Penkki

[©pjm]

Siellä oli työkaluja ja vähän lautaakin työstettäväksi, autionoituneen maatilan verstashuoneessa.

[aikaarska]

Kaunis penkki puun työstöön. Nämä olivat aika yleisiä vielä jokunen vuosikymmen sitten.

Valokuvakin peruslaadukasta tuotantoa, kuten aina sinulta !

[©pjm]

Kiitos aikaarska.

Höyläpenkkejä löytyy joka vuosi, todella upeita yksilöitä joukossa.

Miulle tuttu kapistus, kotonamme oli kaksikin käytössä. Toinen oli aikoinaan Konnunsuon vankilalta ostettu, hiton iso penkki, se vietiin sisälle ja kun ukko myi sen niin taas ikkuna auki ja osina ulos kun pituuden takia ei taipunut liikkumaan muuta kautta. Kaverini osti sen ja sen avulla peruskorjasi vanhan talon, häneltä se siirtyi toiselle miehelle joka myös peruskorjasi vanhan talon. Se on ollut kunnianosoitus sille vanhalle ammattilaispenkille. Missä nyt lieneekään...

[Epilobium]

Jämerä on penkki.
Ja käytössä on ollut lastukasasta päätellen.
Hyvät valot ja sävyt!

[jopisalo]

Tervehdys
Penkki on komea mutta komeat on verstaan seinätkin. Kuvaaja on onnistunut valaisussa/valotuksessa vallan passelisti joka herättää kysymyksen: onko sirkelisahattua hirttä?

[©pjm]

Jämerä on penkki.
Ja käytössä on ollut lastukasasta päätellen.
Hyvät valot ja sävyt!

Kiitos Epilobium

Tervehdys
Penkki on komea mutta komeat on verstaan seinätkin. Kuvaaja on onnistunut valaisussa/valotuksessa vallan passelisti joka herättää kysymyksen: onko sirkelisahattua hirttä?

Kiitos Jopi. Kyllä hirret tosiaan siltä näyttää että ehkä konesaha on ollut asialla.

[habannaama]

Olisi itsellä projekti alkamassa, nimittäin iso pino tuppeen sahattua tammilankkua, joista ajattelin tehdä keittiön pöytään uuden päällisen ja kaihoten katson että olisipa tuollainen penkki/tila.

[©pjm]

Olisi itsellä projekti alkamassa, nimittäin iso pino tuppeen sahattua tammilankkua, joista ajattelin tehdä keittiön pöytään uuden päällisen ja kaihoten katson että olisipa tuollainen penkki/tila.

Onko ne kuinka kauan olleet painojen alla kuivumassa?

[habannaama]

Olisi itsellä projekti alkamassa, nimittäin iso pino tuppeen sahattua tammilankkua, joista ajattelin tehdä keittiön pöytään uuden päällisen ja kaihoten katson että olisipa tuollainen penkki/tila.

Onko ne kuinka kauan olleet painojen alla kuivumassa?

Tein ensin virheen ensimmäisessä projektissani, eli uuden stereotason rakentamisessa (niitä lankkuja siis itselläni todella paljon), kun olivat 3 kk sisätilassa johon taso tuli ja laitoin painoja niihin päälle ja kaikki olikin hyvin (näennäisesti) siihen asti, kunnes taso oli ollut valmiina kuukauden verran, niin osa lankuista muutti muotoaan.

Kysyin tätä tutulta puusepältä, joka vastasi että kun teet sen pöydän, niin vedä siihen tulevat lankut toisiinsa kiinni kunnon kuormaliinoilla, siis niillä, joissa se räikkätoiminta, jolloin se puristava voima on huomattavasti lujempi, kuin "painot", joiden kohdalla kuulemma moneltakaan ei huushollista löydy tarpeeksi "hevejä".

Näin siis tein ja olivat myös n. 3 kk kiinni liinoilla ja otin "paketin" auki kun sisustin kämppää ja olivat tiellä, eivätkä ainakaan nyt kahdessa viikossa olleet moksiskaan.

