Vanhan Lahdentien varteen on (vastustuksesta huolimatta) perustettu louhintatyömaa. Pillari on mennyt viikonlopuksi piiloon.
Ennen paukuttelua pitää kallion päältä poistaa turpeet, kuntat ja irtokivet. Ja puut tietysti. Putsaus käy kätsysti kallistuvalla luiskakauhalla. Hardox-teräksinen huulilevy kauhassa on kulutustavaraa, kivi syö sitä hyvin tehokkaasti. Vaan on sitä jo plasmaleikkurit ja hitsausvehkeet keksitty.
Varsinainen louhe kuormataan kynsikauhalla, jolla sujuu myös ns. komujen rusnaus. KVG.
Louhe siirtyy murskaimeen dumpperilla, yleensä nivelohjauksella varustetulla kuorkilla. Vaatimaton ulkonäkö erehdyttää, kuormaa menee parinkymmenen kuution verran, järeimmät Volvot kuskaavat yli 50 tonnia hivakkaa. Se on aika monta lapiollista se.
Hydrauliikan voima on hirmuinen, mutta kuitenkin sitä ohjataan kevyillä ranneliikkeillä samalla humppaa kuunnellen. Osaavissa käsissä myös hyvin tarkasti, oma bravuurini oli maan poisto routaeristelevyn päältä ilman että styroksi hajoaa.
Hiukan hydrauliöljyn ja löpön aromit aiheuttivat nostalgista fiilinkiä, mutta koneukon ajat ovat jo auttamatta ohi. Ja hyvä niin.
Lähdinkin siis kuvaamaan kohteen joka minua on ilahduttanut jo pidemmän aikaa.
Sopii hyvin komiasti käsitellyistä mustavalkoisia.