Imatralla jäi käymättä; lauantaina oli epävakaista motskarireissua ajatellen, ja sitten se ikävä onnettomuus vei fiiliksen, ja jäi sunnuntainakin väliin. Mutta viikkoa aikaisemmin olin Joensuussa erään merkkikerhon vuotuisessa tapaamisessa, muistatko merkin?
90-luvun puolivälissä ostin sellaisen osakasan, mistä yhden talven tallissa asumisen jälkeen tuli samanlainen kuin tuo kuvan oikeanpuoleinen, eli museorekisteriin kelvannut siniharmaa kolmepuolikas, vuosimallia 1961. Sillä ajelin kahdeksan vuoden aikana 32 000 kilometriä, kävin veteraanitapahtumissa mm. Norjassa kerran ja yhden Lapin reissun. Hukkasin sitten tuon tallinkoristeeksi alunperin ajatellun veteraanin ja palasin uudempiin kaksipyöräisiin, kun ajaminen alkoi tuntua ropaamista mukavammalta.
Nyt pyydettiin kuvaamaan tuonne Joensuuhun. Ajattelin, että siinäpä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, tapaa vanhoja tuttuja ja pääsee harrastamaan valokuvausta. Vähänpä ymmärsin, taas kerran. Nimittäin ei oikein kumpikaan homma pelannut; vaikka en maksullisena ollutkaan - siihen ei riitä ymmärrys - tuli paine saada kuvia. Nautinto harrastamisesta hiipui. Painetta ei myöskään vähentänyt kova auringonvalo, lillerikenno, ja kokemattomuus tapahtumakuvauksesta. No, maajalalle viritetyt pyörät eivät tosin olleet pahoja karkaamaan kuvasta, että osaamattomuuden piikkiin menee... Vankasti kuitenkin päätin, että jatkossa kuvaan vain itselleni ja omilla ehdoillani, ja kuvien määrät on saatava tippumaan!
Olen monesti ihmetellyt kommentteja Olympuksen tai yleensä peilittömän akun kestosta. Kuvaukset tein EM1-kameralla, akkukahva kiinni. Ja tapahtumakuvauksessa ei tosiaankaan voi joka kuvan jälkeen räpsiä virtoja poikki. Niinpä kahden päivän jälkeen noissa kahdessa akussa oli enää toisessa pari pykälää virtaa jäljellä! Tosin kumpanakin iltana katselin muutamaan kertaan kuvat läpi ja poistin pahimmat sutut tai kaulankatkaisut samalla. Vähän vajaa 600 kuvaa jäi kotiin vietäväksi, ehkä sata poistin. En sentään joutunut kesken reissun akkua vaihtamaan, vaikka yksi varalla mukana olikin.
Eli akku ei ollut ongelma. Noissa ajelun kuvissa hapuilin jatkuvan tarkennuksen säätöjen kanssa, vaikka kohteet olivat melko suuria, vakionopeudella menivät ja ennalta arvattavaan suuntaan. Leirialueella olisi kannattanut kantaa jalustaa ja kuvata HDR:ää, nyt joutui kertavalotuksia korjailemaan melko lailla jälkeenpäin, eli varjoja sata ylös ja highlightteja sata alas pahimmoillaan. Vielä on parisataa kuvaa seulomatta ja sepittämättä...
Tässä linkki albumilliseen kuvia, jos jotakuta merkki kiinnostaa. Uusiakin edelleen tehdään ja kaupasta saa, tosin Hondan lisenssillä Kiinassa tehdyllä ykspyttysellä 350cc nelarikoneella.
https://flic.kr/s/aHsmErFxTA" onclick="window.open(this.href);return false;
ja albumista albums listin kautta löytyy vielä kymmenkunta muuta albumia, joissa kuvia ja tarinoita kyseisestä tapahtumasta.
Sen verran oli vielä kakstahtisia mukana, että viikonlopun jälkeen Pohjois-Karjalan taivas oli entistäkin sinisempi!
JL Anttola
PS. Lauantain ajelulla vierailtiin Ylä-Myllyllä ajoneuvomuseossa nimeltä Myllyn vanhat autot tai jotain sinne päin. Suosittelen käyntiä, jos matkan varrelle sattuu, tai vaikka vartavasten. Yksityinen kokoelma, nostalgiaa monelle! Kuvauksen kannalta vähän ahdasta ja hämärää, mutta ajoneuvot kuitenkin mukavasti järjestyksessä genreittäin, ja paikat siisteinä. Hattua nostan ylläpitäjille!
PS2. Onko fotarissa helppoa työkalua rekkareitten suttuamiseen? Fotari on koneella LR:n vuositilauksen kylkiäisenä, vaan kun ei ole jaksanut syventyä käyttöön... Kun en ole pyörien omistajilta kysynyt lupaa, päätin suttailla. Vähän kökköä LR:n sutityökalulla, eikä jälki oikein nätti.