissä ei valitakaan vain käytettävää kapasitanssia, vaan koko lukuvahvistin ja valodiodi. Kun sonylla on jompi kumpi lukuvahvistus käytössä, niin DGO-sensorissa ne on yht'aikaa.
Olen ymmärtänyt tuon vaativan muutoksia jo ennen piikiekon syövytysvaihetta, ja kapasitanssien arvojen olevan herkkiä (oliko jopa niin että Sonyn kennossa toisen kapasitanssin korvaa johtimista ja komponenteista itsessään syntyvä "kondensaattori"). Ei siis mikään läpihuutojuttu, joka menee parilla editoinnilla, vaihtamalla kapasitanssi-arvo, piirisuunnittelussa.

Jep sitä tarkoitin, että toteutus ei tapahdu sormia napsauttamalla. Nyt mieleeni tuli myös, että Sonylla saattoi tosiaan olla jokin patentti tuohon heidän systeemiinsä liittyen, kun niistä patenteista aiemmin puhuit.

PS. Koko näkyvän valon jakaminen pikselikohtaisesti 2nm kaistoihin on nykytekniikalla mahdotonta.
Näkyvän valon kaista on 400um (700-300), josta talteen (400um/2nm) 200 000 laskuriarvoa.
Jos laskurin koko on 32 bittiä ja pikseleitä on 50 megaa, niin päädytään raakakuvakokoon:
200000 * 32 * 50 megabittiä = 40 000 000 megatavua per kuva (40 teratavua per kuva ... kenellä on tallennusvälinettä, johon sopisi yksi kuva).

Lähinnä ajoin takaa sitä "täydellistä" ratkaisua. Olisihan se kiva saada koko spektri talteen. Ei vaan ole tosiaan heti tapahtumassa sekään.

Tuo quad-bayer, millä nimellä sitä on jauhettu huhuilusivuilla, on melko katastrofi jos kinoon yritetään änkeä se >100MP mikä jo kävi kännyköissä. Upea homma vetää kaikki diffraktioon suoraan paketista.

Pyh, diffraktio on hyvästä. Saa kaiken irti lasista kuin lasista millä tahansa aukolla, AA-suotimet voi heittää menemään eikä bayerin mosaiikkikaan ole enää kuin ND-suotimen kaltainen haitta.

[javal]

DGO:n (neljän senselin tapauksessa QGO?) toteuttaminen ei ole triviaali operaatio, johan sellaisesta oli puhetta kun ensimmäinen dual pixel sensori tuli.

Eikö se ole yhtä triviaali kapasitanssien suhteen, kuin Sonyn uudemmat sensorit, joissa on käytettävissä ohjelmallisesti asetettava lukuvahvistus. Kun Sony tekee tuon kahdella kapasitanssiarvolla, niin Canon:n lukuvahvistinpiirissä ei valitakaan vain käytettävää kapasitanssia, vaan koko lukuvahvistin ja valodiodi. Kun sonylla on jompi kumpi lukuvahvistus käytössä, niin DGO-sensorissa ne on yht'aikaa.
Olen ymmärtänyt tuon vaativan muutoksia jo ennen piikiekon syövytysvaihetta, ja kapasitanssien arvojen olevan herkkiä (oliko jopa niin että Sonyn kennossa toisen kapasitanssin korvaa johtimista ja komponenteista itsessään syntyvä "kondensaattori"). Ei siis mikään läpihuutojuttu, joka menee parilla editoinnilla, vaihtamalla kapasitanssi-arvo, piirisuunnittelussa.

Jep sitä tarkoitin, että toteutus ei tapahdu sormia napsauttamalla. Nyt mieleeni tuli myös, että Sonylla saattoi tosiaan olla jokin patentti tuohon heidän systeemiinsä liittyen, kun niistä patenteista aiemmin puhuit.

Sellainen tarkennus että Sony on kaiketi vain lisensoinut Dual Gain teknologian Aptina nimiseltä yritykseltä, ei siis kehittänyt sitä ratkaisua itse. Ja taitaa muutama muukin kemerayritys tuota Aptinan kehittämää ratkaisua lisensoida.

[jaava]

PS. Koko näkyvän valon jakaminen pikselikohtaisesti 2nm kaistoihin on nykytekniikalla mahdotonta.
Näkyvän valon kaista on 400um (700-300), josta talteen (400um/2nm) 200 000 laskuriarvoa.
Jos laskurin koko on 32 bittiä ja pikseleitä on 50 megaa, niin päädytään raakakuvakokoon:
200000 * 32 * 50 megabittiä = 40 000 000 megatavua per kuva (40 teratavua per kuva ... kenellä on tallennusvälinettä, johon sopisi yksi kuva).

Lähinnä ajoin takaa sitä "täydellistä" ratkaisua. Olisihan se kiva saada koko spektri talteen. Ei vaan ole tosiaan heti tapahtumassa sekään.

Mun viestin lainaukseen sisältyy laskuvirhe, jonka korjasin alkuperäiseen viestiin (Olin sotkenut um ja nm), joten täydellisen kuvan koko on oikeasti luokkaa 40 gigaa. Onhan se tuokin melkoinen yhdelle raakakuvalle. Eikä meillä ole oikein tekniikka valmis tuohonkaan, eikä käsittelemään pikseleitä, joissa on komponentteja 200 kappaletta.
Olishan tuo 200 värikanavaa kuitenkin tavoittelemisen arvoinen täydellinen värikuva ... ainakin jonkinlaisessa teknisessä kuvauksessa. Mutta kun ajattelee virallisen hääkuvan manuaalista säätöä 200 värikanavaiselle valotukselle, niin pelkästä ajatuksesta saa vilunväristyksiä.

Mutta miten ihmissilmän kanssa, joka perustuu kuitenkin trikromaattiseen "teknologiaan". Oliskohan tavoittelemisen arvoista pyrkiä kennolla samaan päästökaistaan kolmella kanavalla:
Kuva: Normalisoimattomattomat ihmissilmän tappisolujen vasteet. Kuvaajien paksuuksilla on yritetty tuoda esiin vahvoja yksilöllisiä eroja herkkyksissä.
Sinisen kanavan heikko herkkyys on minulle yllätys.

Kennon päästökaistojen muodothan ei ole enää muokattavissa jälkikäsittelyssä, josta seuraa puolestaan hankaluuksia, kun pelkän pinta-alan/korkeuden muokkaaminen ei aina riitä. Kanavien ylikuuluminen on melkoisen vahvaa ihmissilmässä ... mutta onko se hyväksi kameran kennossa, muuta kuin tekemään Bayer-suodattimen raw-muunnoksesta paremman.

Ehkäpä tuohon voisi lisätä vielä ainakin pari värikanavaa heille, jotka eivät kaihda jälkikäsittelyn mutkia ja vauhtia. Saataisiin tasaisempi kokonaiskaista koko näköalueelle ... vaikka ei kait taidekuvaus tällaista vaadi.

[hkoskenv]

Olishan tuo 200 värikanavaa kuitenkin tavoittelemisen arvoinen täydellinen värikuva ... ainakin jonkinlaisessa teksnisessä kuvauksessa. Mutta miten ihmisislmän kanssa, joka perustuu kuitenkin trikromaattiseen teknologiaan. Oliskohan tavoittelemisen arvoista pyrkiä samaan päästökaistaan ihmisislmän kanssa:

Se on ollut trikromaattisen värikuvauksen tavoite aina. Mutta siinä on ongelmansa, eikä pienin se, että ihmisten näköfysiologiassa on melkoisia yksilöllisiä vaihteluita ja psykologia sotkee asiaa lisää. Siksi on niin paljon eriäviä mielipiteitä siitä, mitkä värit ovat niitä "oikeita" tai "parhaita" ja mitkä laitteet tuottavat niitä. Keskiarvokaistat eivät tule miellyttämään kaikkia koskaan.

Käytännössä esitysteknologia tulee rajaamaan värikananvien määrän muutamaan. Näyttö, jossa on miljoonia pikseleitä, joissa jokaisessa 200 kapeakaistaista värikanavaa, ei ole edes mahdollinen. Saati sitten kuluttajan ostettavissa oleva, jos joku kerrostalon kokoinen pienen kaupungin edestä sähköä kuluttava laite voitaisiinkin tehdä. Bulkkiesitykset käyttävät kolmea värikanavaa jatkossakin.

Noista 200 kanavasta olisi hyötyä teknisessä kuvaamisessa, koska spektri antaa informaatiota esim. materiaaleista, ja antamaan hifisteille täydellinen säätömahdollisuus juuri omasta mielestä oikeille väreille. Tuskinpa siitä on massateknologiaksi. Teknologian puolella on jo olemassa kaikenlaisia multispektrikameroita.

[jaava]

Sulta tuli niin äkkinäinen vaste, etten ollut ehtinyt editoida kaikkia ajatuksia mukaan:)

Käytännössä esitysteknologia tulee rajaamaan värikananvien määrän muutamaan.

Trikromaattisella näytöllähän kyetään esittämään kaikki värit komponenttien yhdistelminä.

Värikanavien lisäys hyödyttäisi jälkikäsittelyä, jossa säilyisi mahdollisimman paljon mahdollisuuksia tehdä haluttu kuva, joka muunnetaan sitten esitysmediaa varten halutuksi 3-kanavakuvaksi.
Onko muuten olemassa esitystarpeita, joissa tulisi voida säätää kahtasataa värikanavaa esitystilanteen aikana?

[Pros]

Olishan tuo 200 värikanavaa kuitenkin tavoittelemisen arvoinen täydellinen värikuva ... ainakin jonkinlaisessa teknisessä kuvauksessa. Mutta kun ajattelee virallisen hääkuvan manuaalista säätöä 200 värikanavaiselle valotukselle, niin pelkästä ajatuksesta saa vilunväristyksiä.

Mutta miten ihmissilmän kanssa, joka perustuu kuitenkin trikromaattiseen "teknologiaan". Oliskohan tavoittelemisen arvoista pyrkiä kennolla samaan päästökaistaan kolmella kanavalla:
Kuva: Normalisoimattomattomat ihmissilmän tappisolujen vasteet. Kuvaajien paksuuksilla on yritetty tuoda esiin vahvoja yksilöllisiä eroja herkkyksissä.
Sinisen kanavan heikko herkkyys on minulle yllätys.

Ei lainkaan huono idea, ja tästähän päästään taas siihen, että teknisesti hyvä kuva ei aina tarkoita hyvää kuvaa ja toisin päin. Spektrikuva on joskus kiva, varsinkin jos haluaa hieman leikkiä, mutta luultavasti n. 99% tapauksista turha (lähde: stetson).