Digijärkkärin suljin

[piksi]

Kyllä, mutta verhosulkimella ne tehdään sillä raon kuljettamisella kennon/filmin yli. Kulkeminen kestää sen 1/200 sekuntia tms. Kennolla valotus tapahtuu aidosti 1/8000 sekunnin aikana (tai ehkä nykyään vähemmänkin - tuo oli Nikon D1H:ssa). Tälläisiä aikoja ei yleensä ole tehty muuten kuin salaman väläytyksen avulla.

eli pointtina siis: mekaanisen sulkimen kulkeminen alhaalta ylös kestää noin 1/200 sekuntia. alempi verho seuraa sitä lähempänä ylempää verhoa, mitä lyhyempi suljinaika on valittu. esim 1/50 suljinajalla alempi verho lähtee seuraamaan ylempää 1/50 sekunnin päästä jolloin jokainen kennon/filmin kohta valottuu juuri tämän 1/50 sekunnin verran. ikävä ongelma on kuvan venyminen sivusuunnassa liikkuvilla kohteilla. jos joku kohde liikkuu huomattavan nopeasti ruudun ohi 1/200 sekunnissa, kamera piirtää sen vinksahtaneena. onneksi useimmiten ei kuvata ohi vilahtavia kohteita vaan niitä pyritään seuraamaan, eikä pannauksessakaan kameraa pystytä vatkaamaan ihan sitä nopeutta, että tulos näkyisi kuvassa vääntyneenä maisemana. toki sulkimet, jotka pystyvät nopeampaan esim 1/500 synkkaan ovat mukavampia salaman kanssa, mutta kyllä 1/200:llakin pärjää

[M.B.]

Tuollahan asia olikin selitetty.
Johtuu kennon toimintaperiaatteesta,
eli kennon pitää olla valotuksen jälkeen pimeänä kunnes sillä oleva kuvatieto on siirretty eteenpäin.

Muitakin syitä sulkimen tarpeelle on. Ainakin pokkareissa suljinta tarvitaan ns. kohinanpoistoon (erittäin harhaanjohtava nimi) pitkillä valotusajoilla. Tällöin kamera ottaa varsinaisen valotuksen jälkeen toisen kuvan suljin kiinni. Tässä kuvassa näkyvät kuumat pikselit vähennetään ensimmäisestä kuvasta ja kas, siisti yökuva on valmis. Taitaa tosin olla niin, että järkkärit eivät tällaista temppuilua tarvitse...

Elektronisissa sulkimissa näyttää olevan myös ongelmana "valovuoto". Voimakkaat valonlähteet voivat "polttaa" jälkiä kuvaan myös valotuksen päätyttyä, kun kuvadataa siirretään ulos kennolta. Tämä näkyy monessa pokkarissa pystysuorina juovina etsimessä, kun kameralla tähtäillään kirkkaita valonlähteitä, esim. aurinkoa tai katulamppuja yöllä. Mekaaninen suljinhan on nestekidenäyttöä käytettäessä koko ajan auki. Varsinaisissa valokuvissa näitä juovia ei kuitenkaan näy, koska suljin pistetään valotuksen päätyttyä kiinni (valotusajan säätö voi siis olla elektronisesti tai sulkimella ohjattu, tällä ei ole väliä).

Mutta, mutta.... Vaikka mekaaninen suljin on välttämätön, sen ei tarvitsisi olla niin monimutkainen ja kallis kuin verhosuljin on, jos valotuksen säätö toteutettaisiin elektronisella sulkimella ja mekaaninen suljin olisi pelkkä yksinkertainen suojaläppä.

No, vielä yksi selitys lisää mekaanisen sulkimen tarpeelle: suljinta ei voi jättää poiskaan, koska sen tehtävänä on myös virittää peilikoneisto! Sulkimen rakenteen muuttaminen edellyttäisi siis alusta alkaen uudelleen suunniteltua peili&suljinmekanismia ja tällaistahan ei taida olla vielä yhdessäkään digijärkkärissä, vaan kaikki pohjautuvat enemmän/vähemmän suoraan jostain filmijärkkäristä lainattuihin sisälmyksiin.

[tigert]

ikävä ongelma on kuvan venyminen sivusuunnassa liikkuvilla kohteilla. jos joku kohde liikkuu huomattavan nopeasti ruudun ohi 1/200 sekunnissa, kamera piirtää sen vinksahtaneena. onneksi useimmiten ei kuvata ohi vilahtavia kohteita vaan niitä pyritään seuraamaan, eikä pannauksessakaan kameraa pystytä vatkaamaan ihan sitä nopeutta, että tulos näkyisi kuvassa vääntyneenä maisemana. toki sulkimet, jotka pystyvät nopeampaan esim 1/500 synkkaan ovat mukavampia salaman kanssa, mutta kyllä 1/200:llakin pärjää

Joo tai sitten käy näin, mielenkiintoinen kumipotkuri :)



Oikeastihan tuo lapa on suora.

//Tuomas