Moottori objektiivissa vai rungossa?

[Wappu]

Canon alkoi aikanaan käyttämään ensimmäisenä tarkennusmoottoria objektiiviin upotettuna. Ainakin vielä silloin Nikon tyytyi runkoon sijoitettuun moottoriin, jonka pyörimisliike sitten välitettiin objektiiviin.

Onko Canon edelleen ainoa, jonka objektiiveissa on moottorit sisäänrakennettuna? Johtuuko objektiivien muita korkeampi hinta juuri tästä? Onko objektiivin moottoreista käytännössä hyötyä, vai tarkentaako esim. Nikon käytännössä yhtä hyvin?

[SamiN]

Onko Canon edelleen ainoa, jonka objektiiveissa on moottorit sisäänrakennettuna? Johtuuko objektiivien muita korkeampi hinta juuri tästä?

Ainakin tamron ja sigma on saman hintaisia (about) nikoniin ja canoniin joten eiköhän tuo hintaero merkkioptiikassa muodostu ihan muusta..


*poistuu ja toivottaa hyvää pääsiäistä.

[malagant]

Thäh? Eikö Nikonissa olekaan tarkennusmoottoria objektiiveissa? Aivan uutta tietoa meikäläiselle. Olen D70:aa räplännyt pariinkin otteeseen ja ihmettelin vain, että missä objektiivissa on oikein se af/mf -nappi :). Rungostahan se vipu kyllä löytyy.

Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi tulee.

[JupJup]

Ainakin tamron ja sigma on saman hintaisia (about) nikoniin ja canoniin joten eiköhän tuo hintaero merkkioptiikassa muodostu ihan muust

No, nikonissa on nykyisin myös mahdollisuus käyttää objektiivin sisäistä moottoria, mutta käyttävätkö nuo? (tamron, sigma, tokina, ym.) No, joka tapauksessa saman hintaisia ne ovat myös pentaxeihin ja minoltaan:)


Nykyisin objektiivin sisäisiä tarkennusmoottoreita käyttää:

-Canon ja Sigma pelkästään sisäisiä moottoreita

-Nikon on siirtymässä sisäisiä moottoreita kohti, käytössä sekä että

-Minolta on julkaissut pari-kolme objektiivin sisäistä moottoria käyttävää objektiiviä, mutta eivät vielä ole yleisiä.

-Pentaxeissa on tarkennusmoottori vain kameran rungossa (paitsi yhdessä 80-luvun alun kokeilussa)

Käsittääkseni Objektiivin sisäisestä tarkennusmoottorista on Kolmenlaista hyötyä:

-Jos se on yliäänimoottori, se on hiljaisempi
-Joissakin malleissa voi käyttää manuaalitarkennusta kytkemättä automaattia pois (kääntää vain renkaasta, tämäkin taitaa vaatia usm moottorin)
-isoissa teleobjektiiveissa voi käyttää isoa moottoria mikä voi tehdä tarkennuksesta nopeamman kuin rungon sisäisellä moottorilla olisi mahdollista. Muutenkin moottorit voidaan valita objektiivin mukaan.

Lukemani, ja ihan pienen kokemukseni perusteella objektiivin sisäinen tarkennusmoottori _voi_ toimia (ei siis aina käytännössä toimi) paremmin kuin kameran runkoon sijoitettu. En ole kuitenkaan katsonut tuota kovin suuren kateuden aiheeksi, pentaxilla kuvaan edelleen:)

[jiiällä]

Nikonin optiikoista huomattavassa osassa on ultraäänimoottori. Nämä objektiivit tunnistaa nimessä olevasta merkinnästä AF-S. Pelkkä AF tarkoittaa rungon moottoria käyttävää tarkennusta ja tällaisiakin objektiiveja on paljon. Vanhimmat automaattitarkenteiset optiikat ovat tuota AF-sarjaa, mutta ne siis toimivat digirungoissakin ihan ok. Esimerkki nimestä :

AF-S VR Zoom-Nikkor 24-120 f/3,5-5,6 G IF-ED

AF=automaattitarkennus, S=ultraäänimoottori, VR=kuvanvakaaja, G=ei näkyvää himmenninrengasta ja sisältää "D-toiminnon", IF=sisäinen tarkennus, ED=extra-low dispersion-lasia löytyy

D-kirjain tunnuksissa on myös "uudempaa perua". Se tarkoittaa etäisyystiedon välittämistä runkoon mm. matriisimittauksen ja salaman toimintoja varten. Käytettyinä saattaa olla saatavilla samoja optiikoita ilman ja kera "D":n. Uusissa on "D".

Nikonin optiikkavalikoima on hyvä. Löytyyhän sieltä digikuvaajan tarpeisiin tasokkaaksi arvioitu 12-24 ja jopa 10,5 mm optiikka. Pahin harmin aihe on se, että hinnoittelu Suomessa on vielä takavuosien hengessä aivan p...stä eli parempien optiikoiden ostamisessa Suomesta ei ole mitään järkeä vaan ostamiset tapahtuvat varmaankin suurimmalta osin ulkomailta. Satojen eurojen hintaero yhden optiikan kohdalla vie ostajan äkkiä nettikauppaan. Luulisi suomalaisten fotokauppiaiden nousevan "kapinaan" tällaisessa tilanteessa potentiaalisten asiakkaiden "kävellessä ohitse". Nikonia ei asia tunnu kiinnostavan - sama se missä optiikat myydään kunhan myydään.

Osa kauppiaista tarjoaakin ensisijaisesti Sigman laseja. Ei kai edes uskota, että asiakasta kiinnostaisi tasokkaamman sarjan Nikon -optiikka. Sigmoissa hinnat ovat siinä määrin samalla tasolla niin meillä kuin muuallakin ettei niitä ehkä kannata ulkomailta ostellakaan. Sigmoja mennee hyvin kaupaksi myös fotoliikkeissä.

