Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Olikohan täällä oma pötkö kuukuville? Nyt ainakin on.

Eilen ehtoolla näky keittiön ikkunasta tämmösenä. Menin oikein ulos jalusta mukana. 40-150 zuumi + 2x-jatke m43 kennon nokalla, eli 300 milliä oikeesti, 600 kinoekvivalenttimilliä, ja siitä kropattu lähes 1:1 kokoon. Tällästä tuli; suunnilleen tuohon kokoon kroppaamatta pääsis kinokennolla 2000 - 3000 millin lasilla, 1000 - 1500 millillä m43-kennolla. On se kaukana... mutta jotenkin tarttuu kuvaan, jos sattuu pilvetön ja väreilemätön ilma, tukeva jalusta ja vitkalla ettei tärise, sekä tarkennus suunnilleen kohalleen. Tää on kuitenkin vain yks valotus, 7,1 aukolla otettu (ISO200 ja aika 1/40s), ja miun ottamista paremmasta päästä. Miun kokemuksen mukaan oleellisimmat asiat on ilman laatu ja tarkennuksen osuminen. Focuspinkkaa tai High Res mahollisuutta en oo koskaan yrittäny kuusta.

Hyvin on osunut. Tuossa se haaste näkyy, kuinka saada kirkkaalle puolelle pinnanmuotoja...

Kokeilin huvikseni, Canon EF 500mm f/4.5L + 2kpl 2x telejatkeita. 2000milliä, Canon 450D rungolla (suljin rikki, jättää varjon).

Aika hyvin piirtää vielä kahen kaks-äksän läpi!

Itellä kuun kanssa, kun ilman isoja tavotteita oon kuvannu, oon kokennu ensimmäiset ongelmat siinä, kun kuulapäisellä jalustalla yrittää saaha kuun ruutuun- mielellään melko keskelle - ja kuulapään kiinni. Pitäs varmaan kaivaa kaukoputken jalusta esille, siinä on muistaaksein hallitumpi kääntö? Tarkennus ei kanssa oo mikään läpihuutojuttu. Parhaiten on sattunu, kun yhelle pienelle pisteelle laittaa, ja kulettaa sitä tarkennuspistettä sitte mieleiseen kohtaan kuun pinnalla, ja takanapilla ja automaatilla tarkentaa. Olympuksessa voi automaatin jäliltä vielä hienosäätää, ja siihen saa sellasta valopistettä tai viivaa näyttämään, missä tarkennus on, ja halutessaan suuremmaksi vielä kohteen siinä vaiheessa, mutta en oikein helpoksi sitä kokenut; melkein automaatti osui paremmin kuin omat räpellykset. Vika tuossa tuskin vehkeissä kuitenkaan... Mutta tosi iso vaikuttaja on kuun ja kameran välissä; kummosta utua tai värinää ei ilmassa tarvi olla, kun paras tarkkuus alkaa kadota.

Kuun eri vaiheita vois yritellä itelle kerätä sarjaks, etenkin sellaset missä se on mahollisimman ohut viiva reunassa, ois hakusessa. Ollaanko myö sellasessa kulmassa maan päällä, ettei pimeän aikaan usein nähä sitä vaihetta, vai miten se meni? Tässäkin kyllä taitaa ite metästys olla isommassa roolissa kuin saalis...

Jaakko

Halusi tai ei, niin yksityiskohtainen kuukuvaus on välineurheilua. Ja semmoiseen meikäpojalle ei riitä rahkeet. Mutta ainahan sitä voi yrittää köyhäillen mahdollisimman hyvään.

Niinpä ruuvasin 80€uron Maksutov 500/8 peiliteleni kiinni Sonyyn ja kävin nappaamassa äsken kuvan tuosta planeettaamme kiertävästä juustopallosta!

Onpa hyvännäköisiä kuukuvia! Saatu detalejakin näkymää…