Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Neulanreiästä ei kameli mahu, eikä ees kamera, mutta valo siitä mennee läpi. Kokkeilin, kun on Pinhole day.

Ens väsäsin opiskan. Yhtä adapteria käytin hommaa helpottamaan, ensin jätesäkistä leikkasin mustan muovikelmun ja siihen neulalla rei'än, mutta laski pahus valoa läpi liikaa se muovi. Pimeempää materiaalia piti löytää, mistä leikkasin pyöriän kappaleen adapteriin teipattavaksi, ja kameran nokalle.


Sitte esimerkkejä. Pyysin pari tuttua mamua istumaan terassille malliks, ensin jalustalta, ISO 200 ja aika 10 sekuntia:


Vaan kun ISOa tarjos tarpeeks korkeelle, voikin kuvata ihan vaan käsivaralta neulanreikäopiskalla:




Likkeriin laitoin 15 kuvan kansion, missä kuvia käytetyistä välineistä, ja esimerkkikuvia. Yks mallimamujen kuva on otettu oikeella opiskalla, ihan vertailun vuoks. Kaikki neulanreikäkuvat on vaan Lightroomin oletusasetuksilla veivattu jiipekeiks, niitä ei oo käsitelty mitenkään. Oletin, että paljon pidempiä valotuksia ois tarvinnu. Jos ens vuonna vielä henki pihisee ja ukko liikkuu, täytyy värkätä ohuemmasta mutta valoa läpäsemättömästä aineesta tuo tulppa, ja tehä vielä pienempi reikä - nyt oli ohuessa pahvissa nuppineulalla tehty reikä. Pienemmällä rei'ällä pitäs tulla terävämpää kuvaa. Tään kokemuksen perusteella valotusaika vielä säilys aika paljon pienemmällä rei'ällä maltillisena, OM-1:llä saa Bulbilla puolen tunnin valotuksen ilman erikoissäätöjä, ja takatöllöstä voi seurata kuvan kehittymistä. Tuo adapteri työns tulpan sen verran ulos kennolta, että neulanreiän polttoväli tai siis kuvakulma meni johonkin 50 millin paikkeille, eli täyskennon 100 milliä vastaavaan kuvakulmaan suunnilleen. Lyhyemmällä adapterilla, reikäkalvo lähempänä kennoa, sais laajakulmasemman kuvan.

Tästä löytyy likkeristä neulanreikäjuttu, jos ketä kiinnostaa: https://flic.kr/s/aHBqjABPhe

Ei tässäkää jutussa mittään järkeä ollu, mutta tulipahan puuhailluks!

Jaakko

Kyll näitä varten kandee laittaa se laakafilmi jonnekin laatikon perälle kun askartelemaan alkaa.

Mielenkiintoinen kokeilu.

Taitaa olla kennon päällä kakkaa, nuo pisteet tuskin tuon objektiivin laseissa.

©pjm kirjoitti: ↑Huhti 30, 2023 20 : 05 Taitaa olla kennon päällä kakkaa, nuo pisteet tuskin tuon objektiivin laseissa.

Saman totesin; kun ois tääkin leikkiminen jääny tekemättä, ei ois tuokaan tietosuuteen noussu... Se kuva, missä ne mamut on selvemmin nähtävissä, on samalla rungolla otettu, mutta 20 millin polttovälillä ja 2.8 aukolla, siinä ei justkaan kakkaa erotu. Muut linkin ei-neulanreikäkuvat on toisella rungolla kuvattu. Taitaa tuo neulanreikäopiska olla paras mahollinen opiska kennon puhtauden tarkistamiseen?

Täytynee hommata itelleen kennonputsaussarja, kun nyt on kolme noita m43 kennollisia runkoja, kyllä sille saattaa sillon tällön tarvetta olla. Jonniinverran tullu opiskoita kenttäoloissakin vaihdelluks, riskinsä siinä aina on. Noissa rungoissa on kyllä aika tehokkaaksi koettu se ravistustoiminto, vaan ei se aina pure.

Veli Mafferin ajatus laakafilmille neulanreiästä on epäilemättä hyvä ehdotus, mutta melko varmasti luppaan olla puuttumatta siihen hommaan?

Jaakko

Hyvin toimi kyl sinänsä tämä reikäviritys. Sopivan tuhnu kuva aiheeseen. Nyt siitepölykautena zoomit on ihan käteviä ulkona noin keskimäärin.

