Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Polkaistaanpa uusi projekti tulille. Tätä olen kuvaillut koko Heinäkuun IR-konvertoidulla Fujillani. Tähän mennessä on taltioitu toista sataa autiotupaa, -torppaa ja -tilaa sekä saman verran metsiin lahonneita autoja vaihtelevassa kunnossa. Kuvia on tallentunut nyt vajaa 4000 ja julkaistavaksi tulossa ehkä n. nelisen sataa. Projekti jatkuu edelleen pohjoisesta palattuani täällä Satakunnan perukoilla.

Tämä on tällainen dokumentaarinen taltiointi jostain mikä joskus oli ja jäänyt kummittelemaan metsien kätköihin, niityille ja korpiin. Jotain on yleisten teiden varsilta, mutta suurin osa on kaivettu melkoisista kätköistä pitkienkin vaellustan päätteeksi. Kohteet on kuvattu pääosin ulkoa ja hyvin harvoihin menin sisälle kun siellä ei infrapunavalo oikein loista.

Jotkin paikat toki tunnistettavissa, mutta ei kannata alkaa kyselemään sijainteja. Itse etsin ja korkeintaan vaihtokaupalla homma voi toimia.

Aloitetaan pitkä matka Kainuusta ja ensin Hyrynsalmelta erään vanhan koulurakennuksen lähimaastosta.

Tunnit on nyt lusittu ja opit ammennettu


Muutama villiorkidea pihan perukoilla


Torppa tien toisella puolella


Siirrytään syrjätien kautta Suomussalmelle vitostien varrelle Ryysyrannan palaneen kalastustuvan ääreen


Hiljainen Kansa vaipuu yöhön auringonlaskun saattelemana...

No nyt on tulossa sitä mikä miuta kiinnostaa!

Tuo eka on tuttu, pari kertaa siellä pysähdytty, kävitkö sitä saunaa katsomassa, sinne mahtuu kait puol koulua kerralla löylyihin. Seuraava on outo mutta palanut ja Kiitos Eetulle tallessa täällä myös.

Muuttuu näkymä kyllä toisenlaiseksi tuolla IR tsydeemillä!

Hyvän oloinen projekti! (mistä muuten "rautaa" tulee otsikon aiheeseen?)

Kyllä vain IR sopii tälläisiin vanhoihin hylättyihin rakennuksiin. Tunnelma kohdillaan.

Tulee jotenkin haikea olo kun katselee tälläisiä vanhoja rakennuksia jotka joskus vilissyt elämää...Melkein voi nähdä pihalla ja ikkunoissa menneen ajan hahmoja...Siinäkin mielessä tuo viimeinen kuva sopii sarjaan.

Projekti mielenkiintoinen. En vain näe tuon IR:n lisäarvoa, mutta ei se ole ainoa asia jota minä en ymmärrä... hienoa minusta olisi nähdä nuo kuvat normikameralla otettuna.

Tämä ei ole arvostelu Mafferia kohtaan, hän tietysti tekee niinkuin itse hyväksi näkee, ja aika lailla suuremman kokemuksen muodostamalla näkemyksellä. Mustavalkoisuus normikuvattuna olisi minustakin ok, tai siis tuo jopa lisäarvoa värikuvaan verrattuna tällaisissa kuvissa, mutta infrapunaa en ymmärrä. Ja yhtä hyvin voisi sanoa, että miksi mustavalkoista, kun on tekniikka olemassa värikuvaankin?

Siis minun kummallisessa mielessäni mustavalkoisuus toisi lisäarvoa, infrapuna on outoa erikoisuuden tavoittelua... tällästä se on täällä ajassa. Ja minun vaillinaisessa nupissa.

Projektille nostan hattua ja kannustan eteenpäin vahvasti, ja saattaa joskus aikojen kuluttua nostaa hattua joku tutkijakin sarjalle ja sen tallentajalle.

JL Anttola

JL Anttola kirjoitti:Projekti mielenkiintoinen. En vain näe tuon IR:n lisäarvoa, mutta ei se ole ainoa asia jota minä en ymmärrä... hienoa minusta olisi nähdä nuo kuvat normikameralla otettuna.

JL Anttola

Olen samaa mieltä, että joitakin kuvia olisi ollut kiva nähdä myös normiväreissä. Toivottavasti maffer on ottanut sellaisiakin näiltä reissuiltansa.

IR on kuitenkin kiehtova, ja ymmärrän, että maffer haluaa tehdä sellaista projektia vaihteeksi.
IR:n avulla näet maailmaa ikäänkuin eri valossa. Pelkistää asioita, kun näkyvän valon aallonpituudet ei ole sotkemassa aihetta.
Totuutta voi tarkastella "eri valossa" (kuten sanonta kuuluu ;-) ) , ja IR kuvassa näet minun mielestä sen pelkistetymmän version...

Infrapuna on luonnollinen valinta tähän. Kohteet ovat jääneet luonnon rauhaan unohduksiin. Valkoinen on rauhallisuuden väri. Se kietoo muuten karun paikan huntuunsa. Mustavalkoisuus ei ilman syvän vihreää suodinta tarjoa apua ja silloinkin se sotkee muiden kuin vihreiden kohteiden näkyvyyttä.

Mustavalkoisessa kuvassa tumma kohde sotkeutuu tummaan kasvillisuuteen. Ei mulla siihen puoleen ole paluuta enää. Puupöntössä filmit ovat myös Rollei IR400:sta jääkaapissa valmiina.

Itse kun kuvannut väreinä tuon ekan kohteen ja siitä vääntänyt photarilla mv-version ni ymmärrän kyllä IRn tuoman edun eli sen että värit erottuu paremmin toisistaan ja yksityiskohdat monesti myös. Se oli helppo kun tosiaan vilkaisin omia kuviani tuolta pihalta. IR asiaa sen puoleen kyllä.

Tuon palaneen osalta musta kyllä aika tukossa mutta niin se on ämveenäkin, musta on mustaa...

Hiljaisen kansan kuvassa nuo sinertävät antavat miun mielestä hyvät lisämausteet tuohon kuvaan samoin kuin taivaan vähät mutta näkyvät värisävyt

Lisää vaan aineistoa framille!

Eedit. Viel tuosta valkoisen osuudesta, rakennukset nousee oikeesti paljon paremmin esille kun vihreä eli MVn musta ei painosta kuvassa perinteisesti.

Palanut puu saadaan infrapuna-alueella mukavasti hiilen mustaksi. Kyllä siellä muutama sävykin on. No jatketaan reissukertomusta. Siirtymäpäivän jälkeen oli himmailupäivä, jolloin kävin muutamaa maisemaa kokeilemassa ja paluumatkalla taltioin tyypillisen Kuusamolaisen syrjäkylätien varressa nököttävän autiotalon.

Tiet paskana ja etäisyydet on mitä on.


Hieman unia palloon ja seuraavana päivänä tutkimaan Sallan perukoita. Poikkesin Aatsingissa. Matkalla tuli vastaan näennäisesti ehjiä taloja, mutta tarkemmin katsottuna niissä on jotain pientä mätää, kuten katossa reikiä tai savupiiput sortuneet. Remontit ja uusimiset ovat jääneet kesken ikuisiksi ajoiksi.



Aatsingin kyläraitti oli hiljainen. Jossain kaukana pörisi ruohonleikkuri, mutta muuten aivan tyyni keli ja pari pilvenhattaraa leijaili siellä täällä.


Kylätie päättyy Aatsingin vanhainkotiin, mikä onkin varsinainen pihjalalinna. Se on melko aavemainen laitos keskellä ei yhtikäs mitään ja jäänyt niille sijoilleen 90-luvun sulkemisen jälkeen. Kuulemma sinne on päässyt sisäänkin vapaasti, mutta nyt oli kaikenlaista kamerakylttiä ja estoja viritetty sinne tänne.




Pihan niityllä nökötti mikälie "kylvetyspalju"...


Sallan perukoilla tarpomisen jälkeen paluumatka ajoittu myöhään yöhön. Mnoh, mikäs siinä, konvertoitu Fuji toimii melkein kuin tavallinen kamera eikä valotusaika hämärässäkään veny ikuisuuksiin. Sävytoisto on vaan aikalailla erilaista kuin päivänvalossa, tavallaan kelmeä. Vähän kuin kuun valo.

Sallan autiotalomuoti on särmikkäämpää kuin Kuusamossa.


Mitä löytyy metsästä talon takaa? No varsinainen Tein-Sen-Itse-Traktori!

Komeaa valokuvaa...Ai, ei Suomesta löydy kuvattavaa vai ?!

Suosikkejani traktori ja vanhainkoti. Tuosta korvessa olevasta vanhainkodista voisi saada näyttämön varsin pätevälle kauhuelokuvalle myös! Tarinaakaan ei tarvitsisi kaukaa hakea.

Aatsingin vanhainkoti, siellä oli 2017 syksyllä majoitettuna melkoinen määrä thaipoimijoita, pihalla keittiö sun muuta ja maisema tulvillaan oransseja sadeviittoja. :D

On sinne päässyt muutama vuosi sitten sisälle ja kait olis -17 päässyt myös alkukesästä paikallisten mukaan. Jäi vaan menemättä marjastajien takia. Eiköhän tuo ole vieläkin heidän tukikohta, paree niin kuin ne joskus siellä oleskelleet nistit.

Mut tractor is best!

No niin, mukavaa kerrontaa Maffer heittää kehiin, kiinnostavien kuvien oheen. Tässähän jää ihan odottamaan että mihin matka jatkuu seuraavaksi, ja mitä kaikkea kennolle on kertynyt matkan varrella. Saisiko jo huomenna seuraavan jakson?

Toivon todella että matka edelleen jatkuu, JVG :tä mukaillen jään odottamaan seuraavaa osaa: Ja matka jatkuu, Sallasta .......

Jojou, ei kun jäbät reissuun. Sehän se tuolla hienoa kun sai vain olla jokusen viikon letkeissä rähjäisissä reissukamoissa omassa rauhassa. Hyvin olis menny vaikka tommosen autioräppänän asukista.

Parin päivän stoppi tulee ny täs. Ehkä sunnuntaina taas settiä putkeen.

Mainio projekti. Onhan Maffer taas tetsannut pitkin kyliä ja korpia. Jatkoa mielenkiinnolla odottaen.

Apropoo, sattui silmään tänään Ylen sivuilla tällainen katsaus suomalaiseen maalaismaisemaan 2019.
https://yle.fi/uutiset/3-10848504" onclick="window.open(this.href);return false;

Joo'o. Onhan siinä vastaavaa settiä, muttei aivan niin pöpeliköstä missä nyt mennään :D Mihinkäs tämä nyt jäi. Niin, olin palaamassa Sallan perukoilta majapaikkaani Kuusamoon eikä kauas tarvinnut mennä kun taas ongessa koho pomppi. Ei tarttenu kuin palata autolle edellisestä kuvapaikasta kun vastapuolen tietä metsässä pilkotti jo toinen tila. Eikun katselemaan.

Tässä alkoi muodostua jonkinlainen trendi. Kun tällainen tila hylätään, nakellaan sisältä kamaa sinne tänne pitkin pihoja. Aivan kuin olisi joku viimeinen lanka napsahtanut. Ulkoisesti tämäkin oli ehjä, ei vandaalien jäljiltä homma ole näin jäänyt.



Idyllinen autiovaja. Metsän siimeksessä näkyy edellinen kohde:


Liesi on päätynyt kymmenien metrien päähän lähimmästä rakennuksesta niitylle


Edellinen vaja toisesta kulmasta. Huomatkaa IR-taajuuksilla ummehtuneen, kuivuneen ja tuoreen kasvillisuuden ero. Tuoreemmat ovat valkoisempia.


Niityllä tarpomisen jälkeen päädytään joen rantaan, josta löytyy näennäisesti ehjä rakennus. Ilmeisesti sauna. Hyttysiä ilmassa n. kolmetoista miljoonaa. Desibeleissä surina n. AMD Radeonin lehtipuhaltimen verran, eli meluisaa on.



Eikun takaisin kulkimelle ja jos vihdoin matka jatkuisi kohti Kuusamoa. Yö alkaa jo vaihtua päiväksi kun pysähdyin heittelemään kiviä jokeen jaloitellakseni. Mutta aamuaurinko metsän siimeksestä osuu johonkin kiiltävään metsässä...

Mikäs se siellä on!!! Mahtava rotisko kerta kaikkiaan.


Täällä näkyy taas tämä paikallisten välimatkojen pituus. Talossa lienee asunut jokin Nissen-Keräilijä tai paatunut japanialaisajelija. Piha täynnä Sunnyn raatoja asuntovaunun ympärillä. Ilmeisesti kovin pitkälle ei yhdellä vehkeellä pääse kun pitää taas vaihtaa seuraavaan. Vai liekö vaunun raahaaminen vienyt mehut 1.6 litran lötköistä...kaikissa on vetokoukku. Tästäkin päivästä 20 vuotta eteen päin olemme tilanteessa, jossa metsistä voi löytää Kaskaiden raatoja edelleen asuntovaunun ympäriltä.



Leimat autoissa loppuvat vuoteen 1997, eli vähään aikaan ei täälläkään ole elämää näkynyt. Farmarisunnyn perässä oli Olarin Autokeskus Oy:n tarra. Kaukaa on tuokin Kuusamon korpeen löytänyt tiensä.

Ja lisää Nissaneita...sekä yksi Skoda.


Mitäs vaunun takana on? No lienee vaikea arvata että Nissan. Mutta vetokoukku puuttuu.


Paras löytö on taaskin vielä syvemmällä metsässä perimmäisten Nisseneiden takana. Vuodet vierii ja kromi se vaan kiiltää.


Perä lepää nätisti pölkyn päällä. Huomatkaa vetokoukku.


Tämän mennessä on tullut selväksi että Pohjois-Pohjanmaan autiotiloilta löytyy mitä useimmin todennäköisesti auto tai sen osia. Matkat liikekeskuksiin ovat olleet poskettomia ja ovat tänäkin päivänä. Tämä trendi kokee pohjoisempana radikaalin muutoksen. Mutta se on vasta muutaman jakson päästä sen aika se.

Visuaalisesti ja teknisesti erittäin korkealaatuisia maisemakuvia Suomen autioituvasta maaseudusta toveri Mafferilta, vaikka ei olekaan kuvattu puhelimen kameralla! Kyllä Maffer on kenraalin arvonsa ja Rautaristinsä ehdottomasti ansainnut! :)

Tää o tämmönen dokumentaarinen himmeli. En ny tiedä onko mitään tekemistä valokuvien kanssa ensisijassa :) Mukava jos kelpaa katsella vaikka värit puuttuu tai ovat vinksallaan. Vaikea tietää miltä siellä infrapuna-alueella näyttää. Infrapunaherkkä filmi lienee lähimpänä katsottuna valopöydällä kehityksen jälkeen ja sen pohjalta lähestyin aihetta.

Yksi ajatus oli kuvata nämä Huaweilla, mutta iltapäivän jälkeen valotusajat menevät niin pitkiksi, että mustavalkokamera putoaa pois pelistä. Se ei pinoa kuvia eikä yömoodi toimi sillä puolella. Muutama kuva kyllä sarjaan kuuluu puhelimellakin seuraavissa jaksoissa.

Luontokuvia otin luurilla ison läjän. Ne on sitten käsittelyssä tämän sarjan jälkeen. Pentaksilla kolmessa viikossa kertyi yksi kuva-aihio :D Sekin meni pieleen.

Ovathan nämä tietenkin valokuvia. Älä hyvä mies vähättele projektiasi ja näitä valokuvia.

Valokuvaan liittyvä dogmaattinen ajattelu asettaa tarpeettomia rajoitteita valokuvalle, sekä itseilmaisulle, oli valokuvan muoto mikä tahansa. Kenenkään ei pitäisi tuntea tarvetta perustella jaettuja kuviaan mitenkään, kuten "tässä nyt muutama räpsy" tai vastaavaa. Minäkin olen sortunut siihen. Syyt ovat ymmärrettäviä sosiaalisissa verkostoissa, vaikkakin harmillisia.

Nämä ovat hyviä, kiinnostavia dokumentaarisia valokuvia. Infrapunakuva ja jälkikäsittely tuo kiehtovan visuaalisen ilmeen, nostaen esiin ja korostaen valokuvissa sellaisia elementtejä, jotka tavanomaisesti jäävät vähälle huomiolle. IR osaltaan abstrahoi kuvaa, osaltaan konkretisoi kohteita kiinnittämällä katsojan huomion kuvan niihinkin muotoihin, jotka tavallisessa valokuvassa eivät näy, tai ole ilmeisiä. Infrapunaa voi käyttää väsyneenä tehokeinona, tai harkittuna ilmaisumuotona, kuten näissä valokuvissa.

Mafferin projekteissa tuntuu jännällä tavalla aina yhdistyvän — Steve Jobsia mukaan — "technology and liberal arts"; tekniikka ja humanistinen motivaatio. Sekä aimo annos käsittämätöntä sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta.

Tämä on hieno projekti ja odotan mielenkiinnolla lisää.

Wow, hienoa settiä edelleen - kiitos Maffer. Kuvissa rakennukset, autot tai muu merkittävä asia oikein hyppää esiin, ja ihan eri tavalla kuin nomikuvissa. Ei tarvi miettiä hetkeäkään että mitä tässä oli tarkoitus katsoa. Piristävästi erilaisia kuvia, ja pikku tarina aina mehustaa antia.

Juuh, mahtavaa setti edelleen mafferssilta! Kyllä vaan kiehtoo nämä rotiskot, samalla kuin retki ihmismielen piilotajuntaan!
Tässähän ihan tottuu IR kuvan visuaaliseen antiin!
Ei paha vaihteeksi.

Nää mestat kyllä kertoo omaa karua kieltään tän päivän tilanteesta, mikä vaikuttaa olevan melko sietämätön monin paikoin. Siinä ei paljoa parit tuulimyllyt auta Posiolla. Laitetaan tähän väliin edellisen reissun paluumatkalla silmään osunut koulurakennus ja piha, mikä näyttää lakanneen olemasta vain joitain vuosia takaperin.





Sivuhuomiona tuli pohdittua paljon Fujin ratkaisuja. Tässä X-AE3:ssa ei ole x-trans kennoa ja jälkikäsittely Adoben softalla on erittäin helppoa. Yksityiskohtien määrään voi vaikuttaa paremmin ilman matoartifakteja. Ihmetyttää miten ne jaksavat roikottaa tuota ratkaisuaan mallista toiseen paremman pään kroppikameroissaan.