Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
nomad kirjoitti:...tässä sitä jännitetään onko G7X pokkari Canonin dynamiikaltaan paras kamera.
No ei EOS-FF:t nyt ihan noin onnettomia ole. Kaikki kolme löytyy DxO:n sijoilta 32-36, G7X vasta sijalta 105. Sä muistelet sijalla 108 olevaa 7D MKII:sta joka on oikeasti huono, 2000 e:n kameraksi.
Edit. Itse tarkoitin "pokkarilla" DxO:n sijalla 29 olevaa Sony A6000:sta.
Viimeksi muokannut elmar, Helmi 06, 2015 10 : 55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
En kennotekniikasta juuri mitään ymmärrä, mutta eikö valmistusprosessin tarkkuus mahdollista lähinnä pikselien lisäämisen. Matalien herkkyyksien hyvää dynamiikkaa se ei takaa.
Kun 5D mk3 ja D800 tulivat markkinoille muistan että Exmor kennon hyvä dynamiikka ja herkkyydet johtui AD-muuntimen sijoittamisesta suoraan kennolle.
tonskulus kirjoitti:Eihän 5Dmk3:sta voi verrata taskupokkariin?
Juu, ei tietenkään. FF-Canonit ovat aivan hyviä kuvanlaadultaan ja nyt saatiin lisää resoakin sitä haluaville.
Se mikä tässä riepoo on menetetty mahdollisuus : niistä 50 miljoonasta pikselistä ei pysty repimään kaikkea irti, ne ovat vain turhaa kovalevyntäytettä, höttöä.
Tilanne on tietysti paljon lohdullisempi jos ajatellaan studiokuvaamista tai muita tilanteita joissa valaistus on kontrolloitu. Silloin dynamiikka ei ole mikään kysymys toisin kuin esim maisemakuvaamisessa.
Toisaalta, studiossa ei tuollaista reaoa tarvita 99/100 tapauksissa. Rajausvaraa ei useinkaan tarvita kuin kuvasuhteen muuttamiseen ja ihon karvoja, huokosia ja ryppyjä täytyy pikemminkin häivyttää kuin korostaa..
Dynamic range sama kuin 5D3:ssa. Mitään ei siis ole muutettu, kaikki etukäteispuheet valmistusprosessin muutoksesta olivat p*skapuhetta. Uskomattoman typerä veto Canonilta, hires-maisemakamera pokkarin dynamiikalla. Se siitä.
Joo pa joo. Pakko olla samaa mieltä, vaikka en kyllä haluaisi.
Jokohan se käytetty D800E meni kaupaksi...?
mappe kirjoitti:En kennotekniikasta juuri mitään ymmärrä, mutta eikö valmistusprosessin tarkkuus mahdollista lähinnä pikselien lisäämisen. Matalien herkkyyksien hyvää dynamiikkaa se ei takaa.
Kun 5D mk3 ja D800 tulivat markkinoille muistan että Exmor kennon hyvä dynamiikka ja herkkyydet johtui AD-muuntimen sijoittamisesta suoraan kennolle.
"Valmistusprosessin tarkkuus" on minulta ehkä väärä suomennos mutta idea on se että Canonin käyttämällä valmistustekniikalla ei pysty tekemään niitä asioita joita Sony tekee, kuten vaikkapa "asentamaan AD-muuntimen suoraan kennolle" yms.
Dynamic range sama kuin 5D3:ssa. Mitään ei siis ole muutettu, kaikki etukäteispuheet valmistusprosessin muutoksesta olivat p*skapuhetta. Uskomattoman typerä veto Canonilta, hires-maisemakamera pokkarin dynamiikalla. Se siitä.
Joo pa joo. Pakko olla samaa mieltä, vaikka en kyllä haluaisi.
Jokohan se käytetty D800E meni kaupaksi...?
Jepjep, ajattelin että tästä tuleekin hyvä rahareikä itselleen, mutta jos näin tosiaan on niin saa jäädä. Vaikeaa kun pitää keksiä jotain muuta mihin ne rahat laittaa..
Dynamic range sama kuin 5D3:ssa. Mitään ei siis ole muutettu, kaikki etukäteispuheet valmistusprosessin muutoksesta olivat p*skapuhetta. Uskomattoman typerä veto Canonilta, hires-maisemakamera pokkarin dynamiikalla. Se siitä.
Joo pa joo. Pakko olla samaa mieltä, vaikka en kyllä haluaisi.
