Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

... tehtiin tuonne juvemmalle. Juvan kunta on mutkan kautta saanut perintönä sellasen maatilan, missä on asuttu viime vuostuhannen loppupuolelle saakka, mutta mihin ei oo esimerkiks sähköä tullu ikinä. Hattua nostan juvalaisille siitä, mitä tälle perinnölle nyt kuuluu! Tietoa tilasta, talosta ja tarinasta löytyy haulla Pattoin perintötalo, jos ketä kiinnostaa.

Etelä-Savon vedet ovat harvinaisen korkealla tänä keväänä, ihan tulvavahingoistakin varoitetaan. Ja koskissa kohisevaa riittää. Matkassa oli vain pikku-epeli, Olympus EP-L 6, ja siinä pannukakkuzuumi 14-42mm; 3.5 - 5.6 taitaa olla suurin reikä siinä. Ja filmikamera Olympus mju ii oli matkassa, eikä vieläkään tullu rulla loppuun kuvatuks siinä. Isoja ja pitkäjalkasia lintuja - suoralla tai käyrällä nokalla - oli pelloilla, pientareilla ja ojissa, niitä ihailtiin vain katseella ohiajaessa.

Tässä linkki likkeriin, kaheksan kuvaa: https://flic.kr/s/aHBqjBoAiL

Kova oli pilvettömän päivän valo puolen päivän aikaan, aika lailla joutu kuvia käsittelemään, kontrasteja, valoja ja varjoja veivaamaan suuntaan ja toiseen. Paitsi yhestä kuvasta, minkä julkasemiseen sain vaimolta luvan; se on nimittäin hänen iPhone SE:stä, eikä sille tarvinnu tehä mitään...



Jaakko

Et sattunut käymään meijän suvun tiellä… https://maps.app.goo.gl/omwhvUR3hJ7sY3tDA?g_st=ic

Oikeasti mulla ei ole tietoa, miksi tie on nimetty noin. Koitin selvittää, mutta ei siinä sen hurskaammaksi tullut… suku on kyllä Juvalta. Siellä on aikanaan ollut Remojärvi (ei siis suo..). Ja kirjat ylettyvät 1700-luvun alkuvuosiin.

Miun sukujuuret liippaa Juvaa sen verran läheltä, että jatkosodan rintaman lähestyessä Enson ja Imatran seutuja, silloin Vuoksen rannalla Mansikkalassa asuneet äitini ja kolme vanhinta sisartani lähtivät viimeiselle evakkoreissulle Juvalle, isähän oli siellä jossain. Mukavaan taloon olivat osuneet, lämpimät muistot siitä heillä. Sisaristani kaksi vanhinta silloin jo kymmenen korvissa, ehkä johonkin talon työhön apuvoimina joskus? Siinä kirkonkylällä nyt ollaan vaimon kanssa joskus kateltu, ei oo Remosentielle osuttu. Eilen ei käyty Jukajärven pohjoispuolella, Pattoin museoaluetta kateltiin ja luontopolku kuljettiin talolta Jukajärven rantaan. Kun mulimatta selvisin jäänliukkaista pitkospuista ja yhestä hankalasta ojanylityksestä, niin ei enää laitettu tuuria enempää koetukselle, vaan tietä pitkin auton luokse takaisin. Vaimo vielä hyppii kuin metsäkauris ojat ja suot, miulla alkanu loikka lyhetä...

Tuota Pattoin perintötaloa suosittelen kohteeksi, varsinkin kesällä kun on opas paikalla ja pääsee tutustumaan sisätiloihinkin, jos matkanvarrelle yhtään sattuu. Ei sinne vitostieltä pitkää poikkeamaakaan ole. Meille ulkopuolinen katselu poiki varman päätöksen uudesta käynnistä kesällä, ja aion ottaa Mikkelin Kameraseuran väen kanssa esille, että miten ois porukkareissu sinne. Varsinkin talon ja sen viimeisten eläjien elämäntarina oli kiinnostavaa luettavaa kunnan nettisivuilta. Juvahan on ollut mahtipitäjä, isohkoja kartanon tapaisia vieläkin siellä. Vehmaan kartanon teehuone yksi kokemisen arvoinen, ainakin meistä.

Meilläpäin sanonta "juvemmalta" viittaa sellaiseen maalaisuuteen, yksinkertaisuuteen, ajanrattailta tippuneisuuteen. Sen sanonnan tausta saattaa asua enemmän kateudessa kuin totuudessa?

Jaakko

Joo, tänä kesänä saattaa auton nokka kääntyäkin Juvalle. Jos ei muuta, niin katsomassa sellaista ihmetystä, kuin hautausmaata, missä on Remosia useammassakin kuin yhdessä kivessä.

Yksinkertaisuus kyllä sopii meihin.

Opas kertoi aikoinaan mielenkiintoisia juttuja, oltiin kylläkin omin nokin siellä alueella ennen virallista opasaikaa. Meillä oli kuvattava kohde tuon tilan takana, ei siis "virallisella" pihalla.

Pitäs ennen tuhkaamista yrittää käydä uudelleen kesäaikaan tuolla.