Nikon suomenkielinen objektiiviesite (n. 1,4 Mt)
http://www.europe-nikon.com/uploads/nfi ... 39B_Fi.pdf

Valitettavasti tuo on vuodelta 2002 eikä siinä ole DX-optiikoita. Fotoliikkeestä saa esitteen 2003/10, jossa on DX:t, mutta ei vielä 18-70 optiikkaa. Yksittäisten optiikoiden tiedot voi tsekata Nikonin saiteilla.

Teknisten tietojen taulukot löytyvät AF ja MF optiikoille (á n. 60 kt)
http://www.nikon-image.com/eng/Nikkor_L ... f_spec.pdf
http://www.nikon-image.com/eng/Nikkor_L ... f_spec.pdf

Rapakon takana on hyviä alennuskampanjoita. Luultavasti mallistoa karsitaan tai uusia malleja on tulossa (esim. 80-400, joita saakin nyt ainakin ebay.de'stä 1300 €:lla, Suomessa tahdotaan 2300 €). http://www.nikonusa.com/fileuploads/pdf ... ebates.pdf

[M.B.]

Canon alkoi aikanaan käyttämään ensimmäisenä tarkennusmoottoria objektiiviin upotettuna. Ainakin vielä silloin Nikon tyytyi runkoon sijoitettuun moottoriin, jonka pyörimisliike sitten välitettiin objektiiviin.

Canon ei ollut ensimmäinen objektiivissa olevan moottorinsa kanssa. Ensimmäinen automaattitarkenteinen kamera oli 1981 julkistettu Pentax ME-F, jossa moottori sijaitsi objektiivin kyljessä olevassa "patissa".

http://www.digicamhistory.com/Pentax%20ME-F%20sep.html
http://www.bdimitrov.de/kmp/technology/AF/

Kamera ei ollut kaupallinen menestys ja samoin kävi myös Nikonin ensimmäiselle yritelmälle. Siinäkin moottori oli objektiivissa. Molemmat siirtyivät sittemmin käyttämään rungossa olevaa moottoria, mikä oli myös ensimmäisen kaupalliseksi menestykseksi osoittautuneen automaattitarkenteisen järjestelmäkameran Minolta 7000:n käyttämä ratkaisu. Nykyään tosin Nikonilla ja Minoltalla on myös objektiiveja, joissa moottori on objektiivissa, mutta näitä malleja ei ole montaa.

Kummallakin ratkaisulla on selvästi puolensa. Objektiivissa oleva moottori ei vaadi mekaanista kytkentää (=vähemmän liikkuvia osia, vähemmän melua) rungon ja objektiivin välille ja moottori voidaan räätälöidä objektiivin tarpeita silmälläpitäen. Tämä on hyvä ratkaisu erityisesti raskaissa teleobjektiiveissa, joissa vaaditaan vahvaa moottoria eikä hinta ole este. Toisaalta objektiivissa oleva moottori on aivan selkeästi halpojen objektiivien (Sigman halpismallit tulevat hakematta mieleen) akilleen kantapää. Rungossa oleva moottori voidaan rakentaa paremmaksi kuin satasen halpiszoomiin laitettava. Tässä mielessä "vyö ja henkselit" tyylinen ratkaisu, moottori rungossa pyörittää kevyitä/halpoja objektiiveja ja raskaammissa on oma moottorinsa, lienee paras.

Yksi asiaan vaikuttava tekijä on myös käsitarkennusmahdollisuus ilman, että käsitarkennusta tarvitsee kytkeä erikseen päälle. Tämä toimii parhaiten Canonin rengas-USM -moottorilla varustetuissa objektiiveissa, joissa mitään ei hajoa, vaikka tarkennusrenkaasta vääntäisi moottoria vastaa. (Huom. kaikki USM-moottorit eivät ole rengastyyppisiä, halvemmissa objektiiveissa on yksinkertaisempi USM-moottori, joka vastaa toiminnaltaan tavallista moottoria). Minoltalla on myös uusimmissa rungoissa kytkin, joka vapauttaa voimansiirron ja mahdollistaa käsitarkennuksen heti, kun tarkennusmoottori lakkaa pyörimästä. Nikonin ja Pentaxin systeemeistä ei ole havaintoa.

[HarHaa]

Yksi asiaan vaikuttava tekijä on myös käsitarkennusmahdollisuus ilman, että käsitarkennusta tarvitsee kytkeä erikseen päälle. Tämä toimii parhaiten Canonin rengas-USM -moottorilla varustetuissa objektiiveissa, joissa mitään ei hajoa, vaikka tarkennusrenkaasta vääntäisi moottoria vastaa. (Huom. kaikki USM-moottorit eivät ole rengastyyppisiä, halvemmissa objektiiveissa on yksinkertaisempi USM-moottori, joka vastaa toiminnaltaan tavallista moottoria). Minoltalla on myös uusimmissa rungoissa kytkin, joka vapauttaa voimansiirron ja mahdollistaa käsitarkennuksen heti, kun tarkennusmoottori lakkaa pyörimästä. Nikonin ja Pentaxin systeemeistä ei ole havaintoa.

Pentaxin uusimmassa 16-45/4 DA "vaajakantti"-linssissä on uutuutena suora käsitarkennusmahdollisuus, eikä linssissä ole moottoria vaan perinteinen ruuvimeisselitarkennus. Kyseessä siis lienee täysin mekaaninen ratkaisu. Toimii loistavasti *ist D:llä, mutta takeltelee vanhemmilla filmikameroilla, eli vaatinee kameran tarkennuksen toiminalta jotain erityistä.