Jokohan se käytetty D800E meni kaupaksi...?
Jepjep, ajattelin että tästä tuleekin hyvä rahareikä itselleen, mutta jos näin tosiaan on niin saa jäädä. Vaikeaa kun pitää keksiä jotain muuta mihin ne rahat laittaa..
Selitystä suomeksi eli paljon yksikertaistaen (jos kysymys oli tarkoitettu minulle):
Puolijohdetekniikassa, jota myös kennon valmistustekniikka on, puhutaan viivanleveydestä, kun halutaan ilmaista kuinka ohuita (kapeita) johdinrakenteita kulloinenkin valmistusprosessi pystyy tekemään. Siis 0.5 mikron (500 nanoa) prosessi pystyy 0.5 mikron viivatarkkuuteen ja 0.18 vastaavasti 0.18 mikron viivatarkkuuteen.
Ja tietysti: mitä kapeampia viivoja pystyt tekemään sen pienempiä rakenteita pystyt myös tekemään, vaikkapa pikseli(valodiodi)rakenteita. Lienee ymmärrettävää 50 M pikseliä tietyllä alalla vaatii suurempaa tarkkuutta kuin 20 M pikseliä samalla alalla. Kennotekniikassa tarvitsee pikselien lisäksi tehdä johdinrakenteita ja muuta elektronisia toimintoja.
CMOS- kennon etu niiden käyttöönotosta alakaen on ollut mahdollisuus tehdä signaalinkäsittelyn peruspiirit (kuten, kuten lukupiirit, perusvahvistukset, perussuodatukset, AD-muunnos jne) kennolle. Nämä ovat perinteisesti olleet ilmeisesti prosessitekniikasta johtuen sensorirakenteen yläpuolella eli valon "edessä". Sony taisi olla ensimmäinen joka siirsi signaalinkäsittelyn piirit valosensoreiden alle. Todennäköisesti tämä vaati tuota 0.18 prosessia. Canonilla ei taida olla vieläkään tuota rakennetta. Intuitiivisesti ajatellen Sonyn rakenteessa valosensorit eli pikselit saavat enemmän valoa, joten signaali/kohinasuhde pitäisi olla parempi. Mitä tekemistä sillä on dynamiikan kanssa on tosi vaikea sanoa.
No voi kura jos tässä on nyt menty vaan reso mielessä unohtaen kokonaan se, mitä kaikki ovat rukoilleet kädet ristissä. LPF on myös kummassakin mutta toisesta se on vaan kumottu jollain jippo nelosilla:
EOS 5DS R uses a different low pass filter design in which the single point entering the filter is first separated into two points and then the two points are merged back into a single point by the time the data reaches the image sensor."
Using the optical cancellation technique (vs. complete filter removal) greatly reduces development and implementation costs.
Nyt alkaa myötähäpeäkerroin nousta aika jyrkästi. Toisaalta onhan tässä itsekin kannustettu väärää hevosta jo vuosia, vaikka se on monta kierrosta jäljessä. Ihmetyttää vaan se potentiaalin määrä, joka tällä perseilyllä hukataan...
Force75 kirjoitti:No voi kura jos tässä on nyt menty vaan reso mielessä unohtaen kokonaan se, mitä kaikki ovat rukoilleet kädet ristissä. LPF on myös kummassakin mutta toisesta se on vaan kumottu jollain jippo nelosilla:
EOS 5DS R uses a different low pass filter design in which the single point entering the filter is first separated into two points and then the two points are merged back into a single point by the time the data reaches the image sensor."
Using the optical cancellation technique (vs. complete filter removal) greatly reduces development and implementation costs.
Whig kirjoitti:Niin siis Canonin GPS palikka jota itse olen käyttänyt (GP-E2) lisää ne koordinaatit suoraan kuvien tietoihin (EXIF?) jolloin jälkikäteen ei tarvita mitään erillistä ohjelmaa koordinaattien ja kuvien yhdistämiseen.
Minulla on muistaakseni sama laite. Se lisää tiedot suoraan kuvatiedostoon (jpegissä kai exiffinä ja rawissa jotenkin muuten), jos on kiinni salamakengässä, tai muistaakseni välijohto on myös mahdollinen. Mutta joskus tarvitsee salamaa ja GPS:ää samaan aikaan (johdon varassa roikkuva lisälaite on epäkäytännöllinen) tai sen unohtaa tai sen erillisen akun unohtaa (minkä idiotismin takia se ei voi toimia kameran virralla silloin kun on kamerassa kiinni).
