TEEMA: Valo ja liike (kuvausta hämärässä, pitkät valotukset)

[temama]

melko maagista!

[janne.]

[janne.]

tästä pyörittelin monenlaista versiota ennen kuin tulin siihen tulokseen että vähempi on enempi.

[temama]

Edelleen melkoisen tyylipuhdasta ja kauniin selkeää! Ei tällästä parhautta luurien älyohjelmilla saa.

[Maffer]

Miksei saa? Ottaa x palaa putkeen ja yhdistää ne kuten tässäkin on tehty. Lisäksi jälkikättelyssä on feidattu raidat pinossa. Lopputulos on hieno tässä.

[temama]

Miksei saa? Ottaa x palaa putkeen ja yhdistää ne kuten tässäkin on tehty. Lisäksi jälkikättelyssä on feidattu raidat pinossa. Lopputulos on hieno tässä.

No siinäpä se kuten skriivasin; älyohjelmilla.

Nyt tarkoitit ilmeisesti jotain RAWeja tms yksittäisvalotuksia joita ottaisi manuaalisesti putkeen? Miten luurilla yleensä ottaa mitään manuaalisesti putkeen? Niissä aika vajavaisia laukaisimia jos vähääkään erikoisemmin haluis tehdä valotuksia.

[Maffer]

Miksei ottaisi? Ei tarvi kuin Pro-moodin josta valitaan 30sek pätkä käyttöön ja matalin herkkyys. Valovoimainen linssi hoitaa loput. Bluetööt kake missä o intervalometri tarvitaan toki.

Menetelmä on sama. Kamera kun kamera.

[temama]

Miksei ottaisi? Ei tarvi kuin Pro-moodin josta valitaan 30sek pätkä käyttöön ja matalin herkkyys. Valovoimainen linssi hoitaa loput. Bluetööt kake missä o intervalometri tarvitaan toki.

Menetelmä on sama. Kamera kun kamera.

Juuh, sitäpä just. Ootko edes kokeillut millään BT intervalometri kakella hommaa luurin kanssa? Ehkä et. Veikkaan mahdollisia ongelmia, kun ensimmäisen valotuksen jälkeen luuri ei lähekään ottamaan seuraavaa tai hukkaa vaikka fokuksen äärettömään tms fantzua ?

Tässä sen just huomaa miten lasten kengissä nää luurihommatkin vielä ovat. Kaiken tämän olisi voinut sisällyttää kunnollisen kamerasoftan sisään luurissa. Ei tarttis mitään kakeja. No, ehkä joku päivä.
Ei tietty luurivalmistajia voi syyttää kun/jos järkkärivalmistajillakin enemmän tai vähemän hukassa nää hommat. Sietäis hävetä, siis valmistajien.

[Maffer]

Ööö? Ihan riittävä star trails -softa oli jo vanhassa huaweissa. Se kykenee valottamaan pitkään kun akku riittää eli tuntikausia. Jos siitä haluaa hifimpää nii sit joutuu tekemään itse pikku palasista kuten aina on tehty. Ja pyörylöiden lukumäärä meni ittellä jo vähä överiksi.

[temama]

Ööö? Ihan riittävä star trails -softa oli jo vanhassa huaweissa. Se kykenee valottamaan pitkään kun akku riittää eli tuntikausia. Jos siitä haluaa hifimpää nii sit joutuu tekemään itse pikku palasista kuten aina on tehty. Ja pyörylöiden lukumäärä meni ittellä jo vähä överiksi.

Juuh, ollaan nyt rehellisiä; ei oo riittävää jos vertaa vaikkapa näihin Jannen fotoihin, tai sun mitä otit joskus järkkärillä. Niissä oli kunnianhimoa.
Mun Huaei P20Pro joo ottaa tähtiväyliä, mutta laatu ei missään nimessä ole näin hyvää, ja muokattavuus nollassa kun luurin leipoma hikinen jpg.

Alkuperäinen kommenttini koski näitä jannen kuvia, ja olisi jopa pieni loukkaus verrata niitä luurikuviin. Koska nää on sentään vaatinut vähän enemmän vaivaa ja silleen.

Huikkasen ilkeenä loppukaneettina voisin vielä kannustaa; ottakaa luurilla jotain vastaavaa ja katotaan kunnon resoilla, että miten ne vertautuu järkkäri vastaaviin!

[janne.]

monen (kaikkien?) kännykän ultralaajiksen linssin apertuurin halkaisija on millin luokkaa (uusimman iphone-ökymallin aukko on halkaisijaltaan melko tarkkaan yksi milli), joten on jokseenkin kyseenalaista miten puhelin suoriutuisi tehtävästä ihan fysiikan lakien rajoissa- noin pienellä valonkeräyskyvyllä kuvan tummimmat osat (vesi, varjot) olisivat täynnä lähinnä kennon omaa pimeävirtaa. siitä ne koostuivat nytkin ja käytetyn linssin aukko oli pinta-alaltaan kuitenkin 16 kertaa suurempi kuin kännylaajiksessa.

käykää joku koittamassa ja rapsatkaa foorumille miten kävi.

[JL Anttola]

Tuota tuota... kuvat ovat hienoakin hienompia tässä ketjussa. Mutta tuosta aukkoarvosta; aukkoarvo kertoo polttovälin ja reiän suhteen, eli se kertoo, kuinka paljon tulee valoa tallentavan tason pinta-alaa kohti. Esim. aukko 1.8 on aukko 1.8 riippumatta takana olevan kennon koosta, tai reiän absoluuttisesta mitasta. Vai olenko taas ymmärtänyt jotain täysin väärin?

Toinen asia on pienen kennon kyky tallentaa. Jos kenno on teknisesti yhtä hyvä, iso kenno on aina pinta-alansa suhteessa parempi, noin karkeasti. Ja absoluuttisesti pienempi reikä, sillä tulee aukon absoluuttisen koon mukaan diffraktio vastaan aikaisemmin. Mutta valoa pinta-alaa kohti tulee aukkoarvon verran.

Tässä siis kirjoitan vain fysiikasta; kennojen kyvyt ja AI-keinot ovat tämän ulkopuolella olevia asioita. Ja nämä fysiikatkin saatan toki ymmärtää päin sitä ittiään... ja täysin näiden pohdintojen ulkopuolelle jää se, että nuo kuvat ovat upeita edelleen!

Jaakko

[temama]

Tuota tuota... kuvat ovat hienoakin hienompia tässä ketjussa. Mutta tuosta aukkoarvosta; aukkoarvo kertoo polttovälin ja reiän suhteen, eli se kertoo, kuinka paljon tulee valoa tallentavan tason pinta-alaa kohti. Esim. aukko 1.8 on aukko 1.8 riippumatta takana olevan kennon koosta, tai reiän absoluuttisesta mitasta. Vai olenko taas ymmärtänyt jotain täysin väärin?

Toinen asia on pienen kennon kyky tallentaa. Jos kenno on teknisesti yhtä hyvä, iso kenno on aina pinta-alansa suhteessa parempi, noin karkeasti. Ja absoluuttisesti pienempi reikä, sillä tulee aukon absoluuttisen koon mukaan diffraktio vastaan aikaisemmin. Mutta valoa pinta-alaa kohti tulee aukkoarvon verran.

Tässä siis kirjoitan vain fysiikasta; kennojen kyvyt ja AI-keinot ovat tämän ulkopuolella olevia asioita. Ja nämä fysiikatkin saatan toki ymmärtää päin sitä ittiään... ja täysin näiden pohdintojen ulkopuolelle jää se, että nuo kuvat ovat upeita edelleen!

Jaakko

Mutta Janne tiesi sanoa, että sen aukon fyysinen halkaisija on 1mm.

Ja sen verran vielä, ettei AI-keinot suinkaan ole fysiikasta vapaita. Toki sekin käyttää kennolta tulevaa dataa. Ja kenno tallettaa fyysisen reiän & optiikan läpi tulevaa valoa.

[Maffer]

Eiks arskalla ole ny X13U ja joku BT-kake? Sieltä vaan Pro mode ja raweja putkeen 120 ny alkuun. Mahtaako siinä Xiaomissa olla vielä joku sisäinen intervalometri...

Noh, pistetään muistioon että kokeillaan jahka Pxl8Pro löytyy jostain diilinä ilman järjetöntä Suomi-lisää. Siinä on myös nyt manuaalitila.

[aikaarska]

Komppaan. Hienoja tähtivanoja Jannelta! ja muutenkin hyvää valon käyttöä tämän ketjun kuvissa.

Eiks arskalla ole ny X13U ja joku BT-kake? Sieltä vaan Pro mode ja raweja putkeen 120 ny alkuun. Mahtaako siinä Xiaomissa olla vielä joku sisäinen intervalometri...

Noh, pistetään muistioon että kokeillaan jahka Pxl8Pro löytyy jostain diilinä ilman järjetöntä Suomi-lisää. Siinä on myös nyt manuaalitila.

..Jos hyvin käy, niin tänään saan X13U luurin käteen. Saas nähdä mitä ehdin sillä napsimaan enshätään.

Mulla on sellainen BT kaukonäppäin, mutta se on aika vaatimaton. Siinä ei ole mitään erikoistoimintoja. Tyyliin nappia painamalla kuvaus alkaa ja nappia uudestaan painamalla loppuu. Eli nappia ei voi pitää kokoajan pohjassa.

En tiedä millainen sisäinen intervalometri Xiaomissa on. Useinhan niillä tehdään vain valmiita intervallivideoita. Aika hölmöä, ettei noista useinkaan löydy toimintoa jolla saisi ottamaan vain kuvia putkeen..Hmmm...Oliskohan jossain gcammodissa sellainen - en ole varma.

[aikaarska]

Noh, pistetään muistioon että kokeillaan jahka Pxl8Pro löytyy jostain diilinä ilman järjetöntä Suomi-lisää. Siinä on myös nyt manuaalitila.

Matti. Laitoin gmailia.

[janne.]

Tuota tuota... kuvat ovat hienoakin hienompia tässä ketjussa. Mutta tuosta aukkoarvosta; aukkoarvo kertoo polttovälin ja reiän suhteen, eli se kertoo, kuinka paljon tulee valoa tallentavan tason pinta-alaa kohti. Esim. aukko 1.8 on aukko 1.8 riippumatta takana olevan kennon koosta, tai reiän absoluuttisesta mitasta. Vai olenko taas ymmärtänyt jotain täysin väärin?

samat numerot, vain erilailla esitettynä noissa järjestelmien välisissä vertailussa pyörii, käytetään sitten absoluuttista aukon kokoa tai [kino]vastaavaa aukkosuhdetta.

[JL Anttola]

Mitään kinovastaavaa aukkosuhdetta ei ole olemassa, on vain valokuvausterminä annettava objektiivin aukkoluku, joka kuvaa tallentavalle pinnalle tulevaa valon määrää. Luku on aikoinaan kehitetty juuri siksi, ettei valotusta määriteltäessä tarvi tietää minkään reiän halkaisijasta eikä polttovälistä eikä tallentavan pinnan koosta. Sitä yritin sanoa, muuten en väitä mitään minkään vehkeitten erosta, paremmuudesta tai huonommuudesta missään käytössä. Termien merkityksestä ja puhtaasta fysiikasta vain kirjoitin.

Jaakko

[janne.]

ei tässä olla mittaamassa valotusta vaan signaali/kohinasuhdetta kuvatasolla

[JL Anttola]

Sitte oon ymmärtäny väärin siun ensimmäisen aukkoon kantaaottavan viestin. Niiko itekin kirjotin heti, diffraktiokin tulee pienellä reiällä vastaan, ja totta kai tuo signaali-kohina suhde. Mie oon ottanu kantaa vaan valotukseen. Oon pahoillani väärään asiaan tarttumisesta. Ja hienoja kuvia oottelen edelleen palstallesi!

Jaakko