Tästä lähtee. 2016 syyskuun kuva on jossain Rumakurun päivätuvan ja Laanilan välisellä vanhalla vaelluspolulla otettu. Yksi Lapin puro tai joki. Niiden erikoisuushan on, niinkuin paikalla käyneet tietävät, että saattavat virrata myös ylämäkeen!
2017 syyskuussa vaellus vei vain Anttolan Neitvuorelle. Siellä sattui kameran eteen eräs syyspäivästä nauttiva lekottelija.
2018 syyskuun kuva on otettu Kilpisjärven K-kaupan ja Tsahkaljärven välisen kävelyväylän varrelta. Mahtava Saana on pilvessä, huippu ei näy. Tuon retken mieleenpainunein asia oli se, että olin toipilaana just ennen reissua sairastetusta myyräkuumeesta, ja jouduin pysähtymään suunnilleen joka kivelle istumaan ja puhaltamaan, ja se, että tapasimme palstalainen pjm:n porukoineen!
2019 kunto oli hiukan parempi; kuvassa on juuri huiputettu Saana! Hulppeat on sieltä näkymät... tai olisi varmaan ollut, jos olisi yli kymmenen metrin päähän nähnyt jotain. Taivas onneksi selkisi. Heti, kun olimme päässeet alas... kuvassa vaellusryhmämme muut, eli sisko, siskon mies ja miun vaimo. Mie kuvasin.
2020 kuvaa varten ei tarvinnut kiivetä eikä vaeltaa, se on suunnilleen kotiovelta otettu, marja-aronian syysasuun testattu kameran focus stacking -toimintoa.
Ja viiminen melkein yhtä läheltä kotia, parin kilometrin päästä, tien 62 varrelta Anttolan kylän kohdalta, Vitjasen laivalaiturilta otettu. Vuoden 2021 ruska oli poikkeuksellisen värikäs täällä etelämmässäkin!
Miun puolesta tähän saa jatkaa!