Jotenkin arvelen, että edes pumppuzuumi ei vedä siitepölyä kennolle, ittensä sisälle kyllä. Ja kun linssejä vaihtaissa saa kakkaa kennolle, ei taas oo justkaan väliä vaihteleeko zuumia vai kiinteitä? Vai tarkotitko, että oikeesti kannattaa kuvata yhdellä zuumilla ulkona ja olla vaihtamatta linssejä? Tätä hommaa tein lasitetulla terassilla, mikä on siitepölyn kannalta välimaastoa, ainakin nyt vielä kun on niin viileetä ulkona ettei just kärsi seiniä vejellä selälleen.

Ihan oikeesti, noitten kuvien jälkeen arvelen, että millään oikeella objektiivilla ei nuo kennon likapisteet näy yhtä terävinä kuvassa kuin tuolla neulanreiällä. Sillä kun kuvaa valkeeta seinää, niin voip vaikka kuvasta mitata, missä kohtaa kennoa mikäkin kikkare on, ja minkä kokonen... toivottavasti lähtevät normaalilla putsauksella? Neulansilmäobjektiivin ehin pahus vie jo purkamaan, joutuu ehkä testiä varten tekemään uudestaan?

Jaakko

Pumppuzoomi siirtää pölyä ihan just sinne minne ilmanpaine sitä vie, kameran sisälle kans. Väärä luulo jos uskoo ettei rungon sisään mitään pumpulla mee.

Vappuinen tervehdys
Jotenkin olin ajatellut pikkukennoisen olevan aivan toivoton neuianreikäkokeiluun, vaan eipä ole. Tulee mieleen teipata reikä lyhyimpään loittorenkaaseen, siitä sitten kokeilla eri komboilla. Olettaisin televersiona toimivan parhaiten. Kesän ohjelmaan.

Siis tuo neulanreikähän on tyyliin jotain f/60-99 ja kyllähän sellaisella irtoo kaikki roina kennolta kuviin.

Mite siinä onnistus kuvaus jos vähä isontas reikää? Pysyykö kuva yhtä sumeana?

Ensimmäistä kertaa elläissäin tuohon touhuun tutustuin, mutta ainakin teorian valossa toisinpäin; reikä pienemmäks, ja aikaa tarvittaissa pitemmäks, ni kuva terävöittyy. Siis teoriassa, jos reikä ois niin pieni, että siitä soppii lujahtamaan läpi vain yks fotoni, se aine, mihin reikä on tehty, sellasta millä ei oo paksuutta ollenkaan, eli reikä ei ois mikkään putki, vaan olemattoman ohuessa, mutta täysin valoa läpäsemättömässä aineessa oleva pyöreä reikä, niin kuva ois täysin terävä, ja riippumatta kohteen etäsyyvestä täysin terävä, siis yhtä syväterävää kaikki kuva. Sillon massat vielä semmoset, siis niin pienet, ettei minkään fotonin kulku kaareudu yhtään. Jokainen fotoni lähtis sieltä kohteesta, kulkis viivasuoraan reiän kautta tallentavalle pinnalle, ja muodostas siellä läpiterävän ja täysin virheettömän terävän kuvan, joka kohastaan terävän. Yhen fotonin reiällä vaan valotusajat saattaa mennä sen verran pitkiks, että ei ainakaan liikkuvista kohteista kuvia sais. Kuvan koko riippus vain siitä, miten ettäällä reikälevystä se tallentava pinta on.

Jos se reikä on isompi, yhestä pisteestä tulevat fotonit pääsevät isommasta reiästä läpi niin, että päätyvät tallentavalle pinnalle suuremmaksi pisteeksi, eli kuva menee sutuksi. Kuten noissa miun ottamissa on käynyt, eli reikä oli liian iso. Nuppineulalla pahvin läpi työnnetty ja siinä vähän pyöritelty neulaa, ajatuksena oli saaha pahvin retaleet kuriin ja reikä pyöreäksi.

Miulla ei ollu mitään laskennallista tietoa, kun aloin leikkiä tuon kanssa, vain joku käsitys edellä kuvailemastani teoriasta. Luulin, että puhutaan jostain pitkästä, ehkä puolen tunnin tai joka tapauksessa useiden minuuttien valotusajasta. Kun laitoin tuon valmistetun "objektiivin" kameran nokalle, ja räppäsin kameraan virrat päälle, niin hämmästys oli suuri, kun takatelkkariin ilmesty kuva samassa! Hyvin sopi tilanteeseen vanha toteamus, että taikuri itsekin hämmästy...

