Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

En tiedä sopineeko optiikkapuolelle, mutta koska luontoaiheisilla kuvilla mennään niin menkööt tänne. Nykyään tuntuu yhä suuremmassa suosiossa olevan kompaktikamerat, joissa on hillittömän ulottuva optiikka esim Sony RX10 -sarja.
Mutta yksi ominaisuus mihin nämä eivät kykene, on kapea terävyysalue myös pidemmillä kuvausetäisyyksillä. Tämän olen usein kokenut varsin hyödylliseksi kuvatessani epämääräisissä ryteiköissä. Kapea terävyysalue sentään jossainmäärin siloittelee kohteen ympäristön sekamelskaa ja siten varsinainen kohde on selkeämmin esillä vrt. johonkin pienikennoisen pitkäzoomisen ja pieiaukkoisen kameran tuotoksiin. Joten vanha kunnon bokeh on vaan toisinaan kiva juttu!

Muutamia ruutuja Canonin ensimmäisellä EF 400mm f/2.8L usm objektiivilla roiskittuna.













Toki on sitten tilanteita, joissa terävyysaluetta todella kaivattaisiin enemmän kuin mihin vehkeet järkevästi kykenee, erityisesti makrohommissa.

Ehdottomasti oikeanlaista havaintoa valovoimaisesta telestä, ja hyvät valokuvat tukevat sitä. Räksä on hyvä jokapaikan luontohöylä, mutta kunnon pöheikössä se ei pysty erottelemaan kohdetta samalla kaunilla tavalla kuin vaikka joku 400/2.8 kinossa.

Kyllä juuri näin. Räksällä jne. pienikennoisella voi toki saada yhtä hyviä tele-kuvia - joskin aivan erinäköisiä. Niinpä kuvaamiseen täytyisi orientoitua aivan erilaisin visioin. Toisaalta, se voisi olla uusi haastekin! No oli miten oli, kun näillä normijärkkäreiden pitkillä telezoomeilla olen kuvaillut, ainakin omaan silmääni jotkut kuvat ovat sen liiankin epämääräisen bokehin vuoksi menneet aikalailla "piloille" vaikka toki erittäin onnistuneitakin otoksia noilla on saatu. Mutta se riippuu niin paljon olosuhteista se - ja niistä visioista joita mielessä pyörittelee kuvaamaan lähtiessä. Itselläni kun niissä visioissa usein sattuu bokehilla kikkailu olemaan mukana, on työkalutkin sen mukaisia ja valitettavan raskaanpuoleisia :/

Itse tykkään kovasti 400/2.8:sin "ilmaisu mahdollisuuksista". Olen kokenut tuon ns omaksi jutuksi. Itsellä käytössä eka is versio. Tykkään myös kun syö jatkeet kohtuu hyvin. Tuo monipuolisuutta. Miinuksena sitten koko ja paino. Käsivaralta ei kyllä viitsi koko päivää sohia.
Elämää ilman 400 2.8 en koe mahdollisena niin kauan kun harrastan luontokappaleiden valokuvausta. Mahdollisesti jossakin vaiheessa pitää katsoa päivittämistä uudempaan/kevyempään kun loppuu puhti kantaa nykyistä.

Kolmos ja neloskuva ovat itselle eniten mieleen vaikkakin kaikki ovat kyllä erinomaisia. Lokit sinällään tavanomaisempia eläimiä.

Njuu, itse en erityisemmin valikoi kohteita, lokkikin sopii valokuvamalliksi jos muut puitteet kohdallaan

Hienoa on valovoimaisella kuvata potretteja, tuli heti mieleen se Tonin kettu junakiskoilla..oliko se 300/2,8 tuutilla otettu jos oikein muistan...

Nämä ja aiemmin täällä näytille laittamasi kuvat näillä valovoimaisilla teleillä tulee aiheuttamaan minulle ison tukun eurojen siirtymistä jollekin kamerakauppiaalle tulevaisuudessa. Joku vuosi sitten jo päätin jonkun ison putken hommata. Lähinnä odotellut mitä Canon tuo uutena R-sarjan kameroille, mutta Nikon onnistui kyllä sotkemaan pakkaa kunnolla omilla julkaisuillaan ja road mapillaan Z:n osalta. Nyt vaan pitäisi se vuosi pari malttaa ja katsoa mitä kaikkea tuolla rintamalla tapahtuu ennen hätiköityjä päätöksiä

Valovoima totta tosiaan on melko tyyristä. Siksi ollu tyytyminen näihin vanhoihin malleihin jotka toki tekee työtä käskettyä, sensijaan lisätyötä aiheuttaa noiden raahailu. Uusin 400 2.8 onkin keventynyt puoleen siitä mitä alkuperäinen.

Kallista ilmaa ne painonpudotuskilot hinta tuplaantuu.. mut komeita kuvia saa vanhemmallaki tavaralla

Nää on ihan hitokseen komeita kuvia ja suoraan sanoen minua kiinnostaa kans aika paljon nuo vanhat raudat kun ei mua se paino niin ahdista. Mulle nuo metsokuvat putoo vaan hyvin, ei sillä että muissakaan mitn vikaa olis ollenskaa.

Jeh. "Vanhat" pro-kakkulat on yhtä hyviä edelleen kuin uudet. Supertele on supertele eikä mitään Sigman wc-avauspumppu. Mars rautakauppaan harjoitusvehkeet ostamaan että jaksaa kuvata.

Itse kantelin joskus mukana vähän vanhempaa Tamron SP 300/2.8 tötteröä. Se ei toki piirroltaan ole aivan nykylasien tasoista, mutta kyllä sekin sai aikanaan suht. hyviä arvosteluita.
Syväterävyyttä sai kivasti hallittua (bokeh), mutta jonkun ajan kuluttua totesin, että meikäläiselle riitti. Ehkä se oli sekin, ettei oikein aika tahtonut riittää loputtomaan metsässä kykkimiseen. Ja käymilläni "metsästysmailla" ei liikaa sopivia linssiluteita tupsahtanut turhan usein näkyviin. Vaihdoin sen muistaakseni Sigman "bigmaan" eli 50-500 supertelezuumiin. Se oli vielä vuosikymmen sitten melko suosittu harrastelijalintuputki.

Maffer kirjoitti: ↑Touko 01, 2022 17 : 12 Jeh. "Vanhat" pro-kakkulat on yhtä hyviä edelleen kuin uudet. Supertele on supertele eikä mitään Sigman wc-avauspumppu. Mars rautakauppaan harjoitusvehkeet ostamaan että jaksaa kuvata.

Nökönöökeli nallepuhi.

Taitaa noikin maksaa nykysin jo reippaasti harvinaisuutensa ja toki, kuten näkee, piirron vuoksi.

Harvakseltaan näitä enää myytävänä näkyy, joskin melko kohtuuhintaan sillointällöin. Ei tarvia enää nippua tuhatlappusia. Se tietty lisää näiden käytettävyyttä, kun sietävät myös telejatkeita hyvin. 400:lla voi hätätilassa käyttää vaikka kahta 2x telejatketta jos oikein pakottava tarve tulee ja kuvanlaatu pysyy jotenkuten vielä skarppina. Toki jo siinä rajoilla mennään että onko kuvainformaatiota sen enempää kuin jälkikäteen rajaamalla.

Vielä metsoakin!