Mutta tuossa laitteessa on myös moodi, jossa laite toimii itsenäisesti, tallentaa paikan tietyin väliajoin muistiinsa ja jollain ohjelmalla voi jälkikäteen siirtää ne tiedot tietokoneelle ja lisätä kuvatiedostoihin ajan perusteella.
Munt kirjoitti:Nyt alkaa myötähäpeäkerroin nousta aika jyrkästi. Toisaalta onhan tässä itsekin kannustettu väärää hevosta jo vuosia, vaikka se on monta kierrosta jäljessä. Ihmetyttää vaan se potentiaalin määrä, joka tällä perseilyllä hukataan...
..
Juuri näin. Lasitavara ja salamasysteemit on parasta tai ainakin laajinta mitä markkinoilta löytyy, mutta järjestelmä sössitään näillä rungoilla.
Kohta jopa tuo Pentaxin FF runko alkaa näyttää houkuttelevalta :)
Munt kirjoitti:Ihmetyttää vaan se potentiaalin määrä, joka tällä perseilyllä hukataan...
Sepä se. Mutta on tässä hyväkin puoli. Nyt nimittäin tietää ja voi olla varma että Canon ei pysty valmistamaan sävydynamiikaltaan parempia kennoja. Raato on kuollut vasta kun sen päällä on metri multaa. Nyt on kaksi.
elmar kirjoitti:Kysymys ei ole pikselitiheydestä vaan valmistusprosessin tarkkuudesta. 50 tai 36 yksikköä samalla alalla on aivan eri asia kuin 18-22. Sonyn kennot ovat tämän huimasti paremman prosessitarkkuuden vuoksi ns. parempia kuin Canonin kennot.
Canoninkin viivanleveys (0.5 µm) on paljon pikselikokoa (n. 4 µm) pienempi. Ero on siinä, että kapeammalla viivalla voidaan ensimmäiset vahvistimet ujuttaa pikselien sekaan ilman, että ne vievät liikaa tilaa. Siirtojohdossa syntyy aina kohinaa. Jos signaali vahvistetaan pikselin vieressä, se kohina lisätään vahvistettuun signaaliin ja sen suhteellinen osuus on pieni. Jos taas vahvistin on kauempana, vahvistimen ja pikselin välisen siirtojohdon kohina vahvistuu myös. Eli kyllä Canonkin voi tehdä vaikka 200 megapikselin kennon, mutta se on huono.
Tuo on jo huolestuttavaa, jos Canon putoaa kyydistä. Ei siksi, etteikö 5DIII riittäisi minun kuvaamisiin niin moneksi vuodeksi, että kalliit objektiivini ovat jo vanhoja ja sitten voin vaikka vaihtaa merkkiä. Mutta ei noilla markkinoilla ole liikaa kilpailua. Näin tuotekehitysintensiivisellä alalla muutkin jumittuvat pian rahastamaan tyhjällä, jos ei kilpailu aja eteenpäin. Niin on käynyt esimerkiksi Intelille, kun AMD tipahti kyydistä.
Valitettavasti joutuu jatkossakin antaa arvostusta Nikonille näin "vannoutuneena" Canonistina. Tämä päivä on yhtä synkkä kuin jatkuva pilvinen säätyylikin. Sääkartoissa aurinkoa piisaa vaikka pilvet makaa 110% peitolla ja Canon tuo markkinoille "uutuuksia" joilla saadaan Nikonin väki nauramaan entistä enemmän. Voi Ristus Jessus sanon vaan. Oihan tämä toki tiedossa. Ainoa "järkevä" Canon runko taitaa olla 5D3. Sen saa nyt kohta 2500€ hintaan. Canonista mulle kerrottiin uutuus 5Ds maksavan 3800€ ja myyntiin tulossa kesäkuussa.
Mikä se 5DIV sitten on ja koska ilmestyy? Hinta lienee ++4800€ ja laatu samaa tasoa kun 5D3 :) Ehkä se on pojat jopa niin, ettei Canon saa yksinkertaisesti valmistaa parempia kennoja, koska taitaa olla Sonyn yksinoikeus. Mene ja tiedä. Kaluston vaihto Nikoniin käy nyt entistä enemmän mielessä täällä ainakin.