Sen reikälevyn vois tehä runkotulpasta. Jos tuhoais yhen runkotulpan, ja virittäs siihen ohuen, valoa läpäsemättömän kalvon, mihin tekis kokkeeks ihan neulan kärellä pikkuriikkisen reiän, ja sillä testais valotusaikaa. Tai, niinkun jopisalo jo esitti, ohuimmasta loitosta raamin, mihin kalvon virittäs. En tiedä, mikä ois sellasta kelmua, mikä ois ohutta, notkeaa ja helppoa virittää, mutta mikä ei läpäisis valoa yhtään muualta kuin siitä reiästä?

Vielä yks kantapään kautta koettu asia tästä kokeesta. Se reikä on oltava keskellä, muuten kuva tulee vain yhteen nurkkaan kennoa...

Jos jollakin sytty into kokeilla oikein laakafilmille kenkälaatikossa, ni kehotan alottamaan digirungolla, tässä kuvatulla tavalla, kokeilun. Kun digirungolla pääsee perille valotusajasta, tuleekin kenkälaatikolla heti valmista kuvaa. Bulp-moodilla ja digillä on helppo seurata kuvan kehittymistä, jos kamerassa on sellanen Live View -toiminto, ei tarvi laskeskella eikä arvioida.

- innostusis Jaakko neulanreiästä -

Eikö sulla ollu se neulanreikärunkotulppa vai mikä se Olympus himmeli oli? Digirunko valotusmittarina ei valitettavasti toimi. Kun resiprookkivirhe vaatii että filmin valotusaikaa kasvatetaan moninkertaisesti. Siitä voi tulla tunteja vähintään.

Miulla oli tulppa tehty pahvilevystä, minkä teippasin adapteriin kiinni. Adapteri oli sellanen, mikä tarttu m43 runkoon toisesta päästään, ja ois tarttunu Olympuksen OM-sarjan filmikameran objektiiviin toisesta päästään, kun sellanen oli käden ulottuvilla sopivasti. Adapterin tai runkotulpan tai loittorenkaan käyttö vain siksi, että se on valmis rakenne, minkä saa runkoon kiinni niin, ettei jää justkaan valon mentäviä rakosia mihinkään, ja mihin toisaalta on vähän helpompi askaroida joku reiällinen levy kiinni. Tarkka koneistaja voisi porata runkotulppaan ensin noin parin sadasosamillin reiän, ja sitten porata kummaltakin puolelta kartiokärkisellä, isommalla poralla niin, että tulpan paksuus siitä reiän reunoilta menis hyvin lähelle nollaa. Samaa tulppaa voisi käyttää myös siinä kenkälaatikon kupeessa, vaikka teipaten sopivaan reikään.

Oli tallentajana kenno tai filmi, niin kaiken reikälevyn ja tallentavan pinnan välissä olevan rakenteen olisi tietysti oltava mattapintaa, sellaista, mikä ei heijasta yhtään valoa. Sinne laatikkoon ei, kuten ei kameraankaan, kaivata ollenkaan sinne sun tänne sinkoilevia valonsäteitä, jos olen yhtään ymmärtänyt oikein valon luonnetta ja kulkua? Kuten sen alkuperäisen camera obscurankin, pilkkopimeää ja heijastamatonta materiaalia kaikki, vain siitä pikkuriikkisestä reiästä tuleva valo sallittu, ja sekin vain suoraan katselupinnalle, ei mihinkään muualle!

Tuosta filmin ja digikennon erosta valon tallentajana, mistä veli Maffer kertoi, ei minulla ole mitään aavistusta. Oletin, että samoilla valotusarvoilla mentäisiin, ja digillä olisi helppo hakea ne arvot. Näin ei sitten ilmeisesti ole, eli ei ollut siinä oikotietä onneen.

Jaakko

Maffer kysyikin jo, eikös siulla oo ne valmiit reikärunkotulpat?

Mikäs se yks elokuva oli, Lost in translation tai jotain sinne päin...

Siis noista miun ottamista kuvista aika selvästi on havaittavissa, että suttuja tuli. Ja sen korjaamiseks haki esimerkiks talonherra konstia, ja jopisalo esitti ajatuksia. Ja sen perustalla lähin pohtimaan, mitä vois tehä toisin. Miulla oli, kuten kuvista näkyy, melko paksusta pahvista se levy, ja siihen tehty nuppineulalla reikä. Ja sillä tuli suttukuvia. Siis ohuempi materiaali, ja pienempi reikä, oli miun ajatus. Ja sitten pohin, miten siihen vois päästä. Ja veli Maffer esitti siihen ajatuksia. Mitä tässä vielä on käsittämätöntä?

JL Anttola kirjoitti:Miulla oli tulppa tehty pahvilevystä, minkä teippasin adapteriin kiinni.

Tuon reijän saa alumiinifoliosta, mitä löytyy keittiöstä ja reijän siihen saa nuppineulan terävällä päällä neulaa pyörittämällä lasipintaa vasten.
Mä luulen et mustaksi tuon saa tussilla - se ainakin hieman heikentää heijastuksia.

Mä aikoinaan innostuin neulanreikäkuvauksesta ja ostin tällaisen hifistelyvälineen:

Neulanreikä on keskiön kiiltävässä ohuessa teräslevyssä. Reikä on muistaakseni laserilla tehty ... niitä saa eri kokoisia.

Tässä on suttumallia, mitä olen tuolla saanut:


Neulanreijän hyvä ominaisuus on se, ettei kuvaan tule minkäänlaisia optiikan aiheuttamia vääristymiä.

Optisiin laitteisiin tarkoitettuja neulanreikiä saa myös valmiina optisina komponentteina. Hinta on hapokas hupikokeiluun, mutta tuskin sitä millään saa teetettyä lähellekään noita hintoja.

https://www.edmundoptics.com/f/precisio ... les/12073/

Ehtoota kuvausveljille
Teknofokuksella on ollut laserreikiä teräksessä myynnissä ihan kohtuulliseen hintaan jopa ostajan näkökannalta.

Kuinkahan nää uudet AI-pohjaiset terävöityssoftat menestyy neulanreikäkuvien kanssa?
Mä olen miettinyt tuollaisen (AI-softan) hankkimista, mutta en ole vielä päässyt riman yli
Esimerkiksi Topaz DeNoise AI tai Sharpen AI.

PS. Yo. kuvista päätellen mun kuva kamerasta on otettu pienemmällä neulanreijällä kuin Jaakko Anttolan kuvat - kuva hieman terävämpi, mutta vaati jalustan ja paljon valotusaikaa.

PS2. Etsin ostamani neulanreikäobjektiivin tilausvahvistuksen:
Skink Pinhole Pancake Starter Kit Canon 1200D 700D 550D 500D 7D 1D Zubeh...
Total: EUR 53.95
Uudet hinnat on nousseet pari kymppiä.

Kauppa löytyy täältä: https://www.ebay.com/str/skinkphoto

Vielä piti Jaavan viestin seurauksena palata tähän leikkiin; no aina tämä kotiaskareet voittaa, ja ulkona sataa...

Manklasin pari neulanreikäkuvaa DxO PureRaw 2:n läpi - siitä olis kolmosversiokin olemassa, mutta kun vasta just ennen vuodenvaihdetta tään ostin, en oo vielä raaskinu päivittää. Ja miulla siis vain tuo kohinanpoistoon keskittyvä versio, ei varsinaista kokonaisvaltasta versiota, vaikka tääkin jotain terävöitystä samalla tekee, ja kaikki jonkinlaisella AI-pohjalla. Arvatenkin siis suomeksi TÄ?

Ensin esimerkiks mamukuva käsivaralta. Nostin ISOn 102 500 lukemaan (kun ei korkeempia oo tarjolla...), jotta sain valotusajan 1/40 sekuntiin ja otin kuvan käsivaralta. Vakaaja oli pois päältä; runkovakaaja kyllä toimii minkä tahansa manuaalilasin kanssa, mutta millit pitäisi kertoa sille, mikä ois vaatinu neulanreiän vertaamista zuumin kuvakulmiin, enneko ois tienny, mitä laittaa, ni otin vakaajan pois päältä.

Ensin kuva vain Lightroomin oletusasetuksilla jiipekiksi muunneltuna:


Ja sitte sama kuva manklattuna PureRawn läpi ja vielä LR:ssä kontrastia ja dehazea lisättynä:


Sama vertailu vielä makkarin ikkunan maisemakuvalle, tässä oli ISO pudotettu arvoon 25 600 ja aika 1/60.
Ensin vain LR:n oletusasetuksilla:


Ja sitten taas sama kuva PureRawn läpi manklattuna ja vielä LR:llä yritetty parentaa:


Niinkuin näkyy, kohina kyllä häipyy, terävyys ei paljoa muutu. Mutta niinkuin totesin, tää miun AI-ohjelma ei edusta terävöityksen osalta tään hetkistä kärkeä. Kokeilinpahan kuitenkin...

Tässä maisemakuvassa näkkyy hyvin tuon neulanreiän hyvä ominaisuus; kamera on sen omien vesivaakaosottimien mukaan laitettu käsivaralta vaateriin, puut ei taivu eikä kallistele, vaan kaikki seisoo suorassa! Mutta jos tätä tutkimusta vielä aikoo jatkaa, on saatava pienempää reikää kehiin!

Jaakko