Kuulostaa ehkä pitkältä ajalta, mutta olivat olleet alun perin pari vuotta lämmittämättömässä kuivatilassa (maalaistalon riihi) suojassa ja kun tuollaiset tuo koneellisesti ilmastoituun kaukolämmitettyyn huusholliin, niin...

Tästä pieni esimerkki, nimittäin ostin joskus vuosia vuosia takaperin todella vanhan (1800-luvun) Puolalaisen antiikkipeilin kirpputorilta, joka oli ollut puulämmitteisessä omakotitalossa muutaman vuosikymmenen ja niin siinä sitten kävi, että oltuaan huushollissamme muutaman kuukauden, satuin itse olemaan sohvalla sen kohdalla, kun kuului pienen pieni "naps" ja kas, kehykseen yhteen kulmaan äärettömän pieni halkeama ja kohta toiseen kohtaan.
Teki "ilmanalan" vaihto hallaa, näin kertoi viisaammat...

Ei tuolla oikein muuta merkitystä, mutta siinä mielessä harmitti, koska kyseessä melko uniikin (ei se räppäri) näköinen virheetön tuote ja siihen liittyy sellainen tarina, että myyjä enkä minä tienneet sen alkuperää/arvoa ja kun antiikkia harrastava ystäväni näki sen, hän hämmästyi sen uniikkia desingiä, selvitti sen alkuperän, jolloin paljastui sen valmistusajankohta/maa ja todellinen arvo.

[habannaama]

Itse kuvastasi, oletko valaissut tuon takakulman jollain ja miten, nimittäin toimii varsin mallikkaasti noin?

[©pjm]

5-8 vuotta ulkona sateelta suojattuna, päät pitää olla paksulla maalilla tai liimalla suojatut etteivät halkea ja hengitä sitä kautta, sitten sisälle rankkojen painojen alle. Oon nähnyt kahdessa omakotitalossa tammilankkuja kuivamassa, metallifirmojen tekemät I-palkkirungot ja 30-40 milliset kierretangot joilla nippua kiristetään vielä muutama vuosi.

Sittenkin saattaa kiertyä kun vapautetaan.

[habannaama]

5-8 vuotta ulkona sateelta suojattuna, päät pitää olla paksulla maalilla tai liimalla suojatut etteivät halkea ja hengitä sitä kautta, sitten sisälle rankkojen painojen alle. Oon nähnyt kahdessa omakotitalossa tammilankkuja kuivamassa, metallifirmojen tekemät I-palkkirungot ja 30-40 milliset kierretangot joilla nippua kiristetään vielä muutama vuosi.

Sittenkin saattaa kiertyä kun vapautetaan.

Ei ihme että itselläni kävi niin kuin kävi

[©pjm]

Laitoin yyveen siulle.

[mattimi]

Soitinrakentajat ovat ratkaisseet ongelman jo satoja vuosia sitten. Jos syyt ovat sahatussa lankussa pystyssä, lankku ei väänny eikä vetele. Eli laudat pitää sahata säteen suuntaan. Tavalliset raamisahat sahavat säteen suuntaisesti vain sydänlankun. Muissa puun syyt kulkevat vinosti. Ajan kuluessa sydänpuu supistuu enemmän kuin pintapuu, joten pintalaudat käyristyvät kuperiksi. Siksi terassitkin tulee laudoittaa sydänpuu alaspäin. Soitinrakentajien puu oli myös oksatonta. Esim 1600-luvulla, ja vieläkin soittokunnossa olevissa cembaloissa, kaikupohja oli vain 3-5 mm paksu. Sen pituus oli bassopäässä yli 2 metriä ja leveys metrin paikkeilla.

[©pjm]

Vanha tammi on jäärä, se elää niinkuin haluaa. Jos haluaa ettei se väänny ja kierry ni parasta etsiä meressä lionnutta tammea, sen työstöön kyllä tarvitaan muut kuin puusepän työkalut.