Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Streets of Helsinki by Mika Latokartano, on Flickr

Hieno kuva missä mustavalkoisuus toimii minun mielestä erinomaisesti. Voisin kuvitella väriversion olevan aika "ruma".

Hyvin on sävyjä löytynyt kuvaan.
Rajaukseen ja raameihin en ota tällä kertää kantaa :-P
Lisää tälläisiä vaan, pidän.
Kohta sie kuvvaat immeisiä eestäpäin ja lähiettäisyydeltä..

Tattista vaan molemmille.

Rajauksessa nainen leikkaantuu kahtia. Ainakin sen voisi korjata. Enpä tiedä saako minusta katukuvaajaa, tuntuu niin kovin tungettelevalta mennä sohimaan objektiivilla ihmisiä päin. Ehkä sellaista Heikuran tyylistä 200-millisellä ja ettäältä voisi ajatella. Olihan nuo ihmiset ilmeineen kuvauksellisia, kun aatoksissaan kuljeksivat itse kukin ja katselin heidän menoaan. Rakennukset eivät kuitenkaan häiriinny vaikka niitä kuvailenkin - helpompaa minulle. :)

Kryptos kirjoitti:Tattista vaan molemmille.

Rajauksessa nainen leikkaantuu kahtia. Ainakin sen voisi korjata.

Tuo on oikeastaan ainut häiritsevä asia noin muuten hyvässä kuvassa.

Kryptos kirjoitti: Enpä tiedä saako minusta katukuvaajaa, tuntuu niin kovin tungettelevalta mennä sohimaan objektiivilla ihmisiä päin. Ehkä sellaista Heikuran tyylistä 200-millisellä ja ettäältä voisi ajatella. Olihan nuo ihmiset ilmeineen kuvauksellisia, kun aatoksissaan kuljeksivat itse kukin ja katselin heidän menoaan. Rakennukset eivät kuitenkaan häiriinny vaikka niitä kuvailenkin - helpompaa minulle. :)

Itse kokisin että olisi helpompaa kuvata ihmisiä jos olisi enemmän ihmisiä liikenteessä. Jos kadulla on muutama henkilö, niin ei sitä ihan helposti mene ihmisen eteen kameralla sohimaan.

Korjaan tuon kahtiasahatun naisen. Tiedostin sen, mutten tehnyt asialle mitään. Ilmaisullista laiskuutta - pitäisi olla tarkempi, kun ongelma on kuitenkin selvä. Muun muassa tällainen erottaa ammattilaisen amatööristä.

Väkijoukossa on varmaankin helpompi kuvata. Ei ole niin itsestäänselvää, kehen kameran objektiivi osoittaa.

Mä tykkään tosta kuvasta ulos kävelevästä naisesta. Tuo kuvaan tarvittavaa liikettä.

Yritän olla omissa kuvissa yleensä sairaalloisen tarkka rajauksen suhteen, mutta mielestäni katukuvaan sopii hyvin tällanen tietty huolettomuus ja dynaamisuus - ja leikkautuvat ihmiset.

Jäpitys pois päältä vaan ja kysymään ventoveirailta, saako kuvata, niin ei tule stalkkaajan oloa. :-)

moonshine kirjoitti: Jäpitys pois päältä vaan ja kysymään ventoveirailta, saako kuvata, niin ei tule stalkkaajan oloa. :-)

Näinhän sitä pitäisi asennoitua, selvästi.

Yleisesti minulla ei ole mitään ongelmaa mennä juttelemaan ventovieraille, mutta henkilökuvauksen dialogiin minulla ei ole vielä mitään otetta. Varmasti johtuu siitä, etten ole koskaan sitä harjoittanut ja koska valokuva tuntuu niin intiimiltä. Vaikka minussa on piilevää misantrooppia, niin onhan ihmisyydessä - in the human condition - jotakin ilmaisullisesti kiinnostavaa; transientti eksistenssi temporaalisesti rajattuna. Se on kiinnostavaa.