Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

.

Onko tämä ny vanha Skoda? Etumaskia ihmetellen. Mut kauan se on siellä ollut, koska tohon eteen on kasvanut puu ja sekin on vast'ikään kaadettu.

Ei maskissa mitään kummaa ole, se on se mikä vuosina 1955-1958 oli Škodan 440 malleissa käytössä. Kyseinen tapaus tunnettiin myös nimellä Škoda Spartak. Tuon jälkeen oli malli 445 ja isompi ritilämaski oli sitten seuraavissa Octavia malleissa.

Aika hyvin nuo Skodan patinoituneet sävyt
ovat sopeutuneet etualan maaston väreihin.
Miten kauan lie autovanhus tuolla metsässä
jo aikaa viettänyt?

Kiitos!!

Valitettavasti en tajunnut kysyä nykyiseltä omistajalta että milloin Skoda tuonne viety. Pitää kysyä jos viel hänet näen.

Jos se puu onkin ollut syy siihen, että auto jäi tuonne; liian pitkä matka peruuttaa kotiin, eikä moottorisahaa mukana? Isäntä kipassu kotoa sahan, mutta Skodasta oli sillä aikaa akku sipannu...

Skodan alkuperäisestä Octaviasta, sieltä 60-luvun taitteesta tarinaa, siitä säleikkömaskisesta mallista, eli tuon 440...445 mallin seuraajasta, tiedoksi vain nuoremmille valokuvaajille:

"Skoda Octaviahan oli taisteluvälineenä, kun Esko Keinänen synnytti legendaarisia tarinoita Monte Carlo -rallissa. Lasse Lampi kertoo vuonna 1966 ilmestyneessä kirjassaan, että vuonna 1962 edellisvuoden Euroopan mestari Hans-Joachim Walter kaasutti 356 Carrera -mallisella Porschellaan Col de Porten pikataipaleelle 30 sekuntia ennen Eskon paloautonpunaista Skodaa. Asiaan kuuluu, että ennen lähtöään saksalainen ei ollut suomalaista huomaavinaan.

”Kun lumista ja jäistä pikataivalta oli pyöritelty muutama kilometri, näki Walter punaisen vilauksen sivupeilistään. Hän lisäsi vauhtia. Tarkoitus oli pudottaa tavoittaja tuntumasta. Punainen välähdys syöksyi kuitenkin kaarteessa ovenkahva edellä rajua luisua ja oli tulla Porschen takalasista sisään. Kartanlukijana toiminut toinen Esko Väinölä harjoitti torvimusiikkia kompressorikäyttöisillä tötteröillä. Vaan Porsche ei uskonut ohituspyyntöä todeksi. Seuraavassa kaarteessa oli uskominen. Skoda luisteli kauniisti ulkokaarretta pitkin ohi. Eikä siinä kaikki. Se hävisi seuraavassa mutkassa eikä Walter ja hänen sanattomaksi mykistynyt kartanlukijansa nähnyt sitä ennen pikataipaleen maalia”, Lampi kuvaa vuotta 1962, jolloin Keinänen saavutti toistamiseen luokkavoiton Monte Carlo -rallissa.

Keinänen oli jo edellisvuonna 1961 voittanut Octavialla luokkansa ja sijoittunut yleiskilpailun kuudenneksi, mikä oli siihen mennessä suomalaiskuljettajien kaikkien aikojen paras sijoitus Montessa. Tosin Keinäsen olisi silloin pitänyt olla peräti kolmas, mutta järjestäjät muuttivat pistelaskentaa kesken kisan saadakseen ranskalaisen Panhardin voittaja-autoksi. "

JL Anttola; kauniita muistoja sekä 440 että Octavia-malleista; ensimmäisellä sain ajaa 14 vuoden iästä asti mökkitien lopun, jälkimmäinen oli isällä vielä kun minulla ikä riitti auton ajokorttiin

PS. Siteerauksessa on kirjan kirjoittajaksi mainittu Lasse Lampi. Epäilen typoa, kirjoittaja voisi olla Lasse Laakso, tuon ajan moottoriurheilutoimittaja. Lampi taas on vähän myöhemmän polven rallikuljettaja ja myöhemmin taustavaikuttaja, olettaisin

PS2. Tästä löytyy tuo siteerattu artikkeli:

https://www.taloustaito.fi/vapaalla/sko ... /#d543bd1c" onclick="window.open(this.href);return false;

Kiitos,
pjm, mielenkiintoisista kuvista!
ja
samoin JL Anttola, elävästä ja vauhdikkaasta
rallikuvauksesta !

Nuo skodat ovat tuttuja. Olin 1964-1966 kesätöissä Helkaman autokorjaamolla Lauttasaaressa, missä olin juuri noiden Skodien apuasentajana. Ja lomatuuraajana myös Jaguaarien sekä Goggomobiilien puolella. Mutta Keinästä en koskaan tavannut, vaikka vakinaiset asentajat hänestä paljon puhuivat.

©pjm kirjoitti:.

Tykkään tästä avauskuvasta!

Omalla tavalla vauhdikas foto, laittaa auton rämän elämään puiden keskellä.

Hito iso kiitos kommenteista ja muisteloista!!

Moiset antaa kuivaa ruutia kuvaajalle jotta jaksaa singahtaa taas uudelleen pöpelikköön kaluston kanssa!

Autosta sen verran että paikalle sattui tulemaan maanomistaja jonka isän vanha auto kyseessä. Nii-i, Skoda on auto kyllä, hyväksytty moneen autojulkaisuunkin. ;)

Hänen isänsä oli aikoinaan tehnyt vaihdon uudempaan kulkijaan yhdessä kylämme autokaupassa ja myyjä oli luvannut hyvittää vanhasta eli kuvan autosta 200 mk. Autohan tietysti oli silloin ihan kuosissaan ja toimiva paketti kaikkiaan. No, kaupat tuli ja liike lupasi hakea vanhan palvelijan joskus poies. Kuis kävi, eipä oo vieläkään tulleet sitä hakemaan. :D

Muistot pulppuavat mieleen milloin mistäkin; ei sitä tarkasti koskaan tiedä. Mutta sellaista olen huomaavinani omalla kohdalla, että generaattori käynnistyy, kun kuva on hyvä! Yritin mielessäni tuota avauskuvaa analysoida; siinä syntyy juuri tuon auton kohtaloa kuvaava, ajatukset johonkin menneisyyteen ohjaava elementti mahdollisesti tuosta rajauksesta. Kun auton takana on näkyvissä korkea metsä, se synnyttää aikaan liittyvän perspektiivin. Niinkuin Mafferkin ensimmäisessä kommentissa totesi; tuo on ollut tuolla kauan. Ja samalla nuppi singottaa ukonkin sinne kauas aikojen taa. Ja niinhän se sitten olikin tuon omistajan pojan kertomuksen mukaan, eli kuvalle tuli sitä kautta vielä oma lisäarvonsa.

- arvelee JL -

Hienot kuvaaja ja mukavia tarinoita. KIITOS!

Kiitos pelai65!

Rattivaihde eli kyseessä kalliimpi Export-malli!


Oven kiinniveto tehtiin "pehmeesti" :)

©pjm Hienot kuvat olit taas laittanut

ps. tuollaisia kun sais kuvata joskus
https://www.youtube.com/watch?v=zAvurSj ... HiV-K_xows" onclick="window.open(this.href);return false;

Kiitos poweri!

HOLY SMOKE sano kun video alko pyöriä!! Tonne pitäs kyllä päästä livenä moinen näkemään, ne äänet, sahattavan puun ja savun haju. Toivottavasti moinen sahalaitos saa toimia vielä pitkään.

Sahasta en ossaa muuta ko silmät ymmyrkäisenä kattoo, mutta Skodan rattivaihe särähti; tai sitte kaikki meillä olleet ja tutuilla nähyt on ollu sitä kalliimpaa rattivaihemallia? Paitsi yhellä nuorisojengiläisellä oli lattiavaihemalli, mutta siihen oli erikseen ite vaihettu sellanen. Muisti tarjoais, että siihen sai erikseen ostaa sellasen vaiheaskin kannen, ja piti ehkä vaihtaa se kardaanitunnelin päällinen, että sai lattiavaihteen. Rallimalleissa taisivat käyttää just lattiavaihteista, oli täsmällisempi vaihettava ko se rattivaihe, missä oli matkalla monta niveltä. Pan saattaa muistaa?

Taas anekdootti: niiko kerroin, sain mökkireissuilla ajjaa loppumatkan ja poistullessa alkumatkan jo paljon ennen ajokortti-ikkää, nimenomaan sillon vielä 440-mallilla, keltasella. Siinä matkalla oli yks aika jyrkkä mäki, ja tie pien ja kaponen. Isä vanhan kansan automiehenä ajo sitä tietä kolmosella pienillä kierroksilla, mutta hyvissä ajoin ennen sitä isoa mäkeä aina vaihto kakkoselle, millä pääs hyvin mäen ylös. Ja niin oli miullekin neuvottu. No kerran ajattelin, että voin sinne mäkkeen ajaa kolmosella, ja vaihtaa sitten puolessa mäessä tarvittaessa kakkoselle. No vauhti hiljeni, ja tarve ilmeni. Ja mie puotin vähä ko se Keinänen ranneliikkeellä rattivaihteesta kolmoselta kakkoselle. Paitsi että liike tais olla aika räväkkä, ko keppi käänty suoraan alaspäin, ja vaihe jäi vappaalle... joku sokka kepin ja laatikon välisestä nivelviidakosta oli lauennu, ei ollu yhteyttä vaihekepin ja askin välilllä, ja vaihe vappaalla. Isä auton alle selälleen, ja sokkona näppituntumalta näpräämään se kepin välitysnivel takasin paikalleen. Muutama seuraava reissu män, ettei minnuu päästetty kuskin pukille, vaan leppy se sitten.

Se tie muuten on Uimolan tie, mökki oli Kankainen-nimisen pienen järven rannalla, Rautjärven puolella. Järven toinen pää on Ruokolahen puolella. Järven yläjuoksun puolelta löytyy Soilampi-niminen lampi, sen rannalla Tupavuori, kallio missä luolastoa, ja kait joku esihistoriallinen asuinpaikka, sekä majavien sillon 60 vuotta sitten patoama tulvalaakso. Kuvauskohteita kaipaaville tiedoksi, ovat vaan aika rämpimisen takana. Aikanaan piettiin sinne polku hyvässä kulkukunnossa, mutta kun yks kesä menin kattomaan, eipä ollu jälkiä näkyvissä.

Jaakko

Jaakolle luettavaa:

http://www.autowiki.fi/index.php/%C5%A0koda_440" onclick="window.open(this.href);return false;


Jaaakko, siullako on noita motoristi- ja automuistoja niin mikset kirjoittele niistä vaikka Mobilistiin? Siel olis monta niistä kiinnostunutta.

En todellakaan muista nähneeni Helkaman korjaamolla yhtään lattiavaihteista Skodaa, mutta ne olivatkin suurimmaksi osaksi tuota 440-mallin seuraajia eli Octavioita. Uudemmissa takatuuppareissa 1000 MB:ssä niitä oli. Siellä oli NSU-ryhmän pikkupomona yksi aikansa parhaista bensanpihistäjistä (Klasu, en muista sukunimeä), joka pystyi ajamaan VM:n tai TM:n pihistyskisat n. 4l/100km 1000MB-mallilla, mikä on ollut aikamoista taiteilua. Autonhan piti olla normaali sarjavalmisteinen malli. Säätöjä sai toki tehdä.

Vielä tuolloin ajokortittomana kerran tuuppasin yhden Oktavian toimitusjohtajan Jaguar Mark X:n perään, kun öljyinen kenkä luiskahti kytkimeltä. Molemmat olivat onneksi firman autoja ja vain puskurit kärsivät vaurioita. Mutta pyyhkeitä toki sain aika paljon ja kunnia meni, mutta maine kasvoi. Kunnia palautui kun olin yksin vaihtanut Octavian kampiakselin. Ja maine senkun kasvoi. Eikä kukaan muu kuin minä sitä enää muista :D. Enpähän enää siihen pystyisi, vaikka olisi samat työkalut käytettävissä.

Tossa on Jaskalle Škoda Spartak 440 Standard:

https://www.rajveteranu.cz/30169-skoda- ... 0-standart" onclick="window.open(this.href);return false;

Lattiavaihteella. Huomaatkos että netti on melkoinen tietolähde.