Ihmettelysi ja TJ:n potkujen välillä ei ole korrelaatiota.dille kirjoitti:Kun EP-3 julkaistiin, mietin itsekseni miksi Olympus ei esitellyt kennoa, joka oikeasti parantaisi korkeita ISO-herkkyyksiä.
http://www.eoshd.com/content/4656/serio ... -escalates
Uusi TJ sai lähtöpassit, ja n. 700 miljoonan katoaminen Cayman-saarille on business-as-usual.
Oikealle valotettaessa jokaisessa RAW-tiedostossa on yhtä paljon kirkkaita alueita. Kennon dynamiikka ei silloin vaikuta mitenkään niiden toistoon.E.T kirjoitti:Ja selvennyksenä ehtonahan on se että ylivalotuksesta johtuen dynamiikka kärsii helposti jos kuvassa on kirkkaita alueita.ppotka kirjoitti:PEN-sarjan ISO 100 ei ole aito 100 vaan samanlainen temppu kuin Canonillakin ISO 50. Kummassakin tehdään aukon ylivalotus, joka kompensoidaan alikonversiolla. Jos kuvaat RAW:ta, voit tehdä saman konvertterissa. Ainakin Lightroomilla tulos on hyvä tietyin ehdoin.
Joten jos vain mahdollista niin kannattaakin tyytyä pienimpään "oikeaan" herkkyyteen kun nämä 4/3 kennot eivät ole mitään dynamiikan ihmelapsia.
tässä ois ainesta vuoden huonoimpaan retoriseen yritykseen, saat siitä säälipisteet....dille kirjoitti:Kun EP-3 julkaistiin, mietin itsekseni miksi Olympus ei esitellyt kennoa, joka oikeasti parantaisi korkeita ISO-herkkyyksiä.
http://www.eoshd.com/content/4656/serio ... -escalates
Uusi TJ sai lähtöpassit, ja n. 700 miljoonan katoaminen Cayman-saarille on business-as-usual.
Se on 16 bittiä per kanava. Yhdellä pikselillä on 2^48 eli noin 281474976711000 mahdollista sävyeroa.ppotka kirjoitti:16-bittisessä konversiossa (esim. Lightroom) on 65536 mahdollista sävyeroa.
Totta kai kirjoittamani on per kanava, tai pikselin luminositeettiskaala, jos niin halutaan. Sinä kirjoitat väreistä, itse asia eli dynamiikka ei muutu siitä mihinkään.Heycki kirjoitti:Se on 16 bittiä per kanava. Yhdellä pikselillä on 2^48 eli noin 281474976711000 mahdollista sävyeroa.ppotka kirjoitti:16-bittisessä konversiossa (esim. Lightroom) on 65536 mahdollista sävyeroa.
Olympuksesta en tiedä, mutta ainakin Canonissa A/D on myös 14 bittiä per kanava:
Mitäs mieletöntä siinä on?mvuori kirjoitti:Tällainen lausuma on täysin mieletön.ppotka kirjoitti:16-bittisessä konversiossa (esim. Lightroom) on 65536 mahdollista sävyeroa. Niistä oikealta laskien
(...)
16. aukkovälin alueella on 1 sävyero
Kertoisitko tarkemmin mikä siinä on mieletöntä. Haluatko keskustella itse asiasta eli sävyalan jakautumisesta ja riittävyydestä RAW-tiedostossa käytännön valokuvauksen kannalta? Vai halusitko vain Matti näsänääsviisastella lainauksen viimeistä riviä jonkinlaisen semantiikan kannalta?mvuori kirjoitti:Tällainen lausuma on täysin mieletön.ppotka kirjoitti:16-bittisessä konversiossa (esim. Lightroom) on 65536 mahdollista sävyeroa. Niistä oikealta laskien
(...)
16. aukkovälin alueella on 1 sävyero
Turha odottaa vastausta.ppotka kirjoitti:Kertoisitko tarkemmin mikä siinä on mieletöntä. Haluatko keskustella itse asiasta eli sävyalan jakautumisesta ja riittävyydestä RAW-tiedostossa käytännön valokuvauksen kannalta? Vai halusitko vain Matti näsänääsviisastella lainauksen viimeistä riviä jonkinlaisen semantiikan kannalta?mvuori kirjoitti:Tällainen lausuma on täysin mieletön.ppotka kirjoitti:16-bittisessä konversiossa (esim. Lightroom) on 65536 mahdollista sävyeroa. Niistä oikealta laskien
(...)
16. aukkovälin alueella on 1 sävyero
-p-
Jos oikealle valottaminen määritellään siihen, että kameran näytöllä histogrammi painottuu aivan oikeaan laitaan eli joku kanavista on juuri leikkautumassa mutta ei ihan, niin siinä tapauksessa edellä mainittu ei kyllä pidä paikkaansa.ppotka kirjoitti: Oikealle valotettaessa kaikki kennot ovat tasa-arvoisia oikealta luettaessa.
Kyse olikin siitä, ettei ole olemassa musteita joilla tuon skaalasi 8-9 tumminta porrasta tulostetaan.smtr kirjoitti:Käytännössä siis 16 aukkoa paperilla tapahtuu tulostamalla sopivin tasaportain 16 harmaasävyä vierekkäin paperille ja valaisemaan paperia niin voimakkaasti, että heijastuvan valon intensiteetti tuplaantuu/puolittuu jokaisen portaan välillä. Saattaa vaatia jonkun verran valoa.
Ei tarvitakaan. Intensiteettiero voidaan esimerkkitapauksessa aikaansaada myös katsomalla paperia jyrkemmästä kulmasta kuin kohtisuoraan. (toki käytännön toteutus valokuvilla on sitten hankalampi)dlite kirjoitti: Kyse olikin siitä, ettei ole olemassa musteita joilla tuon skaalasi 8-9 tumminta porrasta tulostetaan.
Näinpä. Itseäni ei kovin paljoa kiinnosta miten paljon tai vähän mustetta paperille tai erikoisplastiikille erikoismenetelmin saadaan ja mitä siitä jollakin mittalaitteella lukea voidaan. Siksipä kirjoitan tylsästi aina VALOKUVASTA, sen kuvaamisesta, sen tulostamisesta. Totta kai vaikkapa 14 aukkovälin lineaarinen sävyasteikko voidaan laittaa jyrkästi nojalleen ja projisoida se 7 aukkovälin sisään, siis teknisesti. HDR-villitys lienee näyttänyt kaikille mihin se johtaa. Ei tämä ole sen kummempi asia kuin värinega -> värikuva. Pakko supistaa. Ihmisen silmä haluaa nähdä paperilla jotain, joka vastaa normaalia havaintomaailmaa. Aivot prosessoivat vaikkapa vastavalossa todella laajoja dynaamisia eroja. Toisin päin se ei kuitenkaan ilmeisesti oikein toimi, sillä lattean pliisua kuvaa paperilla en koskaan ole kuullut kenenkään väittävän loistokkaaksi. No, ainakin meitä tuntuu olevan kaksi, joiden mielestä VALOKUVAN sävyt pitää laittaa tähän mainittuun skaalaan, jos on tarkoitus katsella sävykkäitä kuvia ihmisen silmällä. Se laittaminen ei onnistu globaalisti nojaamalla vaan alueittaisella säätämisellä, jos pitää ammentaa isommasta dynaamisesta saavista.dlite kirjoitti:Kyse olikin siitä, ettei ole olemassa musteita joilla tuon skaalasi 8-9 tumminta porrasta tulostetaan.smtr kirjoitti:Käytännössä siis 16 aukkoa paperilla tapahtuu tulostamalla sopivin tasaportain 16 harmaasävyä vierekkäin paperille ja valaisemaan paperia niin voimakkaasti, että heijastuvan valon intensiteetti tuplaantuu/puolittuu jokaisen portaan välillä. Saattaa vaatia jonkun verran valoa.
Valon määrähän ei vaikuta dynamiikkaan. Jos sinulla on mustetta joka heijastaa 1% siihen osuvasta valosta ja tulostepaperisi heijastaa 100%, niin dynamiikka on 1:100, eli karkeasti 6.6 aukkoa.
Tuon mustempia musteita et juuri markkinoilta löydä.
Maailman mustin tunnettu aine on hiilinanoputki, joka sopivasti asemoimalla voi ilmeisesti heijastaa luokkaa 0.000045 kertaisena.
Sitä musteena käyttämällä olisi teoriassa mahdollista saavuttaa n. 11 aukon dynamiikka tulosteena, mutta en pidättäisi hengitystäni sen puolesta, että hiilinanoputkimustetta kovin äkkiä sinne lähimarkettiin ilmestyisi...
ikkunattoman, valottoman hiilikellarin upeaa sävykkyyttä on tosiaan vaikea arvostaa. Eipä tuo nyt ole mitenkään uusi asia. Valokuva alkaa elämään vasta hyvässä valossa.smtr kirjoitti:
Ja kyllä valon määrä vaikuttaa aistittavaan dynamiikkaan, niin kauan kun sitä ei ole tarpeeksi (tai on liikaa) koko skaalan havaitsemiseen.
Mitä ovat "näennäinen klippausraja" ja "vaaleassa päässä paljon pelivaraa"? Käsittääkseni kumpaakaan ei ole (eikä ole DxO Markinkaan mukaan) ellei Fujilla eletä jossain rinnakkaisessa todellisuudessa, jossa vallitsevat erilaiset fysiikan lait. Oikealle valottaminen on oikealle valottamista myös Fuji-merkkisillä kameroilla.smtr kirjoitti:Super-CCD... Siinä on siis näennäisen klippausrajan jälkeen pari-kolme aukkoa käyttökelpoista tavaraa ja aukon verran vielä kohinaista tavaraa, jossa on väri-informaatiota rajallisesti. EXR-kennolla on myös vaaleassa päässä paljon pelivaraa mutta ääripään kohina on huomattavan pientä verrattuna Super-CCD-kennoihin.
Näin juuri. Itse olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä (ja varmaan moni muukin), että siinä ei ole mitään pahaa, että dynamiikka yritetään tallentaa mahdollisimman laaja-alaisena, jos kohde sitä edellyttää tai kuvaaja haluaa korostaa yksityiskohtia ääripäistä. Sitten kun katsellaan valmiita valokuvia, riittää hyvinkin pieni kontrastisuhde nautittavaan kuvankatseluelämykseen - toki paljolti kuvan luonteesta riippuen: öinen kaupunkimaisema huutaa hieman enemmän dynamiikan puoleen kuin usvainen järvimaisema - tämä kulkee usein käsi kädessä sen kanssa minkälaisen dynamiikan kuvattava kohde alunperin sisältää.ppotka kirjoitti:Ihmisen silmä haluaa nähdä paperilla jotain, joka vastaa normaalia havaintomaailmaa. Aivot prosessoivat vaikkapa vastavalossa todella laajoja dynaamisia eroja. Toisin päin se ei kuitenkaan ilmeisesti oikein toimi, sillä lattean pliisua kuvaa paperilla en koskaan ole kuullut kenenkään väittävän loistokkaaksi. No, ainakin meitä tuntuu olevan kaksi, joiden mielestä VALOKUVAN sävyt pitää laittaa tähän mainittuun skaalaan, jos on tarkoitus katsella sävykkäitä kuvia ihmisen silmällä. Se laittaminen ei onnistu globaalisti nojaamalla vaan alueittaisella säätämisellä, jos pitää ammentaa isommasta dynaamisesta saavista.
-p-
Tarkoitan sitä, että kun katsotaan kuvan histogrammia kameran näytöltä, niin useissa kameroissa siinä vaiheessa kun mennään kiinni oikeaan laitaan ja hailaitit rupeaa vilkkumaan, niin ollaan vaarallisella alueella. Esim. S5:lla tässä vaiheessa raakakuvassa on kuitenkin vielä 3-4 aukkoa käyttämättä - riippuen laaduntarpeesta. JPEG-kuvassa tämä informaatio on asetuksista riippumatta täysin "pimennossa" eli mitään siitä ei näy koskaan kuvassa. Pari ensimmäistä aukkoa näistä ovat käytännössä täysin virheettömiä näin amatöörin silmään, jonka jälkeen isommat herkät pikselit eivät enää anna mitään käyttökelpoista väri-informaatiota, joten loput tulevat pieniltä epäherkiltä pikseleiltä harmaana kohinana, jossa toki saattaa olla vielä detailia ihan mukavasti.ppotka kirjoitti: Mitä ovat "näennäinen klippausraja" ja "vaaleassa päässä paljon pelivaraa"? Käsittääkseni kumpaakaan ei ole (eikä ole DxO Markinkaan mukaan) ellei Fujilla eletä jossain rinnakkaisessa todellisuudessa, jossa vallitsevat erilaiset fysiikan lait. Oikealle valottaminen on oikealle valottamista myös Fuji-merkkisillä kameroilla.
-p-
Eli et siis puhunut lainkaan oikealle valottamisesta vaan kameran JPEG-asetusten näkymisestä histogrammissa ja jiipeggien hailaittien vilkkumisesta. Se onkin ihan eri asia. JPEGiin nähden kaikkien kameroiden kennoissa tuppaa olla valotusvaraa.smtr kirjoitti: Tarkoitan sitä, että kun katsotaan kuvan histogrammia kameran näytöltä, niin useissa kameroissa siinä vaiheessa kun mennään kiinni oikeaan laitaan ja hailaitit rupeaa vilkkumaan, niin ollaan vaarallisella alueella. .....................
Enpä ole törmännyt kameraan, joka muokkaisi histogramminäkymää tiedostomuodon mukana. Ja ei - niissä ei tuppaa olemaan valotusvaraa histogrammin oikean laidan jälkeen - nihkeä aukko maksimissaan, jossa värit vääristyvät miten sattuu.ppotka kirjoitti: Eli et siis puhunut lainkaan oikealle valottamisesta vaan kameran JPEG-asetusten näkymisestä histogrammissa ja jiipeggien hailaittien vilkkumisesta. Se onkin ihan eri asia. JPEGiin nähden kaikkien kameroiden kennoissa tuppaa olla valotusvaraa.
-p-
En tunne Fujeja niin hyvin, että osaisin arvioida tuota värien pahaa vääristymistä lähes puolessa RAW-tiedoston käytettävissä olevasta sävyalasta. Mutta, jos niin sanot, uskottavahan se on. Kuulostaa aika pahalta. Silloin ei varmaan kannatakaan valottaa oikealle vaan tyytyä niukempaan dynamiikka-alueeseen.smtr kirjoitti:Enpä ole törmännyt kameraan, joka muokkaisi histogramminäkymää tiedostomuodon mukana. Ja ei - niissä ei tuppaa olemaan valotusvaraa histogrammin oikean laidan jälkeen - nihkeä aukko maksimissaan, jossa värit vääristyvät miten sattuu.ppotka kirjoitti: Eli et siis puhunut lainkaan oikealle valottamisesta vaan kameran JPEG-asetusten näkymisestä histogrammissa ja jiipeggien hailaittien vilkkumisesta. Se onkin ihan eri asia. JPEGiin nähden kaikkien kameroiden kennoissa tuppaa olla valotusvaraa